Meeqqat ukioq manna Food Festivaleqartinneqassapput

Meeqqanut ukioq manna ukioqartitsinermut atatillugu meeqqat Food Festivaleqartinneqassapput. Siunertaavorlu meeqqat angusinnaasaanni pissangartumik Food Festivaleqarnissaq, meeqqat sammisaqarnikkut peqqinnartunik nerisaqarnissamut ilinniartillugit, aammalu meeqqat nerisassanut peqqissuunissamullu alapernaattunngornissaannik kajumissaarniarlugit.

Meeqqanut Food Festivaleqarnerup aamma siunertaraa Nunatsinni pisuussutitta ilisimaneqarnerulernissaannik ingerlatitsineq annerusumik aalisakkat eqqarsaatigalugit – aamma atornerulerneqarnissaannik isumassarsiorfissatut, kiisalu meeqqat misigissutsit atorlugit misigisaqarnissaannik peqqissuseq nerisanillu nuannarisaqarneq aallaavigalugu kiisalu siunissami uteqattaartumik pisoqartitsinissamut.

Taama Nikolaj Jeremiassen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Københavnimi inuussutissalerineq pillugu ataatsimeersuarnermut peqataasoq ullumi tallimanngornermi oqalugiarami  oqarpoq.

Oqalugiaataa tamakkiisoq uani atuarsinnaavat:

Nerisassat kusassakkat – pitsaanerusunik nerisaqarnissamut sakkussat

Siullermik maani Københavnimi inuussutissalerineq pillugu ataatsimeersuarnermut qaaqqusaaninnut qujanaq.

Nerisassat najugarisamiittut pitsaanerusumik annertunerusumillu atorneqarnissaat Naalakkersuisut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni politikkikkut anguniakkat ilagaat. Taamaapporlu nerisassat ulluinnarni imaluunniit nerisassat kusassakkat mamarineqartut pineqaraluarpata. Nunatsinni nerisassat tamaviisa assigiimmik isigaagut – pisuunut pisuujunngitsunullu nerisassiaanersut apeqqutaatinnagu. Pingaarnerpaavormi nerisassat pitsaassutsimikkut pitsaasuunersut aamma timimut tarnimullu  peqqinnartuunersut kiisalu asiutinneqarnatik.

Ullumikkut nunarsuarmi unamminartuuvoq aalisagaq imaluunniit raaja nunarsuup illuatungaaneersoq akia pissutigalugu piumaneqarnerusarmat, naak najugarisami tunisassiassaq pitsaassutsimigut pitsaanerugaluartoq aammalu gassinik aniatitsineq ”sipaarneqaraluartoq”. Inuussutissat igaffeqarfinni angisuuni imaluunniit nammineq atugassat eqqartorneqarnerini aaqqiissutissatut siunnersuutigerusuppara najugarisami iliuuseqarnissap aallunneqarnissaa taamaaliornikkummi nunarsuarmi aaqqiissutissat eqqarsaatigineqassammata.

Nunatsinni assigiinngitsorpassuarnik issittumit pisunik tunisassiassaateqarpugut aammalu nerisaqarnikkut assigiinngiijaartunik kultureqarneq imarmiunik miluumasunik nerisatoqqaniit immikkuullareqqissaartunut soorlu savaaqqap, tuttup umimmaallu neqaanniit nunatsinni arlalinnik toqqagassanik aalisakkanik qalerualinnillu kusassagaalluartunik akoorisoqarsinnaalluni. Nunatsinni innuttaasut nunatsinneersunik inuussutissanik namminneq pilersornissaq eqqumaffigilluartuuvaat, tamakkualu katersorneqartarput inuussutissat ukiup ingerlanerani pissarsiarineqarsinnaanngoraangata.

Nunatsinni tunisassiassanik pilersuineq ukiup nikerarnera malillugu annertuumik ingerlasarpoq aammalu inuussutissanik pilersuinermut pitsaassutsinullu unammillernangaatsiarluni. Taamaattorli ukiup nikerarnerisa aammalu issittumi inissisimanitta aalisakkat qaleruallillu mamai immikkuullarissitippai aammalu nerisassat imarmiut nunarsuarmi ilisimaneqarluartunngortillugit.

Nunatsinni aningaasarsiornermi aalisakkat, raajat saattuallu avammut niuerutigineqarneri pingaarnerpaatut isertitsissutigisarpai. Nunarsuaq tamakkerlugu Nunarput nunanut allani aalisarnermi inissisimanera pingaaruteqarluarpoq. Siullertut immami nillertumiit raajanik tunisassiornermi anginerpaatut aammalu ingasammik pitsaassusaasa immikkuullarissuunera eqqarsaatigalugu. Immami nillertumiit raaja pinngortitap pissusaa malillugu pinngoriartorsimavoq. Nunatta issittuunera pissutaarpiarpoq Nunatsinni tunisassiat immikkuullarissumik ilisarnaateqalernerisa; sukkaatsunik alliartornerisa mamaannik ersarissitsinerulertarneq.

Nunarsuarmioqataalernerup kiisalu inuussutissanik tunisassiornerup ineriartortinneqarnera piffissami mutiusumi annertuumik nerisaqarnitsinnik allannguuteqartitsivoq, aammalu inooriaaseq nutaaq nappaatinik nutaanik pilersitsisimasoq nunanut suliffissuaqarnikkut ingerlatsisunut attuumatinneqartartunut. Taamaattumik nunani ataasiakkaani pingaaruteqarpoq najukkami tunisassiassat pilerisaarutigineqarnissaat kiisalu avataaniit eqqussanut sanilliullugit qanoq peqqinnarnerutiginersut aammalu gassi pinngortitamut tunisassiat pinngorfiinni mingutsitsinerit eqqarsaatigalugit. Najugarisami annertunerusunik tunisassiornermut atatillugu ”immamit pisunit tunisassianik atorluaaneq” aningaasarsiorneq eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

Soorlu oqareernittuut pingaaruteqarpoq najukkami iliuuseqarnissaq nunarsuarmi pissutsit pitsanngoriassappata. Nunatsinni kommunet tamarmik Food Festivalinik aallartitsinikuupput, tamarmillu najugarisami pisuussutinik atuilluarnerulernissaq oqariartuutigaat. Festivalit ilaatigut ”igaffinnut angisuunut” sammipput taamaasiornikkullu tunisassiaatitta immikkuullarilluinnartut atorluarneqarnissaat qaammarsaatigalugu. Ukioq manna Naalakkersuisut aalajangiipput meeqqat ukiorissagaat. Tassungalu atatillugu meeqqanut Food Festivaleqartitsisoqassaaq. Siunertaavorlu meeqqat angusinnaasaanni pissangartumik Food Festivaleqarnissaq, meeqqat sammisaqarnikkut peqqinnartunik nerisaqarnissamut ilinniartillugit, aammalu meeqqat nerisassanut peqqissuunissamullu alapernaattunngornissaannik kajumissaarniarlugit.

Meeqqanut Food Festivaleqarnerup aamma siunertaraa Nunatsinni pisuussutitta ilisimaneqarnerulernissaannik ingerlatitsineq annerusumik aalisakkat eqqarsaatigalugit – aamma atornerulerneqarnissaannik isumassarsiorfissatut, kiisalu meeqqat misigissutsit atorlugit misigisaqarnissaannik peqqissuseq nerisanillu nuannarisaqarneq aallaavigalugu kiisalu siunissami uteqattaartumik pisoqartitsinissamut.

Taaneqartut saniatigut Nunatsinni Inuussutissaqarnermut Aalanissamullu Siunnersuisoqatigiit pitsaasumik nerisaqarnissamut siunnersuutinik qulinik pilersitsipput, taassuma ataani pineqarluni qaammarsaaneq ”Aalisagartornerugit”. Taamaasiornikkut najugarisami iliuuseqartoqarpoq, nalunngilaralu nunarsuaq eqqarsaatigalugu pitsaap tungaanut kinguneqarsinnaasoq. Najugarisami pisinniarfiit nerisassaarniarfianni aalisakkanik tuniniaaffinnik immikkut ulloqartitsisoqartalerpoq taamaasiornikkullu atuisut pisariinnerusunik pitsaasunik nutaanik nerisassiassanik pissarsisinnaanngorlutik.

Iluatsilluartumut Ny Nordisk Mad Nunatsinni aamma isumassarsiorfitsialattut malinnaaffigaarput. Nunani avannarlerni igaffiup nutaap annertusiartortumik siunertaraa nunarsuarmi nerisassat peqqinnanngitsut pipallatamillu nerisassioriaatsip akiornissaanut sulinissamut, tassami taaneqartut peqqissutsitsinnut kulturikkullu nukittussutsitsinnik navianartorsiortitsimmata. Peqqinnissamut kulturikkullu nukittussutsimut navianartorsiortitsiinnarani assigiinngissutsinut aamma nunarsuatsinni tamakkiisumik imminut nammassinnaanermut navianartorsiortitsipput.

Suleriaatsimut Ny Nordisk Mad-imut Naalakkersuisut tapersersuipput ingammillu ”igaffinnut angisuunut” nutaaliornikkut isumassarsiorfigisarlugu aammalu najugarisami tunisassiassanik annertunerusumik atugaqarnikkut inuit peqqissusaannik pitsanngorsaasoqarluni.

Ny Nordisk Mad Nunani Avannarlerni tamani annertuumik iluatsilluarsimavoq, immaqa suleriaatsip demokratiskiunera peqqutaanerpaalluni pikkorinnerpaarsiortoqanngimmat.

Taamaattumik uani inuussutissat pillugit ataatsimeersuarnermi najugarisami peqqinnartunik tunisassiassanillu pitsaasunik sulissuteqarnissamik iliuuseqartoqarnissaa kikkut tamarmik peqqissuunerunissaat pillugu, taamaasiornikkullu nunarsuarmi anguneqassalluni pinngortitap pisuussutaanik imminut nammassinnaasumik atuinerulernissaq.

Nerisat nunap kulturianut pingaaruteqartut ilagaat. Najugarisami pisuussutsit ilisimanissaat taakkulu imminut nammassinnaasumik atorneqarnissaat Inuussutissat pillugit Ataatsimeersuarnermiit nunarsuarmioqatitsinnut isumassarsiorfiusariaqarput nerisassat ulluinnarsiutaagaluarpata kusassagaagaluarpataluunniit.

Kikkut tamarmik akisussaaffigaat pisussaaffigalugulu atuisartut tunisassianik pitsaasunik peqqinnartunillu neqeroorfigineqarnissaat, aammalu tamanit pingaaruteqarpoq tunisassiassat pitsaassusaat ataqqillugu annertunerusumillu inuussutissap iluaqutigineqarnissaa pimoorunneqarluni.

Qujanaq tusarnaarassinga.

Nikolaj Jeremiassen

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq

Ataatsimeersuarnerup siunertaraa:
Ataatsimiinnerup qulequtaraa tassaavoq nerisassat pitsaasut inunnut amerlasuunut.
Danmarkimi avatangiisinut inuussutissanullu ministeri Esben Lunde Larsen ataatsimeersuarnermut “Nerisassat pitsaasut inunnut amerlasuunut” aaqqissuisuullunilu qaaqqusisuuvoq. 

Politikerit nunanit tamalaaneersut 100-t, suliffeqarfissuarni pisortat, immikkut ilisimasallit aamma  nerisassanik mamarsakkanik igasut nuimasut ministerimit inunnut amerlasuunut nerisassanik pitsaasunik siunissami nerisassiortarnissamut aaqqiissuteqaqqullugit peqataatinneqarput.

Sukumiinerusumik paasissutissat pissarsiarineqarsinnaapput immikkoortoqarfiup pisortaanut Amalie Jessenimut saaffiginninnikkut amalie@nanoq.gl - oqa. 345304