EU-mik aalisarneq pillugu isumaqatigiittoqaqqippoq

Kalaallit Nunaata EU-llu 2017-imut aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarnerisigut Aalisarnermut aamma Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup EU-mik ukiumoortumik isumaqatiginninniarneq naammassivaa.

Kalaallit Nunaata EU-llu 2017-imut aalisarnikkut attaveqaqatigiinnissaq pillugu isumaqatiginninniarnerat Bruxellesimi atorfilittanit novembarip 22-annit 25-annut 2016-imi ingerlanneqarput.

Isumaqatigiissut europamiut aalisartut 2017-imi nunatta imartaani aalisarnissaannut tunngaviliivoq. Isumaqatigiissutip tunngavigaa Aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissut nutaaq Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilaasoq.

Isumaqatigiissut aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissutip tulleraa, aalisarneqarsinnaasutut aalajangersakkat 2017-imut tunngatillugu ima allannguutitallit nanginnerivaat: EU-p Tunumi raajartassai 950 tonsinik ikinnerussapput, 2017-imi 4.150 tonsinik raajartassaqarluni.

Taakkua saniatigut EU suluppaagartassai 836 tonsinik ikilineqarput,  siunnersuinermi suluppaakkat itisoormiut ikerinnarsiortullu ikilisimanerat tunngaviulluni. Pisarisuukkat aamma 226 tonsinik ikilineqarput. Akerlianik EU-p Tunumi saarullittassai 400 tonsinik immikkut amerlineqarput, taamaalilluni saarullittassai katillugit 2.200 tonsiulerlutik.

Ammassat pillugit siunnersuinerit nutaat maannamut pineqarsimanngimmata, EU-mut taakku pillugit maannakkut pisassiisoqarsinnaasimanngilaq. Taakkuli pisassiissutigineqarsinnaaneri pillugit Kalaallit Nunaanni upernaaru 2017-imi ataatsimiinnermi oqaluuserineqassapput.

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissut ilaatigut akiliuteqarnikkut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaavoq ilaatigullu aalisarnermi peqatigiinnissamik isumaqatigiissutaalluni.

Akiliuteqarluni aalisarnissami nunatta imartaani EU-p aalisagartassaqartinneqarnera pineqarpoq, peqatigiinnissamillu isumaqatigiissummi nunatta aalisarnikkut ineriartortinneqarnissaanut tapiissuteqarnissaq pineqarluni.

Isumaqatigiissut isumaqatigiissuteqartunit naleqartinneqartorujussuuvoq, EU-millu isumaqatigiissutaasoq inaarutaasumik akuerisassanngorlugu Aalisarnermut aamma Piniarnermut Naalakkersuisumut kingusinnerusukkut saqqummiunneqassaaq.

Nunatta EU-mik isumaqatiginninniarneri Aalisarnermut aamma Piniarnermut  Naalakkersuisoqarfiup immikkoortortaani pisortamit Emanuel Rosingimit siuttuuffigineqarput.

Isumaqatiginninniarnermi Naalakkersuisoqarfimmit tassannga aamma peqataasoqarpoq, Kalaallit Nunanni Aalisarsinnaanermut Nakkutilliisoqarfimmit, Pinngortitaleriffimmit, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit nunatsinnilu sulisitsisunit aamma sinniisoqartoqarluni.

Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attavigiuk, Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Emanuel Rosing, e-mail: emanuel@nanoq.gl

 

 

Nunatta EU-p 2016-imit 2020-mut aalisagartassaanik isumaqatigiissutai

 

 

 

 

 

Aalisagaq

2016

2017 

2018 

2019 

2020 

Saarullik (NAFO 0/1)

1.800

1.800

1.800

1.800

1.800

Suluppaagaq ikerinnarsiortoq (ICES XIV/V)

2.200

2.200

2.200

2.200

2.200

Suluppaagaq Natersiortoq (ICES XIV/V)

2.000

2.000

2.000

2.000

2.000

Qaleralik (NAFO 0/1)-68 kujataani

2.500

2.500

2.500

2.500

2.500

Qaleralik (ICES XIV/V)

5.200

5.200

5.200 

5.200 

5.200 

Raajat (NAFO 0/1)

2.600 

2.600 

2.600 

2.600 

2.600 

Raajat (ICES XIV/V)

5.100

5.100

5.100

5.100

5.100

Ammassat (ICES XIV/V)

20.000

20.000

20.000

20.000

20.000

Imminnguaq (NAFO o/1) 

100 

100 

100 

100 

100 

Imminnguaq (ICES XIV/V)

100 

100 

100 

100 

100 

Saniatigut pisat 

1.126 

1.126 

1.126 

1.126 

1.126 

(NAFO tassaavoq nunatta kitaata imartaa ICES tassaalluni Tunup imartaa)