Tunumi ukioq manna ikerinnarsiortunik aalisarnissaq

Naalakkersuisut  marsip 22-anni aalajangerpaat ukioq manna 85.000 tonsinik Tunumi avaleraasartoorniartoqarsinnaasoq. 

Misileraalluni ammassassuit 20.000 tonsit aamma saarullernat 15.000 tonsit aamma aalisarneqarsinnaallutik.

Naalakkersuisut aamma aalajangerpaat qanoq avaleraasartoorniartoqassanersoq allanillu ikerinnarsiortunik  aamma aalisartoqarsinnaanersoq.

Naalakkersuisut anguniagaanni pingaarnerpaavoq nunatta imartaani ikerinnarsiortunik aalisarnerup ineriartortitsiffiunissaanut tunngaviliinissaq, tamatumanilu aningaasaqarnikkut, sulisoqarniarnikkut uumasoqassutsikkullu isumannaatsumik ingerlatsisoqarnissaa. Anguniagaq ukioq manna aalisarnermi kisimi anguniarneqanngilaq, ukiunulli aggersunut aamma angunigaavoq.

Sapinngisamik aalisarnermit inuaqatigiinnut iluanaaruteqarnerpaanissaq anguniagaavoq.

Ukiuni kingullerni avaleraasartoorniarnermi nunat allamiut aalisariutaataat amerlaqisut attartorneqartarsimapput. Kalaallilli aalisariutaataat aalisartinneqarpata nunatsinnut isertitsissutissat amerlanerusut qulakkeerneqarsinnaanerupput.

Naalakkersuisut pingaartinneqarpoq avaleraasartoorniarnermit  inuiaqatigiinni inuit sapinngisamik amerlanerpaartaat aalisarnermik iluaqutissarsineqarnissaat. Tamanna aalisariutini inuttaqartitsisinnaanermik, Nunatta Karsianut akitsuutitigut akileraarutitigullu aamma isertitaqartitsinerusinnaanermik.

Naalakkersuisut  ilanngullugu aamma aalajangerpaat ingerlatsiviit nutaat ukioq manna pisassinneqassanngitsut:

- Tunumi aalisakkanik ikerinnarsiortunik aalisarnermik ingerlataqartut ukiuni kingullerni malugineqarsinnaasumik amerlasimapput, taakku ilarpassui pimoorussisuunatik. 

Taamaattumik ukioq manna qinnuteqartunut arlalinnik piumasaqaateqarpugut, qinnuteqarnerminni  pisassinneqarnertik qanoq pilersaarusiorfigisimaneraat uppernarsartariaqarlugu , Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Karl-Kristian Kruse oqarpoq.

2016-imi qinnuteqartussanut ilaatigut piumasaqaataavoq nunatsinni aalisarnermik aalisakkerinermilluunniit ingerlataqareersimasuunissaq. Qinnuteqartut nassuiaatigissavaat akuersissummik tunineqarnermikkut annertuumik iluanaaruteqarsinnaanertik, ingerlataminnik pingaarnernik ineriartortitsinissaminnut atugassaqarnertik.

 

Tunumi avaleraasartoorniarneq aalisarnertut nalinginnaasutut aningaasarsiutigalugulu ingerlanneqassaaq,  taamaattorli aalisarnermut inatsimmi paragrafit ilaat naapertorlugu misileraalluni aalisarnertut  aqunneqassalluni, tassuunaqqullugumi aalisarnermut inatsimmi piumasaqaataasut allat avaqqunneqarsinnaallutik. 

Avaleraasartoorniarnermi pingaarnersiuineq  pisassiisarnerillu

Tunumi avaleraasartoortassat ima pingaarnersiuinikkut agguarneqarput:

Salliutitat siulliit:

Avaleraasartuut 35.000 tonsit kalaallit aalisariutaataasa pisassaraat. Qulakkiigaavorli kalaallit aalisariutaat piffissaq avaleraasartoorniarfiusoq tamaat aalisarfigisinnaassallugu.

Salliutitat tullii:

Avaleraasartuut 20.000 tonsit nunat allamiut aalisariutaannit,  salliutitami 1-imi ingerlatsivinnit, pineqartunit attartorneqartunit aalisarneqassapput.

Salliutitat pingajui:

Avaleraasartuut 30.000 tonsit ingerlatseqatigiiffinnut namminneerlutik aalisariuteqanngitsunut,  aalisariutinik nunanit allaneersunit attartortunut, pisassiissutaapput.

Ammassassuarniarneq                                                                                                                       Ammassassuit pisassiissutaasut 20.000 tonsiupput. Aalisarneq pisassiissutigineqartut iluanni killilersugaanngitsumik aqunneqassaaq. Kalaallit aalisariutaat kisimik ammassassuarniarnissamut akuersissummik tunineqassapput.

Saarullernarniarneq                                                                                                                           Tunumi misileraalluni saarullernarniarnissanut 15.000 tonsit pisassiissutaapput.  Aalisariutit avaleraasartoorniarnissamut akuersissummik peqartut tamarmik Tunumi misileraalluni saarullernarniarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaapput.

Kitaani avaleraasartuunik, ammassassuarnik saarullernanillu aalisarneq                                  Kitaani avaleraasartuunik, ammassassuarnik saarullernanillu aalisarneq suli tamakkiisumik misilittarneqanngilaq, taamaattumillu tamaani aalisarneqarsinnaasut pissanganartorujussuullutik. Pineqartunik aalisarnerit misileraalluni aalisarnertut suli isigineqarput, taakkulu  misileraalluni aalisarnernut allanut sanilliullugit immikkut misileraanertut pilersinneqarsimallutik. Ukiut siulii assigalugit sinerissap qanittuanut aalisartunut piumasaqaatit immikkuullarissuussapput, aalisalersinnaanissamut piumasaqaatit sakkukinnerullutik.

Pisassiissutigineqartut pillugit annerusumik paasisaqarusukkuit aamma qinnuteqarniaruit Namminersorlutik Oqartussat inuussutissarsiutit pillugit nittartagaanni paasissutissat atuarsinnaavatit uani.

Qinnuteqarfissaq qallunaaginnaavoq. Nutserneqarsimaleriarpat kalaallisut allassimasoq ilanngunneqassaaq.

Qinnuteqarfissaq kingulleq tassaavoq apriilip 15-iat.

 

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi allaffimmi pisortaq Jóhanna Lava Køtlum. Mail: jool@nanoq.gl