Nunat mikisut, angusaqarluarusussuseq annertooq

Nunat mikisut, angusaqarluarusussuseq annertooq – Kalaallit Nunaata aamma Savalimmiut nukissiuuteqarnermi suleqatigiinnertik nukittortippaat

Pinngortitamut, Avatangiisinut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq, Mala Høy Kúko, sapaatit akunneranni matumani Savalimmiunut tikeraarpoq. Oqaluttuarpoq:

”Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat ataatsimoorlutik unammilligassarpassuaqarput. Assersuutigalugu nunani marluusuni silap pissusii ilaanneeriarlutik sakkortusarput, tamannalu inuiaqatigiit qanoq ilusilerneqarnissaannut annertuumik aalajangiisarpoq – taakkununngalu nukissiuuteqarneq ilaavoq. Taamaattumik misilittakkanik avitseqatigiinnissarput akunnitsinnilu ilinniarfigeqatigiinnissarput isumatusaarnerulluartussaavoq.

Innuttaasut eqqarsaatigalugit nunaarannguuvugut, taamaakkarluartorli anguniakkavut suliattalu inerneri annertusinnaapput!”
Kalaallit Nunaat Savalimmiullu mingutsitsinngitsumik nukissiornissamik pimoorussillutik anguniagaqarput. Nunat marluullutik 2030-mi mingutsitsinngitsumik nukissiornissaq kissaatigaat. Tassalu nukissiaq imermit, anorimit seqinermillu pissarsiarineqartassaaq.

Taamaattumik Mala Høy Kúko anguniakkap taassuma qanoq ililluni piviusunngortinneqarsinnaaneranut isumassarsiorniarluni Savalimmiunut tikeraassaaq. Savalimmiut ilaatigut anori atorlugu nukissiornermi tamatumalu kingorna anori atorlugu nukissiamik toqqorterisarnermi misilittagaqarluarput.

Tikeraarnissamut Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut tunngavigineqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuata Kim Kielsen-ip 2016-imi apriilimi Savalimmiuni Lagmandi Aksel V. Johannessen suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummut atsioqatigaa. Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut malillugu nunat taakku marluullutik nukissiornermi avatangiiseqarnermilu suleqatigiinneq ineriartortissavaat nukittorsassallugulu.