Seoulimi inuussutissarsiornermik pilerisaarineq aallartinneqarpoq

Nunatsinnit aalisakkat qaleruallillu, puisit amii, takornariartitsineq aammalu aningaasaliiffissatut periarfissani neriunartoqarfinni pilerisaarinerit sammisanik isumasiorfinni annertuuni marlunni sammisaqarfiusussami Seoulimi nunatsinnit inuussutissarsiorfinnit pilerisaarinerujussuarmi 16. marsimi Vittus Qujaukitsoq qaaqqusisuussaaq.

Ataasinngornermi arlalinnik ataatsimiinnerni inuussutissarsiornermik pilerisaarineq aallartinneqarpoq. Ullaarnganiit Koreami naalagaaffinni amerlasuuni sisaliornermik tunisassiortuni annerpaamit ingerlatseqatigiiffimmik pigisamit POSCO EC Ltd ataatsimeeqatigineqarpoq. POSCO ingammik seqinermit, anorimit aamma tinittarlunilu ulittarnermik teknologiimik, attaveqarfinnik ineriartortitsinermik aatsitassarsiornermillu piujuartitsisumik nukissiorfiup ineriartortinnerata iluani suliaqartuuvoq. POSCO aatsitassarsiorfiit aningaasaliiffigisimavai, aammalu Australiami, Indiami Indonesiamilu aatsitassanik pilersuisartunik suleqateqarluni, taakkulu saniatigut Koreami Kujallermi sisaliorfiit marluk, aammalu Californiami Pittsburgimi sisaliorfimmik joint ventureqarneq ingerlatarai.

Ulloqeqqasiorneq sioqqullugu ullormut inuit 30.000-it missaasa orniguttarfianni nunami amerlasuunngukkanik aalisakkanik niuffaffiit ilaanni Noryangjin Aalisakkanik niuffaffik takornariarneqarpoq. Ukiumoortumik najukkamit aamma eqqussukkanik aalisakkat 80.000 tonsit missaat tunineqartarput, aalisakkanut qalerualinnullu assigiinngitsunut 830-nut agguataarneqarlutik. Niuffaffimmit nerisassaarniarfikkaanut, akunnittarfinnut neriniartarfinnullu tunisisoqartarpoq, tamatumalu saniatigut ullormut pisartumik aalisakkanik akitsorterussisoqartarluni.

Nunatsinni Ilisimatusarfillu Yonsey Universitetip, Koreami Kujallermi namminersortutut universitetini annerpaat ilaata 2014-imi memorandum of understanding atsiorpaa, 2015-imilu Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni aamma Islandimi ilisimatusarfinnit Pd.D-mik ilinniartut 1-2 2016-imi Seoulimi aasaanerani ilinniarfimmi peqataanissamut qaaqqusarai. Ilisimatusarfinnit assigiinngitsunit professorinik ilisimatuunillu arlariinnik Vittus Qujaukitsoq ulloqeqqasioqateqarpoq, peqataaqataalluni Future Consensus Institutimeersoq, tassaasoq ilisimatusarnerup politikkikkut tigussaasunik anguniakkanut iliuuserisanullu allanngortitaqarniartutut isumasiuineq.

Tamatuma kingorna Korea Kujallerlu niueqatigiinnerup siuarsarnissaanut periarfissat pillugit Nunanut allanut Ministereqarfimmik oqaloqateqarniarluni Vittus Qujaukitsoq ataatsimeeqateqarpoq. Ataatsimiinnermi suliaqarfiusut assigiinngitsut, inuussutissarsiorfinnit pilerisaarinerup sammisaqarfigisai, imarmiunit nerisassiat, takornariartitsineq, aamma nukissiornermut attaveqarnermullu aningaasaliinissamik periarfissat oqaluuserineqarput. Aatsitassanik suliassaqarfimmi nutarsakkamik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummut (MoU-imut) allaqqitassiaq Vittus Qujaukitsup aamma tunniuppaa.

Tassunga atatillugu Vittus Qujaukitsoq oqarpoq: ”Ullormi ataatsimiinnerit assorujussuaq soqutiginarsimapput, Kalaallit Nunaannillu suleqatigiinnerup nukittorsarnissaanut piviusumik soqutiginninnerup naapinnera assut nuannaarutiginarpoq. Korea Kujallermut ilisarnaataapput tunisassiorfinni assigiinngitsorpassuarnik ingerlatseqatigiifferujussuit, pilersuisarfimmi tamarmi peqataanissamut soqutiginnittuusut, aatsitassanik piiaanermit, aatsitassat suliareqqinnerinut, minnerunngitsumillu maani nunami tunisassiorfippassuarni atugaanerinut. Aammattaaq ukiorpassuarni Asiami nunani allani angalanernut pingaarnertut sammisaqarfioreerluni Korea Kujallermi takornariat, tikiffissanut ungasissunut angalaartut amerlassusaanni annertuumik siuariarneq ippoq.”

Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi attaveqarfissaq: Naalakkersuisup allattaa Nauja Møller oqarasuaat +299 54 41 42.