Nunatta Sinniisoqarfiani ukiortaarsiorneq

Ukiortaami ilassinninneq 2016, København
Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsen-ip oqalugiaataa


(Oqaatsit atorneqartut atuupput)

Asasakka Ministerit, Nunat Allag Sinniisui, arnat angutillu.
Ullumi naalakkersuisuvut sinnerlugit ukiumi qaangiuttumi ikinngutigiinnitsinnut suleqatigiilluarnitsinnullu qujaniarlunga qaaqqusisuusinnaagama najuussinnaagassilu nuannaarutigaara.

Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornikkut siuariartornissaq pilersinniarlugu maanna Naalakkersuisut ukiup qaangiuttup ingerlanerani piareersagassatut siunniussimasatik siulliit aallartereersimalerpaat.

Sanaartugassat aallartinneqareersut kingunissaat malunniuteqalereerput, minnerunngitsumik aalisarnermik inuussutissarsiornerup aatsitassarsiornerullu iluanni siuariartortoqarsimanera malunnarsereerpoq, suliffissaaleqisut ikiliartorput – siumukarnerlu ukioq manna ingerlaqqissaaq.
Nunaatsinni suliffeqarnerup nutarteriffigineqarneranut nukinnik atuivuguut. Iluarsaaqqinneq annertuumik allannguiffiusussaq aallartipparput, tassanilu nuna tamakkerlugu periarfissat pitsaanerulersinneqassapput.

Inuussutissarsiutini aalisarneq Nunatsinnut atatitsisuuvoq, ukiorpaaluillu suli taamaakkallassaaq. Raajanut tunngatillugu biologit siunnersuinerat naapertorlugu 50 procentinik qaffariarsimasoq nuannaarutissaavoq, soorlu aalisakkanut allanut ataasiakkaannut tunngatillugu siunissami qaffaasoqarsinnaanissaa aamma ilimagineqarsinnaasoq. Taamaakkaluartoq inuiaqatigiittut aningaasarsiornikkut taamatut ataasiinnarmik isertitaqarfeqarneq qimanniarneqassaaq.

Nunami nunatsitut ittumi attaveqarneq unammilligassartaqarpoq. Mittarfinnik annertusaanissamut nutaamik ilusiliinissamut Naalakkersuisut maannakkut Inatsisartunit taperserneqarsimalerput. Tamatuma kingunerisaanik ukiuni tulliuttuni mittarfiit pioreersut tallineqarnissaannut nutaanillu sanaartornissamut annertuunik aningaasaliisoqassaaq. Siunissami tamanna inunnik angallassinermi pitsaanerusumik akikinnerusumillu periarfissaqartitsilertussaavoq, kiisalu takornariartitsisarnerup ineriartortinneqarnissaanut ataatsimullu isigalugu inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarneranut pitsaanerusunik atugassaqartitsilissaaq.

Aatsitassanut suliassaqarfimmi Kalaallit Nunaanni ineriartorneq pissanganartumik ingerlavoq. Piffissami aatsitassanut nunarsuarmi niuerfinni akigititat appasissumiiffianni, Kalaallit Nunaanni nunat allat soqutiginninnerat attatiinnarsinnaasimavarput. Rubinisiorluni aatsitassarsiorfik nutaaq aallartippoq ukiullu matuma naalernerani anorthosit-isiorluni aatsitassarsiorfik nutaaq aallartinneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Aatsitassarsiorfimmik aallartitsinissamut qinnuteqaatinik allanik ukiup ingerlanerani tigusaqarnissarput naatsorsuutigineqarsinnaavortaaq.

Naalakkersuisut aatsitassarsiornermut siunertaat ersarippoq: Aatsitassarsiorneq siuariartortitsissaaq, ineriartortitsissalluni suliffissanillu pilersitsiviussalluni, kiisalu inuiaqatigiinnut isertitaqartitsissalluni. Kisianni namminersortut amerlanertigullu nunanit allaneersut aningaasaliinerisigut, aatsitassarsiornermik ineriartortitsisoqassaaq. Taamaattumik aatsitassarsiornermi atugassarititaasunik aalajaatsunik unammillersinnaassuseqartunillu, Kalaallit Nunaanni aningaasaleerusussuseqartitsisoqarnissaanut Naalakkersuisuni pingaartipparput.

Aatsitassanut suliassaqarfimmi ineriartortitsineq piujuarsinnaassaaq innuttaasullu peqqinnissaat eqqarsaatigalugu avatangiisivut sapinngisamik annertunerpaamik ataqqillugit pissaaq.

Kalaallit meerartaasa atugarisaat maani Danmarkimi nunatsinnilu tusagassiuutini ukiarmi sammineqarput. Meerartavut uanga uummatinnit kaanngartussaanngimmata aalajangersimavunga Naalakkersuisuni suliniutitsinni ukioq 2016 meeqqat ukiorissagaat.

Meeqqanik sumiginnaasarneq kinguaassiutitigullu atornerluisarneq pitsaaliorniarlugit suliniutissat pisariaqartut Naalakkersuisut aalluppaat. Meeqqat pisinnaatitaaffiinik pillugit atuartittarpagut, sulisut ilinniarsimasut ilinniaqqitsittarpagut inersimasullu meeraallutik kinguaassiutitigut innarlerneqarsimasut katsorsarneqarnissamik neqeroorfigisarlutigit. Suliniuteqarnerput nunani allani maluginiarneqarpoq, ilaatigut nunani avannarlerni suleqatigiinnermi.

Nunarsuarmioqatigiinni tamatta innuttaaqataavugut. Taamaattumik peqqarniisaarniartoqartillugu, soorlu 2015-imi Paris-imisut, ukiorlu ataasinngulersoq København-imisut pisoqartillugu, tamatta kalluarneqartarpugut. Peqqarniisaanerit taamaattut tamat oqartussaanerannut pisinnaatitaaffitsinnut saassussinerupput. Taamaattumik Frankrig-imut Danmark-imullu massakkullu aamma alianartumik Tyrkiamut tunngatillugu misiginneqataanerput oqariartuutigisimavarput. Oqartussaaqatigiinnerup nukittutippaatigut, taannalu ataatsimoorluta illersortariaqarparput.

2020 tikillugu atuuttussanngorlugu nutartersimasatsinnik suleqateqarnissamut isumaqatigiissuteqarsimanitsinni Kalaallit Nunaat EU-mut qanittuaqqamik suleqateqarpoq. Suleqateqarnissamut isumaqatigiissut illuatungeriinnut tamaginnut suliassaqarfinnik pingaaruteqartunik imaqarpoq. Taamaattumik 2015-imi martsimi - taamanikkut ministeriunerusoq Helle Thorning-Schmidt, EU-mi Kommissionip siulittaasua Jean-Claude Juncker uangalu – EU-p, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suleqatigiinnerup ingerlaqqinnissaa pillugu nalunaarut ataatsimoorussaq Bruxelles-imi atsioratsigu, ataatsimoorluta annertuumik naammagisimaarparput. Issittumi pissutsit immikkut ittuunerisa, Issittumilu nunap inuiisa inooriaasiisa paasineqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu, Europa-mi nunanilu allani suleqatitsinnik pitsaasumik oqaloqateqartarnerit ingerlaannarnissaat Kalaallit Nunaata kissaatigaa. Tassani imaani uumasunik miluumasunik piujuartitsiviusumik aallaaniartarneq puisinniarnerlu soorunami ilaapput. 2016-imi EU-p Issittumi periusissaata nutaap qanoq isikkoqarnissaata takunissaa pissanganarpoq.

Nunani Avannarlerni Ministerit siunnersuisooqatigiiffianni danskit siulittaasoqarfiat pisarnitsitut Kalaallit Nunaannut 2015-imi initoorujussuusimavoq. Danmarki suleqatigalugu Kalaallit Nunaanni ministerit ataatsimiinnerat ingerlassimavarput. Tamatuma saniatigut piujuartitsisussamik ineriartortitsinissaq, pisuussutinik imaaneersunik illersuinissaq atorluaanissarlu kiisalu ilisimatusarnermik suliaqarnermi piniartut ilisimasaasa ilaatinneqarnissaat pillugit peqatigiilluta suliniutinik pingaaruteqartunik inerisaasimavugut.

2017 tikillugu Issittumi Siunnersuisooqatigiinnut USA-p siulittaasuunera Issittumut issittumilu ajornartorsiutinut sammisumik aallussinerulersitseqataavoq. Issittoq issittumilu innuttaasut nunarsuup sinnerani ineriartornermit annertuumik sunnersimaneqareersut erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Imaanngilaq sumiiffiit issittumiittut nunarsuarmi sumiiffinni allani ineriartornermit kalluarneqanngitsut. Taamaanngilluinnarpoq, tassami silap pissusaata allanngoriartornera avatangiisinilu ajorseriarnerit nunarsuarmi sumiiffinni allani ineriartornermik atuinermillu pissuteqartut malugisimavagut. Taamaattoq piujuartitsisumik tunngaveqartumik innuttaasunut inuussutissarsiortunullu siuariartortitsilluarnissamut tunngavissiilluarsinnaasumik, Kalaallit Nunaanni ineriartortitsinissamik kissaateqarnerput, tamatuma allanngortinngilaa.

Naalagaaffeqatigiinnermi, sanilitsinnut nunanullu Issittup avataaniittunut attaveqarluarnissaq, Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartorpoq. Suleqatigiinnikkut nunat imminnut ataqatigiinnerat nukittunerulersinneqassaaq.

Taamatut oqaaseqarlunga, suleqatigiilluarnissaq qilanaaralugu, tamassi ukiortaami pilluaqquassi.