Nunamut tamarmut takornariartitsinermi pilersaarut 2016-2020-p tamanut saqqummiunnera

Nunamut tamarmut takornariartitsinermi pilersaarut 2016-2020 ”Takornariartitsinermik Kalaallit Nunaanni ineriartortitsineq – Suut iliuusaasariaqarpat”, maannakkut Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiornermut nittartakkami www.businessingreenland.gl-imi tamanut saqqummersinneqarpoq.

Takornariat ukiut ingerlaneranni marloriaatinngortinnissaat aamma takornariartitsinerup inuussutissarsiutitut nammatsillunilu siunissamut qularnaarsimanissaa pillugu anguniakkanik piviusunngortitsiniarluni pisariaqartitatut sinaakkutissatut atugassanik 2020-p tungaanut pitsanngorsaasussanik pilersaarut inassutinik piviusunik 23-nik saqqummiussaqarpoq.

Takornariartitsinerup ineriartortitsiviunissaa siullertut pingaarnertullu Nuummi Ilulissanilu mittarfiit 2.200 meterinut tallinerisigut piviusunngortinneqassaaq, taamaalilluni Europamut Amerikallu Avannaanut toqqaannartumik timmisartuussisinnaanermik qularnaarilluni, kiisalu nunat tamalaani ilaasunut timmisartornermut billetsit akiisa 30 %-inik annikillisinnaalerlugit. Ilanngullugu nunami iluani Tasiilami Qaqortumilu, kiisalu Nanortalimmi naatsumik mittarfiliortoqassaaq.

Aamma umiarsuakkut takornariartitsineq nukittorsaavigineqassaaq. 2015-imiilli akitsuutinik Naalakkersuisut annikilliliipput, aammalu siunissamut tunngatillugu illoqarfinni nunaqarfinnilu arlalippassuarni nunnittarnissamut periarfissanik pitsanngorsaaniarput.

Ilulissat kangerluanni Kangiani ingerlatsivissatut pilersaarutaasoq pillugu illunik titartaasartunik unammisitsinermi suliniut ajugaasoq juunip qaammataani tamanut saqqummiunneqassaaq. Taanna Kalaallit Nunaanni siulliulersussaavoq. Tikiffissamut takornarianik aggersaanissamut tikeraanut ingerlatsisarfiit qitiusutut inissisimasarnerat nunanit allanit misilittakkat takutissimavaat. Taamaalilluni nunap ilaani allani suliniutinik assingusunik sisamanik siuarsaasussanik ukiuni takkuttussani aningaasaanik immikkoortitsisoqarpoq, taamaaliornikkut najukkami takornariartitsinermik inuussuteqarfimmut sunniivigeqatigiinnissat annertusisamillu suliaqalernissat siunertaralugit nuanp immikkoortortaani aggersaasinnaassutsinik annertusaasoqassaaq.

Sanaartorfigissaanernut nunaminertanillu atugaqarnermut atatillugu pitsaanerusumik pilersaarusiortarnikkut, ilaallutik takornariartitsinermut akuersissutit aamma kommunini tamakkiisunut pilersaarusiat aqqutigalugit namminersuutigisatut takornariartitsinermut pilersitsinernik Naalakkersuisut tapersersuerusupput. Namminersuutigalugit pilersitat aningaasaliinerillu amerlanerulerpata Kalaallit Nunaat takornarianit tikinneqartarfittut inerikkiartussaaq.

Mittarfinni tikeraanullu ingerlatsisarfinni pisortat aningaasaliinerujussuinut ilanngullugu siuarsarsinnaaffinnut nutaanut piareersimaniarluni namminersortutut inuutissarsiorfiup ineriartoqataanissaanut sapinngisamik pitsaanerpaanik sinaakkutissanik pilersitsinissaq pingaartuuvoq”, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq, nangipporlu:

”Taamaattumik ilaatigut Danmarkimi Vækstfondenimik, Nordisk Investeringsbankimik aamma den Europæiske Investeringsbankimik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit aqqutigalugit inuussutissarsiornermut suliniutit nutaat aningaasaliiffigisinnaanerannik pitsanngorsaajuarnissaq annertuumik sammisaqarfigaara. Tamakku saniatigut aallarnisaasartunut siunnersuisarnermullu inuussutissarsiorfinni siuarsaanermik aaqqiissutinut aningaasanut inatsimmi aningaasanik Naalakkersuisut immikkoortitsisimapput”.

Takornariartitsinermut pilersaarummiipput inassutit iliuusissallu piviusut arlalippassuit, takornariartitsinermik inuussutissarsiorfimmut ineriartortuarnissamik qularnaarisussanik, taamaalilluni Kalaallit Nunaannut tamarmut takornariartitsisarneq tassaalissalluni inuussutissarsiut nammataqartuullunilu siunissamut qularnaagaq.

Paasissutissat sukumiinerusut Pisortaq Jørn Skov Nielsen Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Naalakkersuisoqarfimmi oqarasuaat 345634 saaffiginnilluni pissarsiarineqarsinnaapput