Naalakkersuisut Parisimi ataatsimeersuaqataanerat

Naalakkersuisut Parisimi silap pissusaata pillugu ataatsimeersuarnermi peqataanerat

Vittus Qujaukitsoq paasisimasallit oqallinneranni ”Arctic Day Panel Session” ippassaq ingerlanneqartumi peqataavoq, tassani ilaatigut ICC-ip siulittaasua  Okalik Eegeesiak Samerådillu siulittaasuat Aili Keskitalo taamatullu Nunavut Tunngavik Incorporated (NTI)-ip siuilittaasuat Cathy Towtongie oqallinnermi peqataapput.

Paasisimasallit oqallinnerani nunani issittuni innuttaasut silamut ilisimasaat aaqqiissutissaallu qulequtarineqarpoq. Oqallinnermi saqqummiinermini Vittus Qujaukitsup immikkut pingaartillugu oqariartuutigaa Inuit issittumi nunaqartuusut nunat immikkoortuinut ilisimasaqarluartut tusaaniarneqarluartariaqarnerat. Pingasunngornermi Kalaallit Nunaata, Nunavut ICC-llu silap allanngoriartornera pillugu ataatsimut nalunaarutaat oqallinnermi peqataasunit arlalinnit assersuutissaqqissutut pitsaasutut oqaatigineqaqattaarpoq, tassani oqaatigineqarluni nunani issittuniittut inuit issittumi pisut pillugit oqariartuutaasa nunanit pissaaneqarnerusunit tusaaniarneqarnissaat pingaaruteqarluinnartoq.

Ilisimasallit oqallinneranni Vittus Qujaukitsoq ima ilaatigut oqaaseqarpoq.

”Nunap inuiisa apeqqutini imminerminnut tunngassutilinni peqataatinneqarnissaat naqissusissallugu pingaaruteqarluinnarpoq. Ullumikkut nunani issittuni silap pissusaata annertuumik allanngornerani sunniutaasut annertunerulissanngippat inuit nunani issittuniittut ataatsimoorlutik nunarsuarmi nunani siuttuusunut oqariartuuteqarnerminni oqariartuuteqarnissaat pingaartinneqarpoq.

Nunap inuii issittumiittut avataaniittullu pisinnaatitaaffii naammaginartumik qulakkeerinniffigineqartariaqarput. Parisimi ulluni makkunani pisussaaffiliisumik isumaqatigiissummik siunnersuummik suliaqartoqarnerani EU-p USA-llu nunap inuiisa pisinnaatitaaffii saqqumilaarsinneqarnissaanik ilaliiumannginnerat pakatsinarpoq.

Nunap inuiisa ineriartornissaminnut pisinnaatitaaffeqarput, Amerikami avannarlermi Kalaallillu Nunaanni suliniaqatigiit tamat oqartussaaqataaneranik ingerlasut nukittuut ingerlanneqarput. Nunanilu issittuni ineriartornerup ingerlanneqarnerani nunat avataaneersut sunniuteqarnissaat akuersaarneqarsinnaanngilaq, tassani nunaagaluarunik imaluunnit kattuffiit naalakkersuinikkut akuleruffigineqanngitsut ulluni ukunani COP21-mi annertuumik eqqumaffigineqarlutik tusaaniarneqarluartut pineqarlutik.” 

Vittus Qujaukitsoq unnukkut High-Level Event ”Innovative Island Solutions: From the Poles to the Tropics” Global Island Partnership (GLISPA)-mit  Nunat Imarsuup Akianiittut Naalagaaffiillu ilaasa Kattuffiata (OCTA) Kalaallit Nunaata ilaasortaaffigisaata aaqqissugaanik ingerlanneqartussami ammaalluni oqalugiarpoq.

Annertunerusumik paasisaqarniarussi attavigisinnaavarsi: Immikkut siunnersorti Pernille Bengtsen +299 55 33 27 / +45 60 62 31 24

 

  

High-Level Eventimi assiliseqatigiinneq:  "Innovative Island Solutions: From the Poles to the Tropics". Saamimmi isorlermit: Maria Damanaki, Global Managing Director for Oceans, The Nature Conservancy aamma EU-Kommissæriusimasoq akisussaaffigalugit imarsiornermut aalisarnermullu tunngasut. Naalakkersuisunut ilaasortaq Vittus Qujaukitsoq, Keobel V. Sakuma, Executive Director of Natural Maritime Sanctuary and Special Envoy of the President, Republic of Palau, Dr. Kedrick Pickering, Deputy Premier and Minister of Natural Resources and Labour, British Virgin Islands. Alliit saamerlermiit: Tony de Brum, Minister of Foreign Affairs, Republic of the Marshall Islands, Didier Dogley, Minister of Environment, Energy and Climate Change for Seychelles, George Pau-Langevin, Minister for Overseas France, Government of the French Republic, Mike Eman, Prime Minister of Aruba.