NUNA MED 2016 ammarlugu oqalugiaat

Peqqissutsimut Naalakkersuisup Doris Jakobsenip oqalugiaataa.
Issittumi peqqinnissaq pillugu ataatsimeersuarnerup NUNA MED 2016 ammarneqarnera, 1. oktober 2016, nal. 9.00, Katuaq, Nuuk

Asasakka peqataasut,

Peqqissutsimut Naalakkersuisutut issittumi peqqinnissaq pillugu ataatsimeersuarnermut, NUNA MED 2016-imut, tikilluaqqusinnaagassi assut nuannaarutigaara.

NUNA MED ataatsimeersuarnerit qulingiluassaat maanna ingerlanneqalerpoq. Aaqqissuussinermik taama angitigisumik taamalu peqataaffigineqarluartigisumik ukiut taama amerlatigisut ingerlatsisoqarsinnaasarsimammat nuannaarutissaasoq isumaqarpunga. Kalaallit Nunaanni peqqissutsimik ilisimatusarneq annertoorujussuarmik soqutigineqartoq tamatuma uppernarsarpaa.

Ilarpassuasi ullumi peqataasinnaajumallutik ungasissumit aggerput. Ilissi oqarfigerusuppassi: Kalaallit Nunaannut tikilluaritsi Nuummullu tikilluaritsi.

Timmisartoqarfimmit ingerlanissinni ilisimatusarfeqarfipput Ilimmarfik sanioqqupparsi. Immaqa malugisimajunnarsivarsi taavani sanaartortoqartoq? Illumi nutaami 2017-imi naammassineqartussami pinngortitalerinermik ilinniartitaaneq nunatsinni siulleq aammalu Kalaallit Nunaanni Peqqissutsimik Ilisimatusarfik inissinneqassapput.

Nunanut tamalaanut sanilliunneqarsinnaasumik pinngortitalerinermik ilinniartitaanermi ilinniarnissamut inuusuttortagut nunatsinni maanna periarfissaqalissammata assut nuannaarutigaara. Nunatsinni peqqissutsimik ilisimatusarfik ukiorpassuarni immikkut illutaqarsimanani maanna namminerisamik illutaqalissammat aamma nuannaarutigaara.

Ilisimatoorpassuit ukiut amerlasuut ingerlaneranni nunatsinnut tikittarput, taakkulu peqqissutsimut tunngasut kisiisa sammisarinngilaat. Ilaatigut misigisarparput ilisimatuut ilisimasatik pingaarutillit nassarlugit nunarput qimattaraat, ilisimasallu uagut atorluanngitsoortarlugit.

Illu nutaaq 2017-imi atulersussaq nunatsinnut iluaqutaajumaartoq ilimagaara. Peqqissutsikkut ilisimasat atorfissaqarluartitagut pisariinnerusumik pissarsiarisinnaalissavagut.

Tassunga atatillugu nunatta avannarpasinnerpaavani nerisaqarneq pillugu ilisimasanik siammarterineq misissuinerillu ataavartut pisariaqartitsinneqarneri eqqaarusuppara. Thulep eqqaani avatangiisinik mingutsitsineq Qaanaami nerisanut ulluinnarnilu inuunermut qanoq sunniuteqarsimava? Issittumi peqqinnissaq pillugu ataatsimeersuarnermi NUNA MED-imi avatangiisinut tunngasorpiaat pisussatut pilersaarutini saqqumilluarmata nuannaarutigaara. Neriuppunga sammisaq pingaarutilik tamanna Peqqissutsimik Ilisimatusarfimmi nutaami ilisimatusaatigineqarumaartoq aammalu ilisimasat innuttaasunit ilisimaneqalerumaartut.

Nunatsinni peqqissutsimik ilisimatusarneq pillugu suleqatigiinnissamut ineriartortitsinissamullu periarfissat ilisimatusarfiup nutaap nukittorsassagai qularutiginngilara. Aammalu suleqatigiinneq ineriartortitsinerlu tassarpiaapput ataatsimeersuarnermi matumani NUNA MED-imi qulequtarineqartut.

Ilinniartitaaneq suleqatigiinnermik ineriartortitsinermillu siuarsaanissamut sakkussaalluarpoq. NUNA MED-ip ingerlanneqarnissaanut aallarnisaatitut ilinniagaqartut nunatsinneersut nunanillu allaneersut peqataaffigisaannik Ph.d.-mik pikkorissartitsisoqarpoq.

Siunissami ilisimatuussat NUNA MED-ip aallartinnissaata tungaanut ulluni ilaatigut inuianni ikittunnguani ileqqorissaarneq ilisimatusarnerlu sammisimammatigit nuannaarutigaara. Inuiannguuvugut 56.000-it pallillugit innuttallit. Tamatuma ilisimatusarnermi eqqumaffiginiarneqarnissaa pingaarutilerujussuuvoq, taamaalilluta innuttaasut ilisimatusarnermut tunngassutilinnik qatsussinnginnissaat pinngitsoortinniarlugu.

Suleqatiga Nivi Olsen, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisuusoq ullumi tamaani najuuttussaasimagaluarpoq. Ajoraluartumilli peqataasinnaanngilaq, qinnuigaangali inuulluaqqussut una ilissinnut apuuteqqullugu:

”Asasakka NUNA MED-imi peqataasut, ataatsimeersuarluarnissassinnik kissaappassi. Nunatsinni Issittumilu peqqissutsimik ilisimatusarneq tamarmiusoq aammalu silap pissusaata allanngornerata kingunerisai qiviaraanni timip tarnillu ilisimatusarfigineqarnerat innuttaasunik mattusuunik ineriartortitsinissami pingaarutilerujussuuvoq.

Suna tamarmi aallartiffeqarpoq aammalu nammineq peqqissutsip illersornissaa eqqarsaatigigaanni meeqqat ukiukinneranni eqqaamasassinnissaat pingaaruteqarpoq. Timip aalatittarnissaata ulluunerani paaqqinniffinnut atuarfimmullu pissusissamisoortumik ilaatinneqalernissaa pingaartippara”. Issuaaneq naavoq.

Nivip oqaasii tapersiinnarsinnaavakka. Nunatsinni innuttaasut tamarmik peqqissumik sivisuumillu inuuneqarnissamut pitsaanerpaamik periarfissaqartinniarlugit Naalakkersuisut siunnerfeqartumik suliniuteqarput. Peqqinnartunik ileqqoqalernissap inuunermi siusissukkut tunngavissinnissaa pingaaruteqarmat innuttaasut peqqissuunissaannut suliniutitsinni meeqqat taakkulu ilaqutaat immikkut aallutaraagut.

Anguniakkatta anguniarneranni aqqut eqqortoq atornerlutigu paaserusukkaangatsigu ilisimatusaatisi iluaqutigisarpagut. Innuttaasut peqqissuunissaat eqqarsaatigalugu aammali nappaatit atugaasut aammalu peqqinnissaqarfiup innuttaasunut neqeroorutai tamatumani eqqarsaatigalugit. Pitsaaliuinermik peqqissutsimillu siuarsaalluni iliuusissani aallartitatsinni ilisimasat ilisimatusarnermik tunngavillit aallaaviginissaat pingaartipparput.

Ulluni aggersuni pisussatut pilersaarutit imaannaanngitsut annertuullu sammisussaavagut. Uanga nammineq inuttut ilisimatusarnerup nunatsinnik aallaaveqartup ilisimasaqarfiginerulernissaa aammalu Issittumi sumiiffinni allani peqqissutsip qanoq innera pillugu paasissutissanik nutaanik tusagaqarnissara qilanaaraara.

Naggasiullugu aaqqissuussisut ataatsimeersuarnissap matuma ingerlanneqarnissaanut annertuumik suliaqarnissinnut qujassuteqarfigerusuppassi. Ilungersorlusi suliassi inernerisa takunissaat qilanaaraarput.

Aammattaaq saqqummiisussat ilisimasassinnik uagutsinnut avitseqateqariartorlusi maannartusi tamassi qujaffigerusuppassi.

Kiisalu ilissi ataatsimeersuarnermut peqataajartortusi qujaffigerusuppassi. Ilisimasat maanngaannit nassatassasi napparsimasunik innuttaasunillu ulluinnarni sullissinissinni iluaqutigiumaarisi neriuutigaara.

Ilisimatusarnerup ulluni aggersuni uagutsinnut saqqummiunneqartussap inuiaqatigiinni atorneqarsinnaalernissaa sulissutigisigu.

Ineriartortitsinissaq suleqatigiissutigisigu.

Taama oqaaseqarlunga tusarnaarassinga qujavunga tamassilu NUNA MED-imi ataatsimeersuarluarnissassinnik pissarsilluarnissassinnillu kissaappassi.

Qujanaq.


NUNA MED 2016 pillugu tusagassiorfinnut nalunaarut