Qaqortumi mersortarfimmi suliat Naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup aallarteqqippai

Qaqortumi Great Greenlandip suliffissuani tikeraanut ingerlatsisarfiup pilersinnissaa ingerlannissaalu pillugit Great Greenlandilu kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq atsiuivoq. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissummiippoq tikeraanut ingerlatsiviliorlunilu tassannga ingerlatsineq, taanna nunatsinni oqaluttuarisaanermut ullutsinnullu tunngasunik puisinniartarnermik paasisitsiniaassalluni, ilaavorlu takornarianut tunngatitanik puisit amiinik tunisassialiortumik sannaviup suliaqartup ingerlanneqarnissaa.

Puisit amiinik pilerisaarinermut pingaarutilittut ilaasoq tassaavoq nunatsinni ullutsinni kulturimut puisinniarnerup aamma pingaarutilittut ilaanera, puisip neqaata nerisani annertuumik ilaanera, piniagaanerat piujuartitsisuusoq, aammalu nunatsinni kalaallit kulturianni puisit amii suli annertuumik pingaaruteqartuunera, Vittus Qujaukitsoq oqarpoq.

Manna tikillugu Kalaallit Nunaanni tamakkuninnga aaqqissuussamik paasisitsiniaanituaq tassaasimavoq ukiuni tamani takornarianit 500 tikillugit tikeraarfiusartumi Great Greenlandip ammeriviani mersortarfianilu takornariartitsiviup nassuiaassilluni takornariartitsisarnera. Takornarianut pingaarutilittut oqaluttuaallunilu misigisassani neqeroorutitsialaallunilu pissanganartuusimavoq – takornariartitsisartunullu iluaqutissatut – aammalu illoqarfimmik tikeraagaqartunut takornarianut aamma nuannaarutissatut – suliap tassuma attatiinnarnissaa pingaartuuvoq.

Great Greenlandip aningaasaqarneranik artukkiisoqassanngimmat suliarisassat kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut inissinneqarput. Taanna piviusumik tikeraanut ingerlatsisarfiliussaaq, ilaatigut takornariartitsisoqarnerup ilaatut mersortarfiup suliaanik attassisuussalluni. Taamaalilluni Great Greenlandip nioqqutissiaanik suliaqarnermit mersortarfiup sammisarilissavai takornarianut tunisassianik sanaartornerit, soorlu aaqqatinik, isersimmatinik tammajuitsussanillu mikinerusunik. Tikeraanut ingerlatsiviit sumiiffinni amerlanerni pilersitarineri malillugit taakku tammajuitsussanik pisiniarfiinut mersortarfik pilersuisunngorsinnaassaaq.

Ullumikkumut naleqqiullugu suli tikeraarnermi misigisamik pissanganarsaasussamik paasisitsiniaanermik najoqqutassamik alaruminaatsumik pilersitsisoqarlunilu ineriartortitsinissaq aamma siunertarineqarpoq. Piffissap ingerlanerani Ilulissani Kangiani tikeraarnut ingerlatsiviup 2018-imi ammeraneratigut pingaarnerutitatut tikeraanut ingerlatsivinnik aaqqissuussanut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip tunniunneqarnissaa siunertaavoq. Naalakkersuisuttaaq natsiit suliareqqilernissaannik periarfissiisumik ilassutitut tapiissummut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tapersersuinera iluatsissimavaat.

Piffissami sivisuupilussuarmi ingerlatseqatigiiffik assut aningaasaqarnermigut artukkersimaneqarpoq. Taamaalilluni ingerlatseqatigiiffik ingerlallualerseqqinniarlugu tamanik tunngatitamik ingerlatitseqqilernissamut pilersaarut pisariaqarsimavoq, oqarpoq Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq, nangillunilu: Kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi maannakkut sinaakkutaasup iluani natsiit suliareqqinneri nanginneqarsinnaasimanngillat. Taamaattumik suliareqqiinerup ingerlateqqilernissaanik periarfissiisumik tapiliutitut aningaasaliinissamut aningaasanik Naalakkersuisut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigalugu nassaarnerat nuannaarutaavoq annertooq. Taamatuttaaq Great Greenlandip aningaasaliiffiunerani aningaasartuutaanik oqilisaaviginninniarlutik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aningaasaliissutinik koruunit 0,8 mio.-nik Naalakkersuisut qinnuteqarsimapput.

Erseqqinnerusumik paasissutissarsioruit attavigiuk naalakkersuisoqarfiup pisortaa Jørn Skov Nielsen, oqarasuaat angallattagaq 55 61 88-ikkut.