Sila pillugu Parisimi ataatsimeersuarneq

Paris-imi Silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarneq 30. november – 11. december 2015

FN-ip nunani tamalaani silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnera ulluni 30. novembarimiit 11. december 2015 ilanngullugu ingerlanneqassaaq. Naalakkersuisoq Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut Nunanullu Allanut akisussaasuusoq Vittus Qujaukitsoq Naalakkersuisut sinnerlugit silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermut COP21-imut Paris-imi arfininngorneq ulloq 5. december 2015 aallarnerfigalugu peqataassaaq.

Paris-imi silap pissusaa pillugu isumaqatigiissuteqarnermi silap pissusaata allanngoriartornerata akiorniarnissaanut ataatsimoorussamik nunani tamalaani suliniuteqarnissaq, 2-grade-nik anguniagaqarnerup naammassisinnaanissaanut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqartoq, qulakkeerneqassaaq. 2-grade-nik siunnerfeqarneq nunarsuaq tamakkerlugu agguaqatigiissitsineruvoq, aammalu Issittumi sumiiffiit 2 grader C qaangerujussuarlugu kissatsinnerat misigineqartussaasoq silap pissusaanut ilisimatuut maannagaaq oqaatigereerpaat.

Vittus Qujaukitsoq silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnissaq ataasinngorneq 30. novembari aallartittussaq sioqqullugu oqarpoq:

”Suleqataasut 2-grade-nik anguniagaqarnermik qulakkeereqataasinnaasumik, Paris-imi anguniagaqarfiusumik aammalu nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissuteqarnissaat aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq. Silap pissusaanut isumaqatigiissummi nutaami nunanut tamaginnut siuariartortitsinissamut assigiimmik periarfissiisoqarnissaa, aammalu nunat gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsinermut annertunerpaamik akisussaasuusut aammalu pisinnaasaqarnerusut, silap pissusaata allanngoriartorneranik akiuiniarnermi maligassiuillutik siuttuunissaat, Kalaallit Nunaannut aamma pingaaruteqarpoq. Silap pissusaata allanngoriartornerani pisussat eqqoriaruminaapput, aammalu ilusiliineq qanoq ittoq suleqataasut isumaqatigiissutigissaneraat aammalu isumaqatigiissuteqartoqassappat tamanna qanoq isikkoqarumaarnersoq, suli nalunarpoq.

Kalaallit Nunaat ukiuni qulikkaat kingulliit ingerlaneranni, Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik atuinermi annertoorujussuarnik aningaasaliivoq, tamatumalu Kalaallit Nunaanni gassinik silaannarmut kissatsitsisartunik aniatitsineq malunnaatilimmik annertuumik killilersimaarpaa”

Kyoto-mi isumaqatigiissummi piffissamut siullermut naatsorsuinermut atatillugu, Naalakkersuisut Danmarkimut ataqatigiissaakkamik silap pissusaani akiitsortassat sinneruttut 30.000 ton CO₂e missaanniittut atorunnaarsissallugit aalajangerput. Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip Kyoto-mi isumaqatigiissummi piffissamut siullermut annikillisitsinissamut pisussaaffiit 8 procentiusut naammassisinnaanissaannut, silap pissusaani akiitsortassat taakkua pisiarisariaqarsimavaat. Silap pissusaanut akiitsortassat taakkua ullumikkut Kalaallit Nunaannut oqaatigisarialimmik niuernikkut naleqanngillat, kisianni 2-gradenik anguniagaqarneq anguneqassappat annikillisitsinissamut suliniutit annertunerulernissaannut ilapittuutaassallutik pingaaruteqartut, taamaalillunilu aamma Danmarkimit aamma Kalaallit Nunaannit COP21-ip tungaanut pitsaasumik takutitsisuussallutik.

Kalaallit Nunaat nukissiamik ataavartumik atuinini aqqutigalugu gassinik silaannarmut kissatsitsisartunik aniatitsinerup annikillisinneqarneranik annertuumik iluatsitsilluni angusaqareerpoq. Taamaalilluni Nukissiorfit innaallagiamik kiassarnermillu ataatsimut katillugu tunisaqartarnerata 70 procentia sinnerlugu erngup nukinganit ataavartumik nukissiornermeersuusarpoq.

COP21-imut atatillugu Vittus Qujaukitsup naatsorsuutigaa, Kunngeqarfik Danmarkip ataatsimoortuni isumaqatiginninniarnermi peqataatitaanni peqataanerup saniatigut, aaqqissuussinerni arlalinni oqaseqarnissani, ilanngullugu ”Arctic Encounter in Paris”, tassaasoq Issittoq sammillugu nunani tamalaani ataatsimeersuarneq, ulloq 12. december 2015 pisussaq.

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliami ilaasortat aamma COP21-imi peqataassasut naatsorsuutigineqarpoq.

Annertunerusunik paasisaqarusunnermi attaveqarfissaq: Immikkut siunnersorti Pernille Bengtsen +299 55 33 27 / +45 60 62 31 24