Ilinniagaqarnersiutit suli pitssaanernut ilaassapput

Danmarkimi ilinniagaqarnersiutit ikilissagaluarpataluunniit kalaallinut atugassarititaasut suli silarsuarmi pitsaanerpaanut ilaassapput

Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut nunani allani ilinniartunut sanilliullutik atugarissaartorujussuupput. Taamaassaaq, tassami angerlarsimaffik qimallugu kilometerinik tuusintinik arlalinnik ungasitsigisumut ilinniariartarneq tarnikkut oqimaat­so­­rujussuusinnaavoq. Nunaqqatittali ilinniartut atugarisaat ajoraluartumik ajorseriaateqassaput Danmarkimi folketingip naalakkersuisut 2025-p tungaanut pilersaa­­ru­taat akuerissappagu, tassa ilinniagaqarnersiutit (SU) allanngortinneqassasut qaammammut pisartakkat ilaat taarsigassarsianngortillugit. Pisariaqavissuutipparali erseqqissassallugu taamatut allanngortitsisoqassagaluartoq kalaallinut Danmarkimi ilinniagaqartunut atugassarititaasut suli pitsaasoru­jussuussammata.

Aallaqqaasiullugu utoqqatserusuppunga. Danmarkimi ilinniartuutitta ilinniagaqarnerminni taarsigassarsiatik atorlugit qarasaasiarsisarnerannik, iPhone-sisarnerannik angalasarnerannillu KNR-imut oqallatsiarnera isumaliutigilluagaanngilaq. Ilisimavara ilinniartut ilungersortartut ilinniakkatik aallullugit. Ilarpassuilu sunngiffimminni sulisarput ilinniarnerminni naammattunik inuussutissaqarumallutik. Taama pisut ataqqeqaakka. Taamaattumik oqaaserisimasakka utoqqatsissutigaakka – ajuusaarutigaakkalu.

Tunngaviusutigulli isumaga allanngortinngilara, tassa kalaallit Danmarkimi ilinniagaqar­tut maannakkumit amerlanerusunik immikkut ittunik pissarsiassaqartinneqassanngitsut. Tassami Danmarkimi ilinniartuutivut arlalinnik ajunngitsorsiassaqartitaapput ilinniaqatimik Danmarkimeersut pineq ajugaannik. Makkuupput:

  1. Danmarkimi ilinniarfinni aallartittartut killilersugaanerat avaqqullugu immikkut isuma­qa­­­tigiissutitigut kalaallit ilinniagaqartut tiguneqarsinnaasarput.
  2. Kalaallit ilinniagaqartut meeqqatik ilanngullugit Danmarkiliarnerminnut akiliunneqar­tarput, tamatumalu saniatigut ukiut tamaasa Kalaallit Nunaannut feeriarnissaminnut akiliunneqartarlutik. Tamatuma saniatigut pisattanik nassiussineq Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqartarpoq meeraqaraanni imaluunniit inooqatigiikkaanni, aapparisaq qaammatinit 20-nit sivisunerusumik ilinniarfimmiittussaatillugu.
  3. Kalaallit ilinniagaqartut immikkut ittumik pissarsiaqarsinnaatitaapput makkuninnga:

a) kigutip nakorsaanit pilertortumik ikiorneqarnissamut akiliunneqarneq

b) nakorsamit nakorsaatissinneqarnermi katsorsarneqarnermilu akiliunneqarneq

c) immikkut atuartinneqarnissamut aningaasartuutinut akiliunneqarneq

d) ilinniagaqartunit Danmarkimeersunit annerusumik akileraarutinut ilanngaatissinneqar­neq (Naalagaaffeqatigiinnermi ilanngaat 36.000 kr. nalinginnaasumik ilanngaatip saniatigut)

e) ataasiarluni taarsigassarsinissamut periarfissaqartitaaneq (10.000 kr.) SU-p taarsigassarsinissamut periarfissiissutaasa saniatigut).

f) Ilinniagaq naammassereerlugu angerlarnermi taarsigassarsiat tamarmiusut akilerneqarnissaannut tapiiffigineqarnissaq.

Nuannaarutigeqaaralu immikkut ittumik pissarsiassat tamakkua saniatigut ilinniagaqartut peqatigiiffiat Avalak 2016-imut Aningaasanut Inatsisikkut Namminersorlutik Oqartussanit 400.000 kr.-inik ingerlatsinermut tapiiffigineqarmat, taamaalillutik ilaasortatik sullissinnaa­niassammatigit pingaartitatillu aallullugit.

Kiisalu taasariaqarpoq ilinniagaqartut peqatigiiffii aamma Danmarkimi Ilisimatusarnermut Ilinniartitaanermullu Ministereqarfik universitetini ilinnialersussat aallarniutaasumik pikko­­rissartinneqartalernissaat pillugu oqaloqatigigatsigit.

Atugassarititaasut ajunngillat

Kissaatiginartipparali ilinniagaqarnersiutinik aaqqissuussineq allanngortinneqassanngitsoq Danmarkimi folketingi aalajangiinnarumaartoq. Ajorseriaateqarneq sunaluunniit iluarinartinne­qanngisaannarpoq. Folketingimili amerlanerussuteqartut aalajangigassaraat malittarisas­sat suut Danmarkimi atuutissanersut. Taavami uagut Kalaallit Nunaanni aalajangersinnaanerpugut kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut atugarisaat ajornerulin­nginniassam­mata ajorseriaataasussat nalinginik taarsiissuteqassalluta? Taamaaliorsinnaagaluarpugummi. Akisussaqaarli. Aningaasat ilinniartitaanermut aningaasaliissutinit allanit tigu­ne­qartariaqassapput, taamalu ilinniartitaanikkut suliassaqarfiit allat atugassakinnerulissapput. Pitsaanerussava? Taamaassasorinngilara.

Danmarkimi ilinniagaqarnersiuteqarnermik ajorseriaatigisassaannik siunnersuutigine­qartut kalaallinut ilinniagaqartunut qanoq sunniuteqarsinnaaneri ataatsimut isigalugit nalilersorpakka, isumaqarpungalu ajorseriaateqassagaluarpataluunniit kalaallit ilinniagaqartut atugarisaat silarsuarmi pitsaanerpaanut ilaajuassasut. Immikkullu ittumik pisassaqartitaaffiit taagoriikkakka ilannguteriarutsigit taava ilinniaqatiminnit qallunaanit pitsaanerusunik atugassaqartitaajuassapput.

Taama oqariarlunga taasariaqarpara tulliani Danmarkiliaruma, imaluunniit Avalak tulliani nunatsinnukartitaqarpat, ilinniagaqartut peqatigiiffiata sinniisaanik ataatsimeeqa­te­qarusullunga. Pingaartippara ilinniartut qanoq oqaasissaqarnerat sunillu isumakuluu­te­qarnerat tusarnaassallugu, oqaloqatigerusuppakkalu, taamaalilluta Danmarkimi ilinniagaqarnersiutit ikililerneqarnissaannik siunnersuutigineqartut kingunerisassaat isummersoqatigiiffigisinnaaniassagatsigit.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Nivi Olsen