Tunitsiveqartitsineq pitsaanerusariaqarpoq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu maajip 23-anni Naalakkersuisunngortoq, Nikolaj Jeremiassen isumaqarpoq aalisakkanik  sumiiffinni unammilleqatigiilluni tulaassuisarfiunngitsuni aalisartut atugaat pitsanngorsartariaqartut, soorlu tulaassassanik killeqannginnerusunik tulaassisoqarsinnaasassalluni.

Atuartut matumuuna periarfissinneqarput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisunngortup naalakkersuisuunermini anguniagassaasa ilai atuarsinnaassallugit. Nikolaj Jeremiassenip erseqqissaatigerusuppaa oqartussaaffini tamaasa maannamut oqaaseqarfigisinnaanngikkallarlugit.

Isumaqarpunga umiarsuit tunitsiviit nunami tunitsiviliornermit atussallugit pitsaanerpaajusoq, umiarsuit aalisarfinnut sukkulluunniit pisariaqartitsineq malillugu nuussinnaasarmata.

Aalisartut nunatta avannaani pisaminnik tunisiniartarnertik ilungersuutigisartorujussuuaat, Nuummi aalisartut ajornartorsiutitaqanngitsumik tulaassuisinnaasarlutik, tunitsiviit imminnut unammillertut amerlammata.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq isumaqarpoq bundgarnersorneq aallartikkaangat saarullinnik tunisiniarneq ajornarnerulersartoq. Aalisartut ilaat saarullinnik taamaallaat 2-300 kiilunik tunisisinnaasarlutik, naak amerlanerungaartunik  tulaassisinnaagaluarlutik.

Aalisarnermut inatsit

Aalisarnermut inatsisip oqaasertaasa ilaasa allannguutissai pillugit qinigaaffiup matuma qaangiutinnginnerani piaareersimanissaanut sulissuteqarusuppunga.

Aalisarnermut inatsisip oqaasertaasa ilaasa allannguutissaat pingaarutillit ilaat politikerinit aalajangerneqartussat tassaavoq ingerlatseqatigiiffinnik piginnittussaatitaanermut apeqqut. Aalisarnermut maannakkut inatsimmi erseqqissarneqarpoq ingerlatseqatigiiffiup aningaasaataasa ikinnerpaamik 2/3-ii Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartussaatitaasut pigineqassasut, sinneri 1/3-ii, 33 procentit nalingi, avataanit pigineqarsinnaallutik.

Raajat nunaqavissunit 100 procentimik pigineqassasut.

Naalakkersuisut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunik suleqatigiissitaliaata apeqqut,  nunatta avataaneersut  ingerlatseqatigiiffiup 40 procentianik piginneqataasinnaanersut  ilaatigut eqqartorsimavaat.

Isumaqarpunga ingerlatseqatigiiffiit nunatsinnut tamakkiisumik kisimik akileraartartut ingerlatseqatigiiffinnut piginneqataasinnaanerinut salliutinneqartariaqartut.Pisassiissutinit pigisat kingornunneqarsinnaapput, taama aalisarnermut inatsimmi erseqqitsigisumik allassimasoqarpoq. Taannaavorli aalisarnermut inatsisip oqaasertaasa ilaasa allanngortinniarnerinut ilaatinniarneqarto

Isumaqarpunga pisassiissutinit pigisat inunnut ataasiakkaanut kingornunneqartussanngortillugit naapertuutinngitsoq, pigisat inuiaqatigiinnit pigineqartussaammata.

Amerlanernik pisassiisoqartassaaq

Nikolaj Jeremiassen  isumaqarpoq biologit sinerissap qanittuani 2015-imut saarullittassiissutaat 12.500 tonsit Nassuttuuginnarmi aalisarneqarsinnaakutsoortut, saarulleqassuseq innarlinngikkaluarlugu pisarineqarsinnaakutsoorlutik.

Saarulliit taama maannakkut amerlatigipput. Suliluunniit amerlanerujussuit pisarineqarsinnaagaluarlutik.

Tulaassassanik killilersuisoqarunnaarpat saarulliit tulaanneqarsinnaasut amerlanerujussuusinnaapput, pisassiissutaasullu nunguppata ilasinissamut periarfissaqassalluni.

Saarulliimmi aalisarneqartut tamakkerlugit tulaanneqarsinnaaneq ajorput killilersuisoqarnera pissutigalugu.

Soorlu Kangaatsiap eqqaani bundgarnersortut saarulliit puttallaqqasuinnaat tunisarpaat, sinneri amerlaqisut isiginnaaginnarneqartarlutik.

Isumaqarpunga aappaagu saarullittassiissutissat ukioq manna pisassiissutinit amerlanerusinnaassasut. Biologit ukioq manna innersuussutaat 12.500 tonsiupput. Naalakkersuisunit saarulliit  25.000 tonsit tamakkiisumik pisassiissutigineqarlutik.

Isumaqarpunga saarulleqassutsimik ilisimasakippallaarneq tunngavigalugu pisassanik innersuussusisoqartartoq, Nikolaj Jeremiassen isumaqarpoq.

Isumaqarpunga KNAPK-ip aqutsiveqarfinni Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu  qaleralinnik 10.000 tonsinik pisaqartarnissamik  siunnersuutigisaa orniginartoq.

Atuisut, aalisartut misilittagaat tunngavigalugit taama siunnersuuteqarami.

Kissaatiginarpoq biologit innersuussutaat  aamma aalisartut innersuussutaat, misilittagaat tunngavigalugit, Naalakkersuisut pisassiisarnerminni tunngavigisassagaat. Puigorneqassanngilarli Naalakkersuisut pisassanik amerlassusiliiniarnerminni inatsisinik tunngaveqartumik sulisussaammata, tamannalu ilaatigut eqqumaffiginiagassaavoq.

Pisassiiviunngitsut atorunnaassapput

Inatsisartut aqutsiveqarfinni Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami aamma Upernavimmi aqutsiveqarfiup ilaani pisaasiiviup avataani pisassiiviunngitsumik  2014-imi qaleralinniarsinnaalersitsipput.

Taanna atorunnaarsissallugu pilersaarutigivara nakkutigiuminaannera aamma nunatta nunanit allanit isigineqarnera innarlerneqarsinnaammat. Taamatut isummersorninnut aamma MSC-mik meqqilersuisarnermut tunngatillugu pissutsit piviusut isiginiartariaqarpavut.

Maannakkut pisassiiviunngitsumik aalisarfiusut aalajangersimasunik pisassalerlugit aalisarfigineqarsinnaasunngortinneqartariaqarput.

Ilisimatitsissutigisinnaavaralu umiatsiaararsortut immikkut qaleralinnik  pisassittarneqarnissaannik pilersaaruteqannginnama, isumaqarama pisassat taama ikitsigitillugit immikkut pisassiinissamut tunngavissaqanngitsoq.

Aalisartut ilasinnaapput

Nunatsinni umiatsiaararsorlutik aalisartut maannakkut 1640-t missaanniipput, aalisariummik aalisartut 260-it missaanniillutik.

Aqutsiveqarfinni Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami aamma Upernavimmi umiatsiaararsorlutik  aalisartut amerlanerpaallutik.

Nunatsinni umiatsiaaqqanik  aalisariutinillu saarullinniarsinnaasut katillutik 1587-iupput.

Erseqqissaatigerusuppara nunatsinni kikkut tamarmik aalisarsinnaanermut akuersissummik pisinnaanngimmata. Isumaqarpungali aalisarsinnaanissamut akuersissummik suli tunisisoqarsinnaasoq. Akuersissummik peqalerniartut nalilersorneqarluagassaallutik.

Piniagassat

Nunatsinni inoqarpoq piniarnerinnavimmik inuussutissarsiortunik. Isumaqarpunga taakkununnga killeqarpallaamik pisassiisoqartartoq. Taamaattumik sumiiffinnut taakkununnga pisassiissutigineqartartut naleqqussassallugit misissorneqartariaqartoq.

Naalakkersuisunnguinnartunga Upernaviup nunaqarfiisa ilaannit ilisimatinneqarpunga aalisakkanut tunitsiviup qerititsivia ulikkaarsimammat aalisakkanik tunisinnaanatik aamma puisit amiinik tunisisinnaanatik qernertanillu qilalugartassaat aamma nungussimallutik. Nunaqarfimmi najugallit suna inuussutissallugu nalornissutigeqaat. 

Taama noqqaassuteqartut sullinneqarnissaat  ilungersunartuussaaq. Taakku ulluni qaninnerni sullinneqarnissaat pingaarnerpaasoraara. 

Tuttunik umimmannillu ukiuni kingullerni arfinilinni- arfineq marlunni kisitsisoqarsimanngilaq.  Isumaqarpunga tuttunik umimmannillu kisitsinissaq piffissanngortoq.

Tuttut umimmaallu navianartorsiunngikkaluartut taamaattoq qasserpiaaneri paasissallugit soqutiginarpoq. Qasserpiaaneri paasineqariarpata tuttunniartarneq umimmanniartarnerlu naapertusarneqarsinnaapput, pisariaqassappat.

Nikolaj Jeremiassenip ilisaritinnera

Niaqornaarsummi februaarip 19-ianni  1961-imi inunngorpoq 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu maajip 23-anni 2016-imi Naalakkersuisunngorpoq

Inatsisartuni 2013-imi ilaasortanngorpoq 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu  Ataatsimiititami siulittaasoq

Eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliami ilaasortaq 

Qinigaanerup misilinneqarnissaanut ataatsimiititaliami ilaasortaq

Inatsisartut siulittaasoqarfianni ilaasortaq 

ICC-mi aallartitatut ilaasortaq

Nunafondimi siulittaasoq

Inatsisartuni 2008-mi sinniisussatut inissisimavoq 

Kangaatsiap kommunerisimasaani 1995-imit 2008-mut kommunalbestyrelsimi ilaasortaq

Kangaatsiami borgmesterimut sinniisussaq siulleq 

Kangaatsiap kommuniani kultureqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaq

Niaqornaarsumi aalisartut peqatigiiffianni ilaasortaq 

Niaqornaarsummi qimmiutillit peqatigiiffianni ilaasortaq,  peqatigiiffik 1983-imi pilersippaa

Aalisarneq piniarnerlu inuussutissarsiutigivaa

Nulianilu Kristianne Jeremiassen sisamanik meeraqarput, nukappiaqqat pingasut niviarsiararlu

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq, Jørgen Isak Olsen. Mail: jio@nanoq.