Royal Greenland ingerlalluarpoq

Ukioq naatsorsuuteqarfiusoq kingulleq 2014/15 akileraartigani angusat isiginiassagaanni manna tikillugu pitsaanerpaavoq, taakkumi 204 millioniummata siorna 199-iusimallutik. Naak siuariarneq annikitsuinnaagaluartoq piviusumik siuariarneq anneruvoq, tassami siorna naatsorsuutit pitsaasumik sunniivigineqarsimammata Amerikamiut kilisaataateqarfiannik Iquique US LLS-imik ikinnerussuteqarluni piginneqataassutsinik tunisinikkut, taamaasilluni siuariarneq taamatut iluarsiisoqareerneratigut 60 millioner kronit missanniilerluni. Taamatut pitsaasumik ineriartornermik ingerlatsisuusut tassaapput immap nillertup raajai, naak tunisat annertussusiat 16 procentimik annikilleriaraluartoq ilaatigut sakkortuumik sikuulluni ukiorluunerata nassatarisaanik.

Royal Greenlandip piffissap ukiut tallimat ingerlanerini sulisut maanimiunik 50 procentit missaannik amerleriartissimavai, ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi kingullermi 1202-nut. Tamakku saniatigut Royal Greenlandimit suliniutitut nutaatut ilinniagaqartut kalaallit sivikinnerusunik ilinniagaqarfiusunik ilinniagallit tapersersortalersimavai ilaatigut maskinmesteritut aamma aquttunngorniartutut ilinniagaqarnerini.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen oqarpoq:

”Royal Greenland ukiut kingulliit tallimat ingerlasimanerini kingumut qiviarukku, kalaallini inuiaqatigiinni suliffissanik pilersitsiniarnerput oqallisigissagutsigu, nuannaarutissaavortaaq Royal Greenlandip agguaqatigiissillugu nunaqavissunik sulisoqarnini annertusisissinnaasimammagu. Royal Greenlandip sulisuni nunaqavissut 2010/11-mi 793-iniit 2014/15-imi sulisunut nunaqavissunut 1202-nut amerlisissimavai Naalakkersuisuni pingaarteqisatsinnik, pingaaruteqarmammi ingerlatseqatigiiffiutitta Kalaallit Nunaanni suliffissanik pilersitsiniarnermut akisussaaqataanertik pimoorutissagaat.”

Tamatuma saniatigut Royal Greenlandimit suli pisuussutinik iluaqutiginninneq aallunneqarpoq, tassani ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi kingullerpaami iluaqutiginninnermik procenti 66 procentiusimalluni Royal Greenlandip kalaallit nunaanni suliffissuaataanut tunineqartarsimasunit.

Ataatsimeersuarnermi siulersuisut tamarmik qinigassanngorteqqipput, taamaasilluni Niels De Ceninck-Smith siulittaasutut ingerlaqqiinnarluni, siulersuisunullu ilaasortat allat ukuullutik Jan H Lynge Pedersen, Pernille Fabricius, Sara Heilmann, Tim Ørting Jørgensen aamma Åse Aulie Michelet.

Ukiumoortumik ataatsimeersuarnermit assit.

 

Paasisaqarnerorusukkaanni attavigineqarsinnaavoq Ingerlatseqatigiiffinnut Allattoqarfimmi pisortaq Lars Balslev, oqarasuaat +299 34 50 00 imaluunniit e-mail laba@nanoq.gl.