Ajornakusoortorujussuarmik isumaqatigiinniarnerit naammassipput

Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Paris-imi silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermit COP21-imit angerlarpoq

Sapaatit akunnerini marlungajanni isumaqatiginninniarnerit pisariusut pereerneranni aammalu piffissaliussaaqqaartoq sipporneqarluni, Naalagaaffiit 196-it FN-imi silap pissusaanut isumaqatigiissummi (UNFCCC) peqataasut, arfininngorneq ulloq 12. december Paris-imi isumaqatigiissut isumaqatigiissutigaat. Naalagaaffiit FN-imi silap pissusaanut isumaqatigiissummi aallartitaqartut aamma akornanniippoq Kunngeqarfik Danmarki. Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq Paris-imi isumaqatiginninniarnerit nalaanni Kunngeqarfik Danmarkip isumaqatiginninniartussatut aallartitaannut ataatsimoortunut ilaalluni peqataavoq.

Vittus Qujaukitsoq ataasinngormat silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermit uterluni angerlarpoq.

Vittus Qujaukitsoq oqarpoq:

”Isumaqatiginninniarnerit ajornakusoortorujussuarmik ingerlasimasut, maannakkut naammassipput.

Kalaallit Nunaat isumaqatigiissummut atsiorneqartumut qanoq isummersussanersoq sukumiisumik nalilersornissaanut Naalakkersuisut tamakkerlutik periarfissaqarnissaat maannakkut pingaaruteqarpoq, aamma Kalaallit Nunaanni siunissami suliffissuaqarnikkut ineriartortitsinissamik kissaateqarneq eqqarsaatigalugu.”

Paris-imi isumaqatigiissut Naalagaaffinnit akuerineqarnermini, silap pissusaa pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissummi peqataasunut inatsisitigut pisussaaffiliivoq. Kalaallit Nunaata tungaaniit isumaqatiginninniarnerit nalaanni nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii immikkut aallunneqarput, ilanngullugu nunap inoqqaavisa ineriartortitsinissamut, isumaqatigiissummi, pisinnaatitaaffeqarnissaat. Isumaqatigiissuterpiami siunertanut paragraffimi tassunga innersuussinissaq Kalaallit Nunaata tungaaniit kissaatigineqarsimagaluarpoq. Tamanna iluatsinngilaq. Tamatumunnga taarsiullugu isumaqatigiissummi inaarutaasumik akuerineqartumi isumaqatigiissummut aallaqqaasiussani nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut innersuussisoqarpoq, tamannalu taamaaqataanik silap pissusaa pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissummi peqataasunut isumaqatigiissuterpiami inatsisitigut pisussaaffiliinngilaq.

Maannakkut isumaqatigiissutigineqartup Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummi Kyoto-mi isumaqatigiissut, 1997-imi decembarimi akuerineqartoq aammalu 2005-imi februaarimi atuutilersoq, taarserpaa. Kalaallit Nunaat Danmarki peqatigalugu Kyoto-mi isumaqatigiissummi piffissami pisussaaffiliiffiusumi siullermi peqataavoq, tassanilu Kyoto-mi isumaqatigiissummi piffissami pisussaaffiliiffiusumi siullermi 2008-2012-imi naasumi, Kalaallit Nunaanni gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsinerup 8%-imik annikillisinnissaanik pisussaaffeqalerluni. Tamatuma malitsigisaanik Kalaallit Nunaata CO2-imik aniatitsinerup 8%-imik annikillisinnissaanik pisussaaffeqarnerminik naammassinninngitsuulernissaanut taarsiullugu, ukiorpassuit ingerlaneranni CO2-mut akiitsortassanik 13,6 mio. koruunit missaannik aningaasartaqartunik, pisinissamut Kalaallit Nunaat pisussaaffeqarsimavoq.

Kyoto-mi isumaqatigiissummi annikillisitsinissamik periaaseqarnerup ingerlaannarnissaanik isornartoqartitsillutik Naalakkersuisut isummersorput, tassami nunat suliffissuaqarfiusut ingerlatani ingerlanneqareersuni aniatitsinermik annikillisitsinissamik taamaallaat pisussaaffeqartussaasut, Kalaallit Nunaat aamma nunarpassuit allat ukiup innersuunneqartup aallartinnerani taasarialimmik suliffissuaqarnermik ingerlataqanngitsut, taamaalillutik siunissami aningaasaqarnikkut ingerlataqarnermut annertoorujussuarmik akiliisussanngorsinnaanerat aarlerinaateqarmat.

Silap pissusaanut isumaqatigiissut atsiorneqaqqammersoq, aniatitsinermik annikillisitsinissamut tunngatillugu pisussaaffeqarnernut taarsiissutitut, nunanit ineriartorfiusunit nunanut ineriartorfiunngitsunut sila pissusaani aningaasalersuinissamut tunngatillugu aalajangersakkanik imaqarpoq. Taamaattoq Kalaallit Nunaat aalajangersakkani taakkunani ilaatinneqarsinnaanngilaq, tassami Kalaallit Nunaat Kunngeqarfik Danmarkip ilaatut nammineerluni immikkut isumaqatigiissummi peqataanngimmat, aammalu Kalaallit Nunaat annikitsuaraannarmik suliffissuaqarfiugaluarluni, isumaqatigiissummi aalajangersakkat ataanni nunatut ineriartorfiunngitsutut taaneqarsinnaanani.

Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq isumaqatiginninniarnerni Naalakkersuisut, Kalaallit Nunaata nunarsuarmi silap pissusaanut isumaqatigiissummi nutaami peqataanissaanut killissaliussat pillugit Danmarkimut isumaqatiginninniarnissamut piginnaatitsisimasut, sinnerlugit peqataavoq.

 

Paasisaqarnerorusuttut attavigisinnaavaat Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi immikkut siunnersorti Pernille Bengtsen, oqarasuaat +299 55 33 27.