2016-imut Aningaasanut Inatsit pillugu isumaqatigiissut

- Meeqqanut inuusuttunullu sumiginnakkanut inuusuttunullu aningaasat amerlanerusut

Naalakkersuisooqatigiit Siumut, Demokraatit aamma Atassut 2016-imut Aningaasanut Inatsimmut isumaqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput. Ilanngussaq takuuk.

Isumaqatigiissusiornerup matuma kinguneraa, aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut siullermut sanilliullugu IS-ip inernerata -65,1-imit -56,8 millioner kronenut pitsanngoriarnera. Tamanna pissuteqarpoq inuiaqatigiinni isertitassat tunngavigisaat qaffassimammat, minnerunngitsumik matuma ataani raajat akitsuutaannit.

Aningaasanut Inatsisinit anguniakkat amerlasarput. Partiinut isumaqatiginninniaqataasunut suliffissaqartitsineq anguniakkat aalajangiisut ilagaat. Inuussutissarsiorfiup sulisussanik pisariaqartitsinera ersersitsiffiginiarlugu, inuussutissarsiornerup sinaakkusersorneranut piumasaqaatit pitsanngorniarlugit, ukiunut arlalinnut suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiami suliniutit nangeqqinneri kiisalu inuusuttut suliffeqanngitsut piginnaalersitsisumik ilinniagaqarnissaasa anguneqarnissaata ukkatarineqarneqarnerulersinnissaa, ukkataraarput. Ataatsimut isigalugu suliniutit siammasissut uku suliffissaqartitsineq annertusissavaat.

Maannakkuugallartoq aningaasaqarnerput sukangagaluartoq, taamaattoq inuiaqatigiit ineriartortinnissaata ikorfartornissaanut pitsannguutissanik inissaqarpoq. Pingaarnerit taariartigit:
Nalunaarusiat arlaqartut, ajoraluartumik takutippaat meeqqat inuusuttullu amerlasuut annertuumik sumiginnarneqarneq misigisaraat. Kingullertigut Meeqqat illersuisuata nalunaarusiaata Avanersuarmeersup nalunaajarpaa taamatukanneq inissisimaneq alianartoq. Partiit isumaqatigiissusioqataasut issiaannarnianngillat isornartorsiuinerit annertuut uppernarsaatillillu tusaanngitsuusaarlugit – taamaattumik suliniutinik arlalinnik erniinnaq aallartitsiniarput.
Taamaattumik: Pinaveersaartitsilluni suliniuteqarneq siusinaartoq. Matumani suliniutinut marlunnut ukiumut 2,5 millionit kronenik immikkoortitsisoqartassaaq. Ilaqutariinnut naartusunut immikkut pisariaqartitsisunut tapersiinikkut meeqqat sumiginnarneqartarnerannik pinaveersaartitsinermut suliamik pitsanngorsaanissaq anguniagaavoq.
Taamaattumik: Kommuninik nakkutiginninneq suleqatiginninnerlu pitsaanerusoq. Kommunini isumaginninnermut suliassaqarfimmik nakkutiginninneq pitsaanerusoq - taamaalisukkullu kommunini isumaginninnermut suliassaqarfimmik piginnaasanik ineriartortitseqataaneq. 2016-imi 3,6 millionit kronet immikkoortinneqassapput – piffissamilu 2017-imit 2019-imut 4,3 millionit kronet immikkoortinneqassallutik.
Suliassaqarfik alla partiinit isumaqatiginninniaqataasunit immikkut ittumik ukkatarineqarsimasoq tassaavoq inuusuttut ilinniagaqartarnerat. Maanna pissutsimiippugut inuusuttut amerlasuut suliffeqarfeqarfiup ilinniarfeqarfiullu avataaniittut. Ineriartorneq tamanna ingerlaannarsinnaanngilaq – taamaattumillu iliuuseqarnialerpugut.

Taamaattumik: Piareersarfinnut aningaasanik amerlasuunik immikkoortitsivugut. 2015-imit 2016-imut 49,5-init 72,5 millioner kronenut qaffassapput. Inuusuttunut sullinniakkanut (15-18-inik ukiulinnut) atatillugu aningaasat atugassat immikkoortinneqartut atorneqarnissaat pitsanngorsarniarlugu suliniutinik misissueqqissaarnermi, inuusuttunut sullinniakkatsinnut ninngusuumik neqerooruteqarnissarput qulakkeerniarlugu, partiit isumaqatiginninniaqataasut isumaqatigiipput nalunaarusiap inerneri naapillutik oqaloqatigiissutiginiarlugit. 2016-ip aallartinnerani atugassanngortinneqartussanik, partiit isumaqatiginninniaqataasut aningaasaateqarfimmut nutaamut 3 millionit kronenik immikkoortitsipput. Aningaasaateqarfiup inuusuttut suliffeqanngitsut pillugit ingerlariaqqiffissatut suliniutit siunertarissavai.

Namminersorluni pisortatallu suliaqarfiisa akornanni inuinnaat ataqatigiissitsisuupput pingaaruteqartut, minnerunngitsumik tusagassiuutit/kulturi – kiisalu inuusuttut, kajumissutsiminnik suliaqarlutik inuusuttoqatitik pillugit suleqataasut.

Taamaattumik: Partiit isumaqatiginninniaqataasut isumaqatigiipput, Avalammut aningaasaliissutit 200.000 kronenik qaffanneqassasut, taamaasilluni ukiumut aningaasaliissutisiarisartagaat 400.000 kronenngussallutik. Tulliullugu ICC-p sinaakkutaanik qulakkeerisoqassaaq, taamaasillutik 2016-imit siunissamut 3 millioner kronenik aningaasaliiffigineqartalissallutik. Suli aamma isumaqatigiissutigineqarpoq, tusagassiorfinnut tapiissuteqarnermut ukiumut immikkut 500.000 kronenik immikkoortitsisoqartalissasoq, nassiussinertut agguaanneqartartussanik. Suli aamma aalajangerpugut kalaallit filmiliorlutik suliniutaannut tapiissutit 500.000 kronenik qaffanniarlugit.

2015 tassaasimavoq ukioq aaqqissuusseqqiffik. 2015-imi Aningaasanut Inatsimmut, Siumut, Demokraatit Atassutillu akuerisaannut, atatillugu aaqqissuusseqqinnissanut alloriartoqarpoq. Aaqqissuusseqqinnissat ingerlatiinnarniarlugit, partiit taakku 2016-imut Aningaasanut Inatsimmut isumaqatigiinniarnermi akisussaaffimmik tigusinissaminnut piumassusertik attatiinnarpaat.

Partiit isumaqatiginninniaqataasut isumaqarput, illuatungaani inuiaqatigiit atugarissaarnerat nalunngisarput attatiinnarusukkutsigut – illuatungaanilu ineriartornissamik kissaateqarutta, taava inuiaqatigiinni aaqqissuusseqqinnissat pisariaqartinneqarput.

Taamaattumik partiit isumaqatiginninniaqataasut nuannaarutigaat, ineqarnermut tapiissuteqartarnernut, siusinaarluni suliunnaarnersiutisianut utoqqalinersianullu suliassaqarfimmi aaqqissuusseqqinnerit siunnersuutigineqartut akuerineqarmata. Taakkuninnga akuersinerup inuiaqatigiinnik imminnut pilersortunik nukittorsaanissamut naalakkersuisooqatigiit kissaataat ikorfartorpaa, tassani siunertarineqarpoq inuiaqatigiinni sanngiinnerpaartatsinnut ikiuinissaq.

Aaqqissuusseqqinnernut siunnersuutit pillugit oqaloqatigiissutigineqarneranni ukkatarineqarpoq, kommunit suliassatik qanoq kivissinnaatigineraat. Ilaatigut siusinaarluni utoqqalinersiaqaleratarsinnaasunik misissuisarnermut tunngatillugu, kommunit suliassamut naammattunik sulisoqarnersut matumani eqqarsaatigineqarpoq.

Taamaattumik: Partiit isumaqatiginninniaqataasut kommuninut sillimmatinut 3 millionit kronenik immikkut immikkoortitsipput. Aaqqissuusseqqinnerit kommuninit kivinneqarnissaannut aningaasat atorneqarsinnaapput.

Maannakkorpiaq kalaallit filmiliortarnerat ingerlalluarpoq. Ukiuni qulini kingullerni filmiliortartut nunaqavissut arlalinnik filmiliortarsimapput. Ineriartorneq tamanna partiit isumaqatiginninniaqataasut tapersersuiffigeqataarusuppaat.

Taamaattumik: Partiit isumaqatiginninniaqataasut kalaallit filmiliortarnerannut tapersiineq 1 millionit kronenik qaffanniarlugu aalajangerput.

Naggataatigut partiit isumaqatiginninniaqataasut naqissusissallugu pingaartippaat, piffissami 2016-imit 2019-imut aningaasaqarnerup oqimaaqatigiisinnissaanut anguniagaq aalajangiusimaneqarmat – inuiaqatigiinnilu aaqqissuusseqqinnernik nangitsineq atatiinnarneqassammat. Avatangiisitta siunissarput pillugu neriuuteqaannassappata, pisariaqarpoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat siulliullutik aningaasaqarnikkut akisussaassuseqartumik takutitsinissaat suliniutinillu eqqortunik aallartitsisarnissaat pingaaruteqarpoq.

2016-imut Aningaasanut Inatsisip pingajussaaneerneqannginnerani Naalakkersuisut partiinik tulliullugu isumaqatigiissuteqarfigerusutaat, mittarfinnut aningaasaliinernut tunngavoq.

Vittus Qujaukitsoq  Jens Immanuelsen (S) Tillie Martinussen (D) Steen Lynge, (A)

Aningaasaqarnermut,
Aatsitassanut
Nunanullu Allanut
Naalakkersuisoq

 

 

     

Paasissutissat annertunerusut: Tusagassiinermi ataqatigiissaarisoq Martin Christiansen, mobil: 221533 attaveqarfigiuk