Sullissinissamut isumaqatigiissutit nutaat

Sullissinissamut isumaqatigiissutit nutaat 1. januar 2017 atuutilersussat pillugit tusagassiorfinni ullut siuliineri eqqartorneqarnerat, paasinartumik innuttaasunit inuiaqatigiillu ataatsimut isigalugit arlalissuarnik apeqquserneqarput.

Aallaqqaasiullugu erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq, isumaqatigiissutit aningaasatigut atugassat Aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqartut Naalakkersuisunullu pisinnaatitsissutigineqartut iluanni isumaqatigiinniutigineqarnissaat pingaarnikuusoq. Tamanna iluatsingajappoq. Atugassaritinneqartulli qaffanneqarnissaat politikkikkut tamanit isumaqatigiissutaavoq, taamaalilluni meeqqanut soraarnernullu akikillilerutit angallannermik suliassani tamani atuutissallutik.

Tulliullugu angalasut bilitsinut ullumikkornit akiliinerusannginnissaat pingaaruteqarluinnarnikuuvoq.

Aaqqiissutissani toqqarneqartuni angallannermik aaqqissuussineq ullumikkutut patajaatsigisoq ingerlatsinermilu isumannaatsigisoq atuutilersinneqarpoq. Nunatta immikkoortuisa ilaanni, tassunga ilanngullugu Kujataani, pissutsit pitsanngortinneqarput – tassunga ilanngullugit pingaartumik sila pissutigalugu angallannerit akuttussusaat. Tamanna pivoq marloqiusamik angallannermi aaqqissuussinerup atuutilersinneqarnera pissutigalugu, tassani suli pissutigalugu pilersaarutigineqartutut angallassisoqarsinnaanngippat Diskoline allatut iliuusissamik neqerooruteqarluni. 

1. januar 2017-imiit,

  • Kujataani illoqarfiit tamarmik akornanni timmisartumik immakkullu assartuisoqartassaaq – ukioq tamaat
  • Angalasut suna atorlugu illoqarfiit akornanni angalarusunnerlutik namminneq aalajangertassavaat. Timmisartoq angallalluunniit atorlugu. Silap ajornera pissutigalugu angalasoqarsinnaanngippat, aappaanilli angalasoqarsinnaalluni, timmisartumut angallammulluunniit ilaasoq ingerlaannaq inniminniissunneqassaaq.
  • Kujataani nunaqarfinnut nunaqarfinniilluunnit immakkut angallassineq. Immakkut angallassisoqarsinnaanngippat helikopteri atorneqassaaq.

Tassa ataatsimut isigalugu imaappoq, siunissami marloqiusamik angallassisarnermi ullumikkornit helikopterimik assartuisarnissamik neqerooruteqarfiusumit akulikinnerusunik angalasoqarsinnaassaaq.
Ingerlatsisut billitsinik tuniniaasassapput, taamaalilluni helikopterimik assartuineq akisunerussalluni billetit ullumikkutut akeqassallutik, angallatit sukkasuut akikinnerupput angallatillu arriitsut akikinnerpaajullutik. Angalanissaq ullumikkornit akikinnerulersinniarlugu angalasut arlalinnik qinigassaqarput.

Angallannissamik pisariaqartitsineq naapertorlugu inissat naleqqussarnissaannut ingerlatsisut tamatigut akisussaasuussapput – helikopterini angallatinilu. Tamassuma kinguneraa ingerlatsisut nalliuttut nalaani sinerissami angalasoqarnerusarnera isiginiartussaavaat, taamaalillutik ujartorneqartut tunngavigineqartassallutik.

Qeqertarsuup Tunuani aaqqissuussineq ilisimaneqartoq ingerlatiinnarneqassaaq. Ingerlatsisup ilisimatitsisutiginikuuaa timmisartumik angallasseriaatsip timmisartuussivissatullu pilersaarut maannakkut atuuttoq ingerlatiinnarneqassasoq. Taamaalilluni angallassinissamut pilersaarut Air Greenlandip ullumikkut atugaa taannarluinnaq atorlugu timmisartumik angallassisoqartassaaq. Sila pissutigalugu angallammik angalasoqarsinnaanngippat sikoqarneraniluunniit angallamik angalasoqartassanngilaq. Taamaattoqartillugu helikopteri atorlugu ullumikkutut angallassisoqartassaaq. Tamassuma saniatigut angalasoqarluartillugu angallatini inissat amerlineqartassapput – assersuutigalugu juullimi ukiortaamilu.

Ittoqqortoormiuni siunissami sapaatip akunneranut marloriarluni timmisartumik angalasoqartassaq, ullumikkut ataasiaannartoqartartoq.

Tamassuma saniatigut Ittoqqortoormiuni innuttaasunut iluaqutissartaqassaaq. Islandimut 2015-imi 1,3 millioningajannik toqqaannartumik angalasoqarsinnaanera pitsaaqutaassaaq. Islandi Tunumi takornariartitsisartunik kalaallinik suleqateqarpoq, ilimagineqartariaqarporlu sullissinissamut isumaqatigiissut nutaaq Ittoqqortoormiuni takornariartitsisarnerup siuarsarnissaanut tapersiissasoq.

Qeqertarsuup Tunuani Kujataanilu billetsit annaaneqartut inissiisarnerlu pillugit eqqorpoq. Timmisartumut inortuitilluni angalasut siunissami sillimmasernissamut namminneq akisussaassasut. Qeqertarsuup Tunuani aasakkut taamatut iliortoqartarneratut. 

Ilimagineqartariaporli ingerlatsisut amerlanerpaat ilaasut apuuffissaminnut apuunnissaannik pisinnaasartik malillugu ikiuuttassasut. Aammattaaq ilimagineqartariaqarpoq ingerlatsisut akunnerminni annertunerpaamik ataqatigiissaarinissamut kajumissuseqassasut.

Tamassuma saniatigut erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq ilimagineqartoq taamaatitsiinnartarnerit kinguaattoornerillu angallatit helikopterilu atorlugit kiffartuussinermi marloqiusamik aaqqissuussinerup atuutilersinneqarnerata kingunerisaanik annertuumik ikileriassasut.

Paasinarsissapput angalanissanut inissaqarnissanullu qulaakkeerisoqar- sinnaannginnera pissutigalugu unammilligassaqartoq qulakkeerinnittarnermik sillimmasiisarnermilluunniit periuseq atuutilersinneqarsinnaassaaq. Taamaattoqarpat taamatut aningaasalersuinissaq isummerfigineqassaaq. Tassunga atatillugu qulakkeerinninneq angalasunut tamanut atuutissanersoq imaluunniit assersuutigalugu nunap karsianit takornarissanillu akilerneqartut atuutissannginnersut isummerfigineqassaaq. Isumaqatigiissutip aallartinnginnerani misissueqqissaarneq Naalakkersuit allartissavaat.

Ullut sapaatillu akunneri ikitsut ingerlaneranni ingerlatsisut angalanissamut pilersaarutaat avammut saqqummiunneqassapput.

Sullissinissamut isumaqatigiissutinut tapiissutit tamarmiusut angallassinermik suliassat akornanni agguaanneqarnissaat Aningaasaqarnermut Inatsimmik siunnersuummut 2017-imut ilanngunneqassapput.

Knud Kristiansen oqarpoq:

”Suliap taassuma innuttaasunit tamanit soqutigineqarnera pissusissamisoorpoq. Soorlu siusinnerusukkut oqaatiginikuugiga aningaasatigut atugassat iluanni aaqqiissuteqartoqarnera maannakkullu atorneqartumut sanilliullugu angallassinermut periutsimik pitsaanerusumik imminullu atanerusumik neqerooruteqartoqarnera nuannaarutigaara. Maannakkut inassuteqaatigissavara ingerlatsisut isumaqatigiissutit nutaat pillugit itisiliilluik nassuiaateqarnissaannut periarfissinneqassasut, ingerlatsisullu angalanissamut pilersaarutiminnik piffissap sivikitsuararsuup ingerlanerani avammut saqqummiussinissaat billetsinillu tuniniaalernissaat qilanaaraara.”

Knud Kristiansen aamma oqarpoq:

”Kujataani illoqarfiit tamarmiusut akornanni helikopterimik ukioq tamaat angallassisarnissamik siunissami neqerooruteqartussaanera allanillu angallateqarluni angalasinnaanerup ilanngunneratigut sullissinerup pitsanngortinneqarnera aamma nuannaarutigaara. Upperivara assigiinngiiaartunik periarfissaqarneq innuttaasut inuussutissarsiortullu angalanissanut pilersaarutitik malillugit angalanissamut periarfissaat annertuumik pitsanngoriartinneqartut. Naggasiullugu Qeqertarsuup Tunuani angallannermik aaqqissuussineq pitsanngortinneqassaaq, tassa angallassinissanut pilersaarutit maannakkut atuuttut angallasseriaaserlu maannakkut atuuttoq ingerlatiinnarneqassammata.”

Knud Kristiansenip naggasiullugu erseqqissarpaa:

”Kommune Kujallermi borgmesterip suliamik ingerlatsinermi naammattumik peqataatinneqarsimannginnermik misigisimanera tusarlugu tupigusuutigaara. Kommune Kujalliup nunap immikkoortuani immakkut angallassinerup annertusarneqarnissaanik kissaateqarnera pingaartittorujussuunikuuara – kissaat sullissinissamut isumaqatigiissutit pillugit 2015-ip ingerlanerani ataatsimiittarnerni ilaatigut borgmesterimit saqqummiunneqartoq.”


Tusagassiorfinnut nalunaarut pillugu paasisaqarnerorusukkuit attavigisinnaavat immikkoortortami pisortaq Andreas Østbirk, mobil +299 483166.