Isornartorsiuisut arajutsinngilagut

2016-imi Aningaasanut Inatsimmut isertitaqartitsisutut pilersitat pillugit isumaqatigiissutip ilaa

Allattoqarfimmi sipaaruteqarnerit. Peqqinnissaqarnermut siunnersuutit aamma qaleralinnut suliarineqaratik annissukkanut akitsuutit. Tassaapput 2016-imi Aningaasanut Inatsimmut atatillugu isumaqatigiissutip ilaani Siumut, Demokraatit aamma Atassutip isertitaqartitsisutut pilersitanik siunnersuummi isumaqatigiissutaanni nutaami pingaarnertut ilaasuutitat.

Siunissami isertitassatsinnut missiliuisimavugut. Siullermik naatsorsukkanut naleqqiullugu amerlanernik isertitaqassasugut tamatuma takutippaa. Erseqqivissortumik koruunit 42 millionit. Ingammik kinguppannut akitsuut aamma nunami tamarmi akileraarut immikkut ittoq nutarsagaapput. Piviusumik tamatuma nassatarissavaa immikkut isertitani 54,5 millioninik nassaarniarnissarput – aallaqqaammut koruunit 96,5 millionit nassaariniagassarigaluagut pinnagit.

Aallarniutitut akitsuutissanut siunnersuutaasimasup isertitassanut siunnersuutip nutaap taarserpai – makkuninngalu imaqarpoq:

  • Peqqinnissamut avatangiisinullu siuarsaasutut pilersitat:
    • Mamajukujuttunut akitsuutip annertusinera: koruunit 15 millionit
    • Qummoroortartunut akitsuutip annertusinera: koruunit 3 millionit
    • Sunoorsinut/sukuluunut akitsuut nutaaq: koruunit 0,6 millionit
  • Qaleralinnut suliarineqaratik annissukkanut akitsuut:
    • Akitsuut koruunit 20 millionit
  • Allaffissornikkut sipaarutit:
    • 2016-imi 1 % – ukiuni missiliorfinni 2 %: koruunit 16 millionit

Taamaattorli Kalaallit Nunaata EU-llu isumaqatigiissutaat pillugu, allaffissornikkut sipaarutinut tunngatillugu naalakkersuisoqarfiit sinnerinut assersuukkaanni ilinniagaqarfik taamaallaat affaannarmik eqqorneqassaaq. Suliassaqarfik aningaasartuutiminnit tamanit 2016-imi procentip affaanut, aammalu ukiuni missingersuutini missiliorfiusuni 1 procentimik sipaaruteqarfissanik nassaarinnissasoq piviusuni tamanna isumaqarpoq. Kommunini suliassaqarfik aamma peqqinnissamik suliassaqarfik attorneqassanngivipput.

”Neqimut akitsuut peerneqarpoq. Uuliamut akitsuut peerneqarpoq. Allatut oqaatigalugu akitsuutissanut siunnersuummik innuttaasut isornartorsiuineranut Naalakkersuisut arajutsisimanngillat. Taamaattumik isertitanik kissaatigisatsinnik pissarsisitsisunik nutaamik pilersaarusiaq saqqummiupparput. Taamaalilluni 2016-imit 2019-imut aningaasaqarnitsinni oqimaaqatigiissitsinissamut aporfissap annertuup peerneqarneranik tamanna isumaqarpoq,” Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Anda Uldum iluarinnilluni oqarpoq, nangillunilu:

"Tassunga atatillugu isumaqatigiissuteqartutut partiit isertitassanik pissarsiniarluni aqqutissanik nutaanik nassaarniarnerminni akisussaassutsiminnik takussutissiinerat nersualaarusuppara”.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq naapertorlugu suliassaqarfiit sinneri pillugit isumaqatiginninniarnerit takkuttussat qilanaarinerarpai, taakku inaarutigisamik aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiissummik kinguneqartitsisunik isumaqatigiissutip ilaanik sinneruttunik tunngavissiissallutik.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Anda Uldum, Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq

Paasissutissat annertunerit pillugit: Attavigiuk tusagassiorfinnut ataqatigiissaarisoq Martin Christiansen, oqarasuaat angallattagaq: 221533

Saqqummiussaq