Danmarki Issittumi sutigut tapersiisinnaava?

Aviisimi allaatigisaq atuagassiami ”Udenrigs”-imi ilanngunneqarpoq, Vittus Qujaukitsoq-mit, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq

Danmarki kalaallit taamatullu danskit soqutigisaanik isumaginninnermi Issittumi pingaaruteqartumik inissisimavoq. Ukiunili makkunani suliassat annertusiartuinnartut unamminartullu tamakkiisumik kivisinnaajumallugit – Kalaallit Nunaata taamatullu Danmarkimi nammineerluni inuussutissarsiornikkut – Issittumi suleqatigiinnermut ilisimasassallu pisariaqartut tunngavigalugit isumalluutitigut Danmark-ip piareersarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. 

Kalaallit Nunaata aamma kunngeqarfiup avammut tamakkiisumik soqutigisaannik isumaginninneq pillugu Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimut isigalugu suleqatigiilluarput.  Kisiannili isumalluutit ilisimasallu ataatsimoorluta sulinermut piareersarfigisagut annertusigutsigit nunanut allanut naleqqiullugu sunniuteqarnerulerneq soqutigisanillu pitsaanerusumik isumaginnilerneq anguniarlugu annertuutigut periarfissaqarpoq. 

Issittumi sulinermi annertunerusumik Danmark-i peqataassaguni siullermik naalagaaffeqatigiit aaqqissugaanerat, suliassanik agguaaneq kunngeqarfimmilu naalagaaffimmi immikkoortuni assigiinngitsuni soqutigisat allanngorartut pillugit danskit politikerit diplomat-illu pitsaanerusumik paasisimasaqarnissaat tunngaviusunillu piginnaasaqarnissaat pingaarpoq.  

Ukiuni makkunani danskit kalaallillu tungaannit taamatut suleqatigiinneq pilersinniarlugu pingaarutilimmik alloriartoqarpoq. Ukioq kingulleq nunanut allanut ministeriaqarfiup ukiumoortumik naalagaaffiit allat aallartitaannik ataatsimiisitsineranni oqalugiaqquneqarlunga qaaqquneqarpunga. Siusinnerusukkut kalaallit nunaanni naalakkersuisumik taama oqalugiartitsinikuusimannginneq tupigineqartutut isumaqarfigineqarsinnaavoq.  Oqaloqatigiinneq, ataqatigiissaarineq ilisimasanillu paarlaasseqatigiinneq pisariaqartoq ataavartumik inerisarneqarlunilu annertusiartortinneqassaaq.

Danmark-imi nunanut allanut ministerimik taamatullu inuussutissarsiornermut siuariartornermullu ministerimik qanimut oqaloqateqartarneq Kalaallit Nunaannut tamatigut pingaaruteqartuassaaq. Aallaqqaataaniilli taamatut qanimut suleqateqarnermik pilersitsinissaq, Danmark-imi naalakkersuisut 2015-mi sulilernerisa kingornattaaq uannut pingaarsimavoq.  Nunanut Allanut Minister-ip Kristian Jensen-ip taamatut pingaarnersiuinermi uannut isumaqataanera Kalaallit Nunaata Danmarkillu qanimut suleqatigiinnerat ukiuni aggersuni taamaattariaqarneranik erseqqissaaneruvoq. 

Qulequttat, Kalaallit nunaata uranimik avammut niuernissaa, nunaviup toqqavia pillugu suliniut, Qalasersuup eqqaani immikkoortoq pillugu ataatsimoorussamik piumasaqaatitut tunniussagut, Pituffimmi sakkutooqarfik pillugu sullissinissamut isumaqatigiissummut suliariumannittussarsiuussineq, Kalaallit Nunaanni tunisassiortut avammut niuerfinnut appakaassinnaanerisa pitsaanerulernissaa, nunat tamalaat arfanniarneq pillugu suleqatigiiffianni IWC-mi suleqatigiinneq, EU-mi apeqqutit pillugit suleqatigiinneq kiisalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq, suleqatigiinnerup qaammataani siullerni danskit nunanut allanut ministeriannik suleqateqarninnik annertuumik imaqartusimapput.

Suleqatigiinnerup qanoq annertutiginera pillugu qulaani allattukkat ikittunnguupput – taakku tassaaginnarput ukiup aappaa affaq kingulliup ingerlanerani Danmarkimi Nunanut Allanut Ministeriaqarfiup Naalakkersuisoqarfimmilu atorfilittama akornanni suleqatigiinneranni suliat ingerlanneqarsimasut ilaannarigai.

Nuummit isigalugit suleqatigiinnerup pingaaruteqarnera takutinniarlugu avatangiisitsinnut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut – pingaarnersiugaasa unamminartuisalu ilaat naatsumik sammilaarniarpakka.


Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatigiinni inissisimanera

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera ukiuni makkunani inuiaqatigiit agguataarnerannit sunnerneqarsimavoq, tamannalu Danmarkimi takusinnaasatsinnit malunnaatilimmik sakkortuneruvoq.  Utoqqaat amerlasuut piffissami aggersumi suliunnaartussaapput, inuusuttullu amerlavallaat piginnaalersitsisumi ilinniagaqanngillat. Aamma ukiuni arlalissuarni kingullerni Kalaallit Nunaannit nuussimasut amerlanerusimapput, taamaalilluta ullumikkut innuttaasut amerliartornatik killormut ikiliartorput.

Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq nutaaliornermik pisariaqartitsivoq, inuiaqatigiillu Kalaallit siunissami siuariartornermik isertitaqarnermillu toqqammavinnik pilersitsisinnaasumik avataaneersunik aningaasaliinernik sinaakkusiisinnaasumik atorfissaqartitsillutik.

Taamaattumik nunat allat Kalaallit Nunaannik Issittumillu soqutiginninnerat suli annertunerusumik Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaannilu inuussutissarsiortunut aningaasarsiornikkut periarfissanut timitaliisoqarnissaanut qulakkeerisoqarnissaa Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut ukiuni makkunani pingaartinneqarpoq.  Naalakkersuisutut pitsaasumik soqutiginninnerup nukittorsarnissaanut ingerlatiinnarneqarnissaanullu suliniuteqarnermi siuttuusimavunga.

Imminut napatittumik arlalinnillu sukaqartumik aningaasaqarnerup tungaanut sulinitsinni, Kalaallit Nunaanni partiinit tamanit tapersersorneqartumi, Naalakkersuisut isiginninnerat taamaattumik nunanik allanik niueqateqarnermut aningaasarsiornikkullu suleqatigiinneq pillugu nalinginnaasumik toqqammavitsigut piumasaqaatinut sammiartuinnalersimavoq.

2015-mi Lars Løkke Rasmussen-i Danmark-imi nunat allat pillugit sullissinikkut politikkimi pingaarnersiuinernik tamanik eqqarsaatiginneqqittussamik suleqatigiissitamik pilersitsinissamik suliniuteqarpoq. Sulineq taanna uagut Kalaallit Nunaanni tikilluaqqusimavarput, pingaartumik suleqatigiissitap siunertaani tunngaviusumik piumasarineqartut ilaat tassaagunarmat danskit tungaanniit Issittumi Danmark-ip akisussaaneranik kivitsinissamut nukiit malunnaatilimmik amerlanerusut atorneqassasut.  Isumaqarpunga tamanna pisariaqartoq, tamannalu danskit naalakkersuisuinit ajunngitsumik paasineqarsimasoq.


Inuussutissarsiorneq, niuerneq akitsuuserinerlu pillugit suleqatigiinneq

Kalaallit nunaanni Savalimmiunilu suliffeqarfiit 2015-mi Naalagaaffiup aningaasalersuinermi aningaasaateqarfianut Vækstfond-imut isersinnaalerput.  Tamanna aalajangerneruvoq pingaarutilik, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut mikisunut akunnattunullu suli annertunerusumik ingerlataqarnissamut tunngavinnik pilersitsisussaq.  Tamatuma saniatigut avammut Niuernermi Akiligassarsisitsinikkut Aningaasaateqarfiup qularnaveeqqusiisarneranut Kalaallit Nunaata ilaalerneranut qulakkeerunneqarpugut, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut suliniutit aningaasanik atortissallugit tatiginartut aamma atortorissaarutinut taakkununnga periarfissaqalerlutik.  Peqatigisaanik Den Nordiske Investeringsbank-imi Den Europæiske Investeringsbank-imilu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut ineriartornissaq pillugu aningaasaliinissamut periarfissat pitsaanerulernissaat qulakkiissallugit suliaqarpunga. 

Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutini suli anginersaallunilu pingaarnersaavoq, naleqarnerulersitsinerup ilai pingaarutillit, avammullu niuernerup annersai tassaniillutik. Taamaattumik niuernermik siuarsaaneq Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut imminut napatilernissaata qulakkeernissaanut pingaaruteqartunut ilaavoq, tamannalu Naalakkersuisunit annertuumik pingaartipparput. 

(Europamiittut avataatigut) Japan, Kina, Korea Kujalleq Asiamilu nunat allat aalisakkatigut suliffissuaqarnitsinni pingaarnertut niuerfiupput.  Taakku avammut niuernitsinni niuerfiupput angisuut akissaqarluartullu.  Taamaattumik oktober 2015-mi marts 2016-milu Kinami Koreami Kujallermilu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut pilerisaarineranni pingaarutilinnik siuttuunissara toqqarsimavara.  Kalaallit Nunaata niuerfigisaasa pingaarnerit unammilligaasalu akornanni niueqatigiinnikkut isumaqatigiissutit amerliartuinnartut Kalaallit Nunaata unammillersinnaassusianut ajornartorsiutaapput, tassa Kalaallit Nunaat assersuutigalugu EU-p Canadallu killilersugaanngitsumik niuernissaq pillugu isumaqatigiissutaata avataaniimmat.  Aamma taamaassapput siunissami EU-p Japanillu, EU-p USA-llu isumaqatigiissutissaat, maannakkut isumaqatiginninniutigineqartut.

Kalaallit Nunaata aalisakkatigut tunisassiai Kalaallit Nunaata EU-llu aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaanni 1985-ernisami, EU-mi niuerfinnut akitsuusernagit eqqunneqarsinnaasimapput, kisianni aningaasaqarfiusunut unammillertigisatsinnik killilersugaanngitsumik niuernikkut EU-p allanik isumaqatigiissuteqartarnera naapertorlugu akitsuusersugaanngitsumik isersinnaanitta nalinga naleerukkiartorpoq.  

taamaattumik niuerfinnut tuniniaaffigisatsinnut niuerfinnut isersinnaaneq pillugu Naalakkersuisut maannakkut sukumiisumik misissuilerput. Misissuilluni sulineq, ukioq manna naammassineqartussatut naatsorsuutigineqartoq, pingaarnertigut aalisakkanik tunisassiatsinnik unamminartoqartitsisunit isumaqatigiissuteqarfiusunut ilaanngitsunit nunanit akitsuuserinermi aporfiit pingaarnerit pillugit eqqortumik assimik takutitsiumaarpoq. Taannalu akitsuusersuineq pillugu isumaqatigiinniarnernik aallarniinissamut tunngaviussalluni. Kalaallit Nunaammi tassaavoq akitsuuseriffiusoq namminersortoq. Aamma tassani Danmarkimi nunat allat pillugit sullissinermi niuerneq pillugu allaffimmik qanimut assullu pingaartinneqartumik suleqatigiittoqarpoq.  Manna tikillugu ingerlateriikkatsitut niuerneq pillugu sulineq Danmark Kalaallit Nunaannut suleqatigiiffigissallugu pitsaasuuvoq.


Danskit nunani allani aallartitaqarfiinik suleqateqarneq

Ulluinnarni danskit nunani allani aallartitaqarfiinik qanimut suleqateqarpugut.  Nunani allani aallartitaqarfiit kunngeqarfiup tamarmiusup nunani allani aallartitaqarfigai, danskit nunani allani aallartitaat Kalaallit Nunaat sinnerlugit aamma aallartitaapput.

Kalaallit Nunaat namminerisaminik Bruxellesimi Washington, D.C.-milu nunani allani sinniisoqarfeqarpoq.  Taakku marluullutik danskit nunani allani aallartitaqarfiisa/EU-mi sinniisoqarfiata ilagaat imaluunniit saninnguaniillutik, danskit taakkunani sulisut qanimut suleqatigeqqissaarneqarlutik.

Periusissiat aallaavigalugit, Kalaallit Nunaata inuussutissarsiornikkut soqutigisai aamma Kalaallit Nunaanni suliffinnik pilersitsinissaq annertuumik pingaartinneqarlutik Naalakkersuisut 2014-mi Washington, D.C.-mi sinniisoqarfiup aappaanik ammaapput. Island 2013-mi aalajangerpoq Kalaallit Nunaanni generalkonsulatimik ammaassalluni.  Taamatut ingerlasoqarnera naatsorsuutigineqarpoq ingerlaannassasoq.

Kalaallit Nunaata Washingtonimi sinniisoqarfia, USA-mut Canadamullu piginnaatitaasoq, suli inerisarneqarpoq. Pingaartumik nunanut allanut niuerneq siuarsarniarlugu USA-mit Canadamiillu aningaasaliisinnaasut pilerisutsilerniarlugit suliaqarlutik.  Bruxellesimi sinniisoqarfiup, 1992-imi pilersinneqartup, EU-mi suliffeqarfinni pingaartumik Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut soqutigisai  isumagisussaavai.

Kalaallit Nunaat EU-mut naleqqiullugu annertuunik soqutigisaqarpoq, tassani Kalaallit Nunaat peqatigiinneq aalisarnerlu pillugit isumaqatigiissuteqarluni.  EU-mik peqateqarnermik isumaqatigiissutip nalinga piffissami 2014-2020-mut 1,6 milliardit koruunit missaannik annertussuseqarpoq. Eqqaamaneqassaartaaq Kalaallit Nunaat OLT-ini nunani kisiartaalluni aningaasatigut toqqammavissanik immikkoortitaqartuummat. 

Kalaallit Nunaata Bruxellesimiinnera Kunngeqarfiup tamarmiusup EU-mut soqutigisaanik Danmarkip isumagisaqarnera pisariaarutsinngilaa.  Naamerluinnaq.  1992-mili suliat erseqqissumik agguarneqarsimapput, tamanna issittoq pillugu oqaluuserisassanut naleqqiullugu Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu angusaqarfiutitsisimasunik.

Taamaapportaaq Kalaallit Nunaata Washingtonimiinnera. Sinniisoqarfipput danskit nunani allani aallartitaqarfia arlaannatigulluunniit taarsersinnaanagu.  Washington-imi nunami allami aallartitaqarfik Danmark-ip/Kalaallit Nunaata illersornissakkut USA-mik suleqatigiinneratigut Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqarsimavoq.

Itillimi nalunaarut 2003-meersoq Namminersornerlu pillugu inatsit 2009-meersoq aqqutigalugit, Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartut nunanut allanut isumannaallisaanikkullu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi apeqqutit oqallisigineqartillugit Kalaallit Nunaata tamakkiisumik ilanngutitinnissaanut Danmarki pisussaaffeqarpoq.  Pingaartumik USA-p sakkutuuisa Kalaallit Nunaanniinnerannut tunngatillugu.  Washington-imi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianik pilersitsineq taamatut ilanngutitinneqarnerup sunniuteqartumik eqaatsumillu piviusumik pinissaata qulakkeerneqarnissaanut pisariaqarsimavoq.


Naalagaaffeqatigiinneq Kunngeqarfimmilu Danmarkimi inissisimanerit agguarneqarnerat

Naalagaaffeqatigiinneq nunani tamalaani immikkorluinnaq aaqqissugaavoq, nunarsuarmilu sumiiffippassuarni Kunngeqarfiup Danmarkip qanoq paasisariaqarnera nassuiassallugu pisariaqartuaannarluni.  Uagummi ”naalagaaffiit peqatigiiuvugut” naalagaaffimmi immikkoortut pingasuulluta, tuluillu nunaanni naalagaaffiit peqatigiittut aaqqissugaanata.  Danmark Kalaallit Nunaallu imminnut atalluinnartuupput immikkulli piginnaatitaaffeqarput, oqartussaaffeqarlutik demokratiskiusunillu aaqqissuussaasunik ingerlatsiveqarlutik.

Namminersorneq pillugu inatsit Itillimilu nalunaarut nunanut allanut tunngatillugu kikkut sunissaat pillugu toqqammavinnik imaluuniit “maleruagassanik” inissiipput.  Immikkoortut tamakkiisumik tiguneqarsimasut pineqartillugit imminut sinnerluni Kalaallit Nunaat oqaaseqartarlunilu isumaqatigiinniartarpoq. ”Maleruagassat” taakku avammut nassuiarnissai unamminartuusinnaavoq. Ilaatigut ukiuni kingullerni Issittumi Siunnersuisoqatigiinni unamminartuusimapput, illersornissamullu tunngasuni USA-mut naleqqiullugu taamaassinnaallutik. Qujanartumilli ataatsimoorluni annertuumik suliniuteqartoqarneratigut, pingaartumik 2013-mili, nunani tamalaani ingerlatani kunngeqarfiup peqataaneranut atuuttunik toqqammavinnut immikkoorluinnartunut paasinninnermik pilersitsineq iluatsinneqarsimavoq.

Kalaallit Nunaat NP-nut atatillugu tassaavoq siusinnerusukkut nunasiaasimasoq nunap inoqqaavinik inoqarfiusoq. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu pissusaat ullumikkut asseqanngilaq – Issitumiinnaanngitsoq, kisianni nunarsuaq tamaat isigalugu.  Tamanna Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu tulluussimaarutigisariaqarparput. Danmarki Kalaallit Nunaallu arlalippassuartigut nunani tamalaani ineriartornermut maligassiuisuusimapput.  Københavnip Nuullu akornanni qanimut suleqatigiinnitsigut asseqanngitsumik katitigaanerput nukittuffigilerparput.


Kalaallit Nunaat, Issittoq silallu pisussaata allanngornera

Ukioq kingulleq USA-p Præsidentia Obama qaaqqusisoralugu Alaskami Anchoragemi Issittormiut ministeriisa ataatsimiisitsinerani Kristian Jenseni peqatigalugu peqataavunga. Peqataanitsinnut ataatsimoorussamik toqqammaveqarnerput, tulluarfiisigut Kalaallit Nunaat pillugu, Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu attuumassuteqartunik issittoq pillugu sammisanik saqqummiussinerit ataqatigiissarlugit, nunallu pingasuulluta ataatsimiittarnissagut peqatigiilluta piaarersarpavut.  

Nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaata allanngornera issittumi avatangiisitsinni takussaasunik uuttorneqarsinnaasunillu annertuunik sunniuteqartitsereerpoq.  Pitsaanerusutigut ajornerusutigulluunnit inuusaaserput sunnerneqarpoq. Taamaattumik danskit siuliani nunanut allanut ministeriat peqatigalugu marts 2015-mi Ilulissani franksit nunanut allanut ministeriata tikeraarnerani qaaqqusisuuvunga.  Tassani silap pissusaata allanngornerata Kalaallit Nunaannut, nunarsuuttaaq sinneranut sunniutai annertuut pillugit soqutigisaqarnerup annertusinissaa pilersipparput. Tikeraarnerup 2014-mi assigusumik danskit kalaallillu ataatsimoorlutik suliniutigisimasaata malitsigaa, taamani NP allattaanerat Ban Ki-moon tikeraartuulluni. Tikeraarnerit marluullutik 2015-mi decemberimi Parisimi silap pissusaa pillugu qullersat ataatsimiinnerannut iluatsilluartumut NP Frankrigillu piareersarneranut pingaaruteqarsimapput.

Eqqaamassallugu pingaarpoq Kalaallit Nunaat, Kalaallit Nunaannilu pinngortitaq katersugaasiviunngimmat. Nuna nunarsuarmi immikkoortunit allaneersunut takornarianut avatangiisinillu soqutiginnittunut nunarsuarmiut kingornussaanissaata qulakkeerneqarnissaanik siunertaqarineqarluni aaqqissuunneqarsimasoq. Inuiaqatigiit kalaallit ukiuni tusintilinni atasimapput pinngortitamut atalluinnarlutik, piniartut aalisartullu Kalaallit Nunaat inuuffigisaralugulu inuussutissarsiorfigisaralugu. Kalaallit Nunaat ineriartorpoq, tamannali Issittumi silap pissusaatigut unamminartut eqqartorneqalersillugit puigorneqartarluni. Issittumi inunnik najugaqartoqarpoq najugaqartuartoqarsimallunilu.  Angerlarsimaffigaarput.

Nunarsuarmi nunat suliffissuaqarfiusut pilersissisimasaat silap pissusaatigut avatangiisitigullu unamminartut aaqqiiffigineqassatillugit Kalaallit Nunaannut pingaarpoq aningaasarsiornikkut ineriartornermi killeqartorujussuarmik atugaqarsimasunut qanittoorluunnit tikillugu nunasiatut aalajangiussimaneqarsimasunut nunanut killilersuisunik aaqqiinernik nassaartoqannginnissaa.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut pigissaarneq atugarissaarnerlu qulakkeerniarlugit Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut ataavartumik suliaqarput. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni siunissami ungasinnerusumi Naalakkersuisut inuussutissarsiornikkut ineriartorneq qulakkeerniarlugu pimoorussillutik suliaqarput. Ineriartorneq taanna siunissami kissattoornermi gassinik aniatitsinerup annertusineranik kinguneqarsinnaavoq. Eqqaamaneqassaaq Kalaallit Nunaanni pisortat missingersuutaat 40 %-iisa missaat suli Danmarkimiit ataatsimoortumik tapiissutaammata.  Ataatsimoortumik tapiissutit ukiuni arlalinni, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu politikerit Kalaallit Nunaanni piviusumik aningaasaqarnikkut ingerlataqarnermit taarserneqarnissaannik kissaatigineqarput. Taamatut aningaasaqarnikkut ingerlataqarneq ataatsimoortumik tapiissutit assiginagit CO2-mut sunniuteqartussaavoq. 

Kalaallit Nunaat erngup nukeqarnerup iluani Danmarki nunarsuullu sinnerata annersaa qaangersimavaa.  Nukissiorfiit innaallagiamik kiassarnermillu tunisaata tamarmiusup 70 %-ii sinnerlugit ullumikkut erngup nukinganit nukimmit ataavartumik 100 %-imik pilersinneqarpoq. 


Kalaallit Nunaat pinngortitaanngilaq eqqissisimatitaq

Pinngortitaq Kalaallit Nunaanniittuusunut pingaarpoq.  Nunarsuarmi nunanut allanut sanilliulluta pinngortitaq qanillugulu peqatigalugulu inuuvugut. Ulluinnarni sulinitsinni piniarneq, aalisarneq silalu apeqqutaasuupput. Nungusaataanngitsumik ineriartorneq pinngortitamullu ataqqinninneq, nunani allani – aamma Europami oqaatsit atorlugit oqaatigineqartalersoq, uagut Kalaallit Nunaanni sivisuumik ingerlassimavarput, uagullu inuusaatsitsinnut maannakkut ikkunniarneqartariaqarnani. Nungukkiartuutaanngitsumik pissuseqarneq kalaallit pinngortitami ukiuni tusintilinni aallaaveqarnitsinni tunngaviusimavoq.  Taamaattumik nukissiorneq pillugu ingerlatsinitsinni inuussutissarsiutinillu inerisaanikkut pilersaarutitsinni avatangiisit mianerinissaat salliuttuartarparput.

Nunarsuaq tamakkerlugu nunarsuullu immikkoortuini, pingaartumillu Issittup avataaniittuniit nunanit NGO-niillu Issittumut tunngatillugu imaani avatangiisit allanngutsaaliornissaannik illersornissaannillu soqutiginninneq ukiut arlallit ingerlaneranni annertuumik qaffakkiartorsimavoq.

Tamanna nunat tamalaat oqalliffiini arlalinni Kalaallit Nunaata peqataaffigisaanni takuneqarsinnaavoq. Tassunga ilanngullugit Atlantikup avannaata kangiani imaani avatangiisit illersorneqarnerat pillugu isumaqatigiissummi (OSPAR) Issittumilu Siunnersuisoqatigiinni, kaammattuutit arlallit imaani isumalluutit uumassuseqartut illersornerisa siuarsarnissaat pillugu pisariaqartitsineq tikkuarneqarluni. Oqalliffinni taakkunani tassunga ilanngullugu Issittup Imavissua, ukiuni kingullerni nunani tamalaani imartani immikkoortut pillugit illersuinikkut aqutsinikkullu suliniutit pillugit soqutiginninneq malunnarsisimavoq.

Isumalluutit uumassusillit illersornissaannut nungusaataanngitsumillu iluaqutiginissaannut siunnersuutigineqartut sakkut ilaat tassaavoq imaani illersorneqartunik eqqissisimatitsivinnilluunnit pilersitsinissaq.

Imaani immikkoortut illersorneqartut uumasut immikkuullarissut pinngortitamiluunnit ataqatigiiaat pingaarutillit qulakkeernissaannut peqataasinnaaneri pillugit Kalaallit Nunaat soorunami isumaqataavoq. Taamatulli ittumik eqqissisimatitsinissamik suliniutit pillugit oqallinnerup ajoraluartumik Issittumi piviusumik avatangiisitigut unamminartut tamakkiisumik assersorpai. 

Piviusuusoq tassaavoq imaani isumalluutit, Kalaallit Nunaata eqqaatalu Issittullu sinnerani avatangiisit Issittumut ungasissorujussuarmiit suliffissuit ingerlataannit pingaartumik Europami Asiamiillu sakkortoorujussuarmik ullumikkut sunnerneqarmata.  Nungusaataanngitsumik piniarneq aalisarnerlu taamatullu suliffissuaqarnikkut killilimmik ineriartorneq Kalaallit nunaannut ineriartuaartinneqartoq uani imminnut attuumassuteqanngillat.

Uumasut miluumasut imarmiut, kalaallit inuussutigisagut, ukiunilu tusintilinni arlalinni nuungusaataanngitsumik piniarniarfigisimasagut, ullumikkut nunarsuup sinnerani immikkoortuni allani Issittumiit ungasissorujussuarmiittunit suliffissuarnit sunnerneqarlutik toqunartunik ulikkaalernikuupput. Kalaallit Nunaanni nakorsat ullumikkut mianersoqqusipput uumasut miluumasut imarmiut killeqartorujussuarmik nerineqassasut. Tassa Europami Asiamilu suliffissuarnit toqunartut inuuneq naallugu inuup timaaniiginnannginnissaat inunngortunillu ajoqusiinnginnissaat, kræfteqalersitsisinnaanerat allanillu nappaateqalersitsisinnaanerat ernummatigineqarmat. 

Imaani avatangiisit pitsaanerusumik illersorneqarnissaat pillugu nunarsuarmiut suleqatigiinnerat ilaatigut uumassusillit assigiinngisitaartuuneri pillugu isumaqatigiissutip OSPAR-illu ataani sulissutigineqartut Kalaallit Nunaata tapersersorpaa, taasanili pingaarpoq sakkut eqqortut atorneqarnissaat. Issittumi inuit pinngortitami inuunissamut inooqataanissamullu sakkortuumik tatisimaneqareersut akuerisaasumillu pisinnaatitaaffiinik arsaarnerisigut oqimaaqatigiinneq pilersinneqarsinnaanngilaq. Nunarsuaq tamakkerlugu mingutsitsinernik aniatitsinernut iliuuseqartoqartariaqarpoq, taamaalilluni pinngortitarput inuusaaserporlu kinguaariinnut tullinnguuttunut allanngortinneqarnani.


Issittumi Siunnersuisoqatigiit Asiamiillu soqutiginninneq

Aallaqqaammut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ministerit ataatsimiittarnerat ukioq allortarlugu, amerlanertigut issittumi naalagaaffiit arfineq pingasut avatangiisit pillugit ministeriinit peqataaffigineqarluni ingerlanneqartarsimavoq. Danmarkimit/Kalaallit Nunaannit pisarnertut Danmarkimit Kalaallit Nunaanniilluunnit naalagaaffik sinnerlugu ministeri peqataasarpoq. Ullumikkut allatorluinnaq inissat pillugit piumasaqartoqarpoq, sammisallu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqallisigineqartut Kalaallit Nunaanni innuttaasutut inuunitsinnut sutigut tamatigut attuumassuteqarlutik.  Taamaattumik suliassaqarfinni tamakkiisumik tigusimasatsinni, soqutigisatta torersumik isumaginissasa qulakkeernissaannut pingaaruteqartuni avammut imminut Kalaallit Nunaata sinniisuusinnaaneranik Namminersorneq pillugu inatsimmi pisinnaatitaaffik pillugu tamatigut paasinnittoqartannginneranut ilaannikkut pakatsisoqartarpoq.  Kalaallit Nunaannut annaaneqaratarsinnaasut annertupput. Issittumi Siunnersuisoqatigiit saniligut qaninnerusut peqatigalugit nunarsuup immikkoortuani tamaani pingaarnertut suleqatigiiffigaarput.

Ullumikkut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ministerit ataatsimiinnerini nunanut allanut ministerit tamarmik peqataasarput. Nunallu nutaat alaatsinaattutut akuerineqarnissaminnut tulleriiaalersimallutik, ilaalu – soorlu EU – itigartitaallutik.  Asiamiit annertuumik soqutiginnittoqarpoq, pingaartumik Kinamit, Japanimit Korea Kujallermiillu, tassanilu ilinniagartuutut soqutiginninneq pineqarnani.  Tassani pineqarpoq nunarsuup ilaanut siunissamut ungasinnerusumik aningaasarsiornikkut soqutiginninneq. Uulia, aatsitassat, imaatigut umiartorfiit, attaveqaatit, aalisarneq ilisimatusarnerlu pillugit.

Ineriartorneq Kalaallit Nunaannut – Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut aalisarnermullu - iluaqutaassappat nunat tamalaat annertoorujussuarmik suliniuteqarnissaannik tamanna piumasaqarpoq.  Aatsitassarsiornerup iluani soqutiginninneq aningaasaliinerillu qulakkeerniarlugit. Aalisarnerullu iluani avammut niuerneq pillugu nunani tamalaani toqqammavitsigut piumasaqaatit nutaat pitsaanerusullu, sineriattalu avataani allat peqatigalugit imartani aalisarnermi peqataanissarput qulakkeerniarneqarput. 

Juli 2015-imi malittarisassaqanngitsumik imarpiup aalisarnermut illersorneqarnissaa siunertaralugu ”Issittup Imavittaani Aalisarneq pillugu Nalunaarut” Issittup Imavittaanut issittumi naalagaaffiit sisamat sineriallit peqatigalugit Kalaallit Nunaat isumaqatigiissuteqarpoq. Nalunaarut issittup imartaani aalisarneq pillugu nunat tamalaat pituttuisumik isumaqatigiissuteqarnissaanut Issittup Imavissuani malittarisassaqanngitsumik unioqqutitsilluni aalisarnermik pinngitsoortitsisinnaasoq alloriarneruvoq pingaarutilik. Suliap ingerlanera Issittup avataani naalagaaffinnit aalisartuusunit, tassani Asia ilanngullugu malittareqqissaarneqarpoq. Nalunaarut isumaqatigiinniartartunit Kalaallit Nunaanneersunit isumaqatigiinniutigineqarlunilu isumaqatigiissutigineqarpoq. Pingaartumik Nuummi 2014-imi ataatsimiinnermi nalunaarut inaarutaasumik isumaqatigiinniutigineqarluni.

Asiamiit soqutiginninneq Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik piviusumik aningaasaqarnikkut, ilisimatusarnikkut kulturikkullu suleqatigiinnermik timitalerneqassappat Nunanut allanut ministeriaqarfik Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq.


Kalaallit Nunaannit suleqatiginneriaatsit nutaat  

Danmark-ip Kalaallit Nunaatalu akornanni ataatsimoorluni suliniutit pingaartumik 2013-imiilli nutaarpassuit, tassaapput Kalaallit Nunaata tungaaniit pullaviit nutaat nalinginnaasuulersut.  2013-imili Danmarki/Kalaallit Nunaat Canadamit, Japanimit nunanut allanut ministerit, ukiumilu kingullermi Koreami nunanut allanut ministerip akornanni issittumi Kalaallit Nunaannilu sammisat ataatsimoorfiusut pillugit ataatsimiittoqartarsimavoq.

Namminersorneq pillugu inatsit 2009-meersoq namminermi annertoorujussuuvoq, ullumikkullu Kalaallit Nunaat akuerisaasumik immikkoortuni amerlanerpaani nunanik allanik isumaqatigiissutissanik Danmarki isumalluutiginngilluinnarlugu isumaqatigiinniarsinnaalluni. Kisiannili suleqatiginneriaaseq nutaaq Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu iluaquteqarpoq.  Danmarkimut tamanna isumaqarpoq kunngeqarfik pillugu nunanut allanut sillimaniarnermullu naalakkersuinikkut ingerlatsinermut akisussaaffiup pisortatigoortumik Danmarkimiinnera qularutigineqassanngimmat. Kalaallit Nunaannut ataatsimoorluni danskit kalaallit suleqatiginneriaasiat isumaqarpoq naalagaaffeqatigiit katitigaanerat piginnaasallu agguarneri pillugit pingaartumik Asiami nunani ilaatigut qularutigineqarsinnaasoq peerneqarsinnaammat.  Aningaasaliinerit, inuussutissarsiutit, niuerneq, akitsuuserinermi akigititat, ilisimatusarneq il.il. pineqartillugit Kalaallit Nunaat pisortatigoortumik oqartussaatitaavoq – aamma nunanut isumaqatigiissuteqarfiginngisanut allanut naleqqiullugu. Kisiannili Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnikkut iluaqutaasunik isumaqatigiissuteqarnissaq anguniarlugu aqqutissiuisutut ambassadøritullu oqallinnerni Danmarkip ilaanissaa iluaqutaasinnaalluni.


Issittumi Danmarki sutigut tapersiisinnaava?

Ukiuni aggersuni neriuppunga danskit kalaallillu ataatsimoorlutik avammut niuernikkut inuussutissarsiutitigullu pilerisaarinerit amerlanerit, nunanut allanut tunngasuni paasissutissanik paarlaasseqatigiinneq pillugu danskit kalaallillu suleqatigiinnerat annertusissasoq. Nuummi nunat allamiut sinniisoqarfiinik allanik ammaasoqassasoq, kiisalu Kalaallit Nunaata nunat allat pillugit sullissinerat nunani allani sinniisoqarfimmik ataatsimik marlunnilluunniit ilaneqarnissaa takusinnaassallugit.

Kiisalu – Taksøe-Jensenip ataatsimiititaliaata qulaajaanissaa misilittakkanik ilisimasanillu Kalaallit Nunaanni inerisarneqarsimasunik annertunerujussuarmik danskit nunanut allanut ministeriaqarfianit iluaqutigineqalernissaanut neriuppunga iluaqutaajumaartoq.

Danmarki Kalaallit Nunaallu Issittumi nukittunerusumik inissisimalissappata Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnerup illuatungeriit marluk akornanni unammilleqatigiinnertut isigineqarunnaassaaq. Tamarmik immikkoorlutik nammineq isumartik malillugu immikkut soqutigisaqarnertik/pisinnaatitaaffeqarnertik malugitinniarlugu pisariaqartitsillutik. Peqatigiilluta nukittuniarutta issittumilu sanilitta akornanni piviusumik sunniuteqartumik politikkeqassagutta nukittuffiit ataatsimut isigalugit atorsinnaasagut annertunerusumik isiginiartariaqarpagut.  Eqqaamaneqassaaq kunngeqarfiup issittumi naalagaaffinnik soorlu USA-mik, Ruslandimik Canadamillu sanileqarnera annertuutigut pissutigalugu Europap avannaani nunanut angisuunut nunarsuarmiunut pingaaruteqanngitsumit Danmarki annertunerulersimmagu.

Nunanut allanut tunngasuni Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinneq ajutoorfiutillugu tamanna annertuumik aningaasartuutaassaaq Kalaallit Nunaata nunanik allanik aningaasarsiornikkut attuumassuteqarfinnuunaanngitsoq, kisianni Danmarkip nunani tamalaani tatiginartumik peqataaneranut, nunani tamalaani qaffasissumiittutut naatsorsuutigineqarsinnaasoq.

Issittumi Danmarkip/Kalaallit Nunaata aaqqissugaaneranni immikkut uparuarusuppara Danmarki maannakkut marloriarluni issittumi ambassadørissamik toqqaasareermat.  Tamanna ajortoqanngilaq. Issittoq pillugu ambassadøri pingaarutilinnik suliaqarsinnaavoq – sulineq eqqortumik atorneqarpat – suleqatigiinneq malunnaatilimmik eqaannerulersissinnaallugu sunniuteqalersissinnaallugulu.  Uangali isinni eqqumiippoq danskit tungaanniit atorfimmut kalaallimik toqqaanissaq piffissap arlaannaaniluunniit eqqarsaatigineqarsimanngimmat.

Ilaannikkut imaassorinartarpoq nunarsuup ilaa issittoq, Kalaallit Nunaata immikkoortuaniittoq, Danmarkip immikkoortuaniinngitsoq, piviusumiit allaanerusunngortinneqartartoq. ”Issittumi pissaanilissuartut” ilumoorunneqarnissani pillugu Danmarkip anguniagaa, soorlu Taksøe-Jensenip qulaajaanermi suliamini taamatut tikkuarallaraa. Taava danskit tungaannit annertunerujussuarmik Kalaallit Nunaata issittumiittutut Kalaallit Nunaat akuerisariaqarpaa, nammineq soqutigisalik, isumalluutilik, piginnaasalik oqaluttuarisaanikkullu ilisimasalik. Tassami silarsuarput, nunami inissisimaneq ataatsimoorlutalu oqaluttuarisaanerput taamatut katitigaavoq.

Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu Issittumi naammattunik unamminartoqarpoq.   Isumalluarpunga. Isumaqarpunga soqutigisagut ataatsimoorusssagut pitsaanerpaamik qanoq iluatiginissaanut pisimasunut sammisumik ilusissamik Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornitsinni nassaarumaartugut. Tamanna manna tikillugu uagutsinnut iluatsissimavoq.