Qaanaap imartaa misissuiffigineqassaaq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl-Kristian Kruse Qaanaami inuussutissarsiorneq sulisoqarnerlu pillugu isumasioqatigiinnermut januaarip 20-anni 21-annilu peqataavoq. Aana isumasioqataasunut ullumi oqalugiaataa.

Piniarnermik  aamma aalisarnermik tunngaveqarluni inuussutissarsiuteqarneq

Qaanaami piniarneq aalisarnerlu inuussutissarsiutini pingaarnersaallutik ullumikkut tunngaviupput.

Qaanaaq, tamatumalu eqqaa tusaamasarsuuvoq piniartut tamanna piniakkanik inuussutissarsiorfigilluaraat.

Piniagassat maani pisarineqartartut tunisassiarineqartartullu tusaamaneqarluarput, pisarineqartartullu ilaat nunatta ilaani pisarineqartartunit aamma mamarnerusutut tusaamasaallutik.  Qilalukkat tuugaallit tamatumani assersuutissaqqillutik.

Manna najugarsi allanut naleqqiullugu immikkuullarissutut oqaatigineqartariaqarpoq, avataaniillu tikilluni tupinnarlunilu kusanaqaaq.

Piniakkalli  niuernerpalaartumik tunisassiarinissaat ajornaatsuinnaanngilaq, maani tunitsiveqartitsisoqanngimmat, tunisassiarineqassappatalu akitsorsaatigineqarsinnaasut  arlaqarlutik, soorlu nassiunneqarneri.  Tassaapput ajornaatsumik tunisassiornissaraluamut assersuutissaqqissut akimmiffiusut.  

Qaanaami inuussutissarsiutigalugu sunngiffimmilu piniartut umimmanniarnissaminnut aamma tuttunniarnissaminnut periarfissaqarput.

Nuna Inglefield, Kangerluarsorujuk, ungasikkaluaqisoq aavarfigineqartarpoq aamma Pituffiup eqqaaniittoq Qooqqut aavarfigineqartarluni.

Qooqquni umimmannik siorna kisitsisoqarmat paasineqarpoq tamaani umimmaat amerliartortut. Tamanna siunissami umimmattassiissutit amerlineqarnerinik kinguneqarsinnaavoq.

Ilisimavara tammajuitsussarsititsiniarluni maani marluk piniartitsisinnaanerminnut akuersissuteqartut. Ajoraluartumilli piniartitsisoqartanngilaq. Isumaqarpunga tamatuma oqaluuserineqarnissaanut periarfissaqarsinnaasariaqassalluta.

Tammajuitsussarsititsiniarluni piniartitsinissamut akuersissuteqarluni inuussutissarsiuteqarneq najukkassinni aningaasarsiuutaallualersinnaavoq. Suleqatigiissutigineqartariaqarporli, maani najugaqartunut aningaasarsiutaallualersinnaammat, sunaluunniit suliffigigaluarlugu – aningaasarsiutaalersinnaalluni.

Nalunaarusiami “Qaanaaq, tamatumalu eqqaa – sanaartorfigineqarnera inuussutissarsiutillu tunngavigineqartut”-mi qulequttat ilaat isiginngitsuugassaanngitsutut isumaqarfigisara ima allassimasoq tassaavoq Qaanaap eqqaani inuussutissarsiuteqarluartoqarsinnaasoq inuussutissarsiutinik suli maannamut atorneqanngitsunik, ingammik qaleralinnik aalisarneq pineqarluni.  Nalunaarusiaq issittumi teknologi pillugu sullissivimmit suliaavoq.

Aallaqqaasiullugu oqaatigerusuppara nalunaarusiami Qaanaap eqqaani qaleralinniarsinnaanermut periarfissat pillugit allaaserineqartoq tunngavigalugu aallarniuteqarusukkama, nalunaarusiami paasissutissat kingullerpaat ilanngunneqarsimammata.

Siullerpaamilli qujarusuppunga maani inuussutissarsiutit pillugit isumasioqatigiinnissamut aggersarneqarneqarama. Neriuutigaara isumasioqatigiinnermi angusarineqartut Qaanaap eqqaani aalisarnermi siunissami naleqqatut tunngavigineqarumaartut.  Aalisarneq aalisartumut maanilu najugaqartunut iluanaartunngorsinnaalluni.

Nalunaarusiami erseqqissaassutigineqarpoq Qaanaap eqqaani inuussutissarsiutinik ullumikkut pilersinneqarsimanngitsunik pilersitsinissamut periarfissaqarluartorujussuusoq. Periarfissat nunatsinni inuussutissarsiutit assigiinngissitaarnerinut tapertaalluinnarsinnaallutik aamma  piujuaannartitsinermik tunngaveqartumik inuussutissarsiuteqarnermut tapertaassallutik.

Nalunaarusiami erseqqissarneqarpoq najukkassinnut ineriartorneq kisimi pingaaruteqartuussanngimmat, nunatta aningasarsiorneranut pitsaasumik aamma  ineriartortitsisuulissammat. Aningaasarsiorlualerneq nunatta sinnerata ilaani inuussutissarsiutinik attanneqarsinnaasunik aallartitsinissamut isumassarsititseqataalersinnaalluni.     

Erseqqissarusuppara Naalakkersuisutut aalisarnermik periarfissarsiuisussatut suliaqartussaagama.

Nalunaarusiami erseqqissaassutigineqarpoq Qaanaap eqqaani inuussutissarsiuteqarluartoqarsinnaasoq suli maannamut atorneqanngitsunik, taakku pilersinneqarpata nunatta aningaasarsiorneranut iluaqutaassaqalutik.

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut kaammattorusuppakka Qaanaap eqqaani qaleralinniarneq siunissami  suli annertunerusumik inerisassagipput.

Nalunaarusiami tikkuarneqartut ilaat tassaavoq Qaanaami Ittoqqortoormiunilu piniartuunermit aalisartuunermut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ikaarsaariartoqarsimanngitsoq, soorlu nunatta ilaani taama pisoqarsimasoq. Taama kingullerpaamik Upernavimmi taassumalu eqqaani pisoqarpoq.

Nalunaarusiamilu aamma erseqqissaassutigineqarpoq ikaarsaariarneq annerusumik misilittaaffigineqarsimanngimmat pissanganassasoq, ikaarsaariarnissamulli periarfissaqassasoq, allaanerulaartumik attanneqarsinnaasumillu periarfissaqarluassalluni.

Qaleralinniarnissamut piareersimapput

Takusinnaavara aamma nalilersinnaavara piniartut aalisartunngornissaminnut piareersimasut. Paasivara Qaanaami piniartut aalisartullu 20-nit amerlanerit qaleralinniarnermi amoorutip atornissaanik siorna pikkorissartitsisoqarmat peqataasimasut. Tamatuma takutippaa piniartut aalisartullu qaleralinniarnissamut soqutiginnittorujussuusut. 

Najukkassi eqqaani iluatsittumik aalisartoqalissappat, tamatumunnga akimmiffiusinnaasut misilittagarineqarsimanngitsullu eqqartussallugit pingaaruteqarpoq, aalisarnermik siunissami inuussutissarsiutigineqalertup patajaatsumik ingerlalernissaanut.

Piniartut kissaatigaat Qaanaap eqqaani immap itissusia misissuiffigineqassasoq, aamma Qeqertat  kangerluat misissuiffigineqassalluni, amerlanerpaanik pisaqarsinnaanissaq siunertaralugu.

Aalisarneq pillugu tamatumalu periarfissai teknikikkullu aamma periarfiusinnaasut piniartut peqatigiiffiannit, tunisassiortunit, pisisartunit aamma kommunimit oqallisaasariaqarnerinut isumaqataavunga.

Piffissanngorpoq avaqqunneqarsinnaananilu Qaanaap kujammut avannamullu imartarujussuata pisuussutai misissortissallugit, aalisarnermik ilaatigut misileraasoqartassalluni. ingerlatsisoqartariaqarluni. Tamanna uagut pilersaarusiortariaqarparput tamatumunnga susassaqartut peqatigalugit.

Nalunaarusiami aamma erseqqissarneqarpoq Qaanaap imilersorneqarnera aaqqiivigineqartariaqartoq, Qaanaaq tatsimit ukioq kaajallallugu imilersorneqarneq ajormat. Aasami qaammatini sisamani illoqarfik kuummit imilersorneqartarpoq. Nukissiorfimmi tankersuit marluk immerneqartarput. Taakku qaammatini sisamani imeqartitsisinnaasarput. Qaluutarsuit sikumi qaammatini kingullerni sisamani nilattaassutigineqartarput, nilak Nukissiorfimmi immikkut  suliami  aasserneqartarluni, tassanngaanniit imermik pilersuisoqalersarluni. 

Qeqertat

Nalunaarusiami erseqqissarneqarpoq nunaqarfiusimasup Qeqertat eqqaanni qaleralippassuaqartoq.

Qalerallit amerlanersaat anginersaallu Qeqertat eqqaanni aalisarneqartarput, taakku qimussimik, qamuuteralannik biilinilluunniit Qaanaamut kilometerinik 60-it missaanni ungasitsigisumut assartorneqartarput, siku isumaannaatsillugu.

Taamaattumik Qeqertat Qaanaap eqqaani piniagassarissaarpoq aalisagaqarnerullunilu, immaqa inuussutissarsiornissamut inuuniarnissamullu periarfigissaarnerulluni. 

Qeqertat eqqaanni qilalukkat qernertat tuugaallit amerlanersaat pisarineqartarput, oqaatigineqartarlunilu tamassuma eqqaa qaleralinniarfigineqarnerpaasartoq, qalerallit tamaani anginerummata.

Isumaqarpunga maani piujuaannartitsisumik tunngaveqarluni aalisartoqarsinnaasoq. Taamaattumik neriuutigaara aalisarnermik suliaqartut, kommuni maanilu najugaqartut, najukkassi eqqaani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut periarfissat pillugit suleqatigilluassallusi.

Maanilu isumasioqatigiinnermi oqariartuutigineqartussat qilanaaraakka tusaassallugit.

Naalakkersuisuni ilaasortatut naalakkersuisoqarfimma aalisarnissamut periarfissat pillugit sapinngisaq naapertorlugu ikiuinissaanut tapersersueqataassaanga.

 

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimi pisortaq, Jørgen Isak Olsen. Mail: jio@nanoq.gl