Nunaqarfimmi pisanik tunisisinnaaneq qitiulluinnarpoq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup, Karl-Kristian Kruse Kangaamiuni inuussutissarsiutit pillugit isumasioqatigiinnermi oqalugiaataa

- Pisuussuteqarneq pisanillu tunisisinnaanermut periarfissaqarneq nunaqarfinni inuunermi qitiuvoq qitiujuaannarluni. Nunami ingerlalluartumik tunisassiorfeqarneq pingaaruteqartorujussuuvoq. Taama Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Karl-Kristian Kruse Kangaamiuni inuussutissarsiutit pillugit oktobarip pingajuanni aamma sisamaanni peqataasoq oqarpoq.

Nunaqarfiup aqutsisuisa isumaqatigiissitsineq aaqqissuussaraat. Isumasioqatigiinnermi inuit arlallit saqqummiussaqartussaapput. Oqalugiartullu ilagaat Karl-Kristian Kruse.

Aajuna Naalakkersuisuni ilaasortap oqalugiaataa:

Kangaamiuni inuussutissarsiorneq pillugu isumasioqatigiinnermut qaaqqasaaninnut peqataanissamullu periarfissinneqarninnut Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelse nunaqarfimmilu aqutsisut qutsavigaakka.

Inuunerissaarnermut aningaasaqarnermullu, minnerunngitsumillu piniarnissamut tunisinissamullu periarfissaqarnermi inuit nunaqarfimmit nuunnginnissaannut pingaaruteqartorujussuuvoq. Aalisakkat tammakaraangata isumatsattoqalersarpoq, tassa nunaqarfimmi inuuniarnermi aamma tunngavissaaruttoqartarmat.

Saarulliit tammakaqqissagaluarpata nunaqarfimmi isertitaqarnissamut periarfissaqarnissaq qulakkeerniarlugu Kangaamiuni qanoq iliussanerlusi isumaliuutersuuteqarsimagassi iluartorujussuuvoq pingaaruteqartorujussuullunilu. Saqqummiisut eqqarsaataat ullumikkut tusarlugit soqutiginartorujussuupput, sapaatillu akunnerata naanerani annerusunik tusagaqarnissara amerlanerusunillu isumassarsisoqarnissaa qilanaaraara.

Aalisarneqarsinnaasut nutaat periarfissallu nutaat
Nunaqarfimmi inuuniarneq qulakkeerniarlugu aalisakkanik piniagassanillu pigineqartunik pitsaanerusumik atuineq kiisalu piniarneqarsinnaasunik nutaanik tunisassiornermik inuussutissarsiutinilluunniit nutaanik ineriartortitsineq isumaliutigilluarneqartariaqarput.

Kalaaliminernik amerlanerusunik tunisassiornissaq Naalakkersuisut anguniagaraat.

Pisuussutinik pisarineqarsinnaasunik amerlanernik atuisinnaaneq pillugu periarfissarsiorfigisariaqarpoq.

Piniarnermi periarfissat nutaat kiisalu qangatuulli piniartarnerup immikkoortuni killilikkani piniarnermik aalisarnermillu isertitaqarfiusinnaasunik qanoq ilaneqarsinnaanersoq Naalakkersuisut misissorusuppaat, assersuutigalugu akiliisitsilluni piniartitsisarnermut tunngasut. Akiliisitsilluni piniartitsisarneq aaqqissuisumut isertitaqarnissamut pitsaasumik periarfissaavoq, sumiiffinni pitsaasunik malitseqartarluni (akunnittarfiit, assartuineq, tammajuitsussaliornermik sanalukkat il.il.) Kalaallillu Nunaannut isertitsissutaasarluni.

Maluginiarsimavara Kangaamiuni umimmannik akiliisitsilluni piniartitsisartoqannginnera, naak Kangaamiut pisuussutinut taakkununnga qaninnerpaatut inissisimagaluartoq. Immaqa periarfissaq tamanna isiginiarneqarsinnaagaluarpoq. Aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq arfernik qanimut isiginnaarsinnaanermik sumiiffimmi periarfissaqartitsinissaq.

Tamanna iluatsissappat sumiiffinni iliuuseqarnissaq pingaaruteqarpoq. Nutaanik periarfissarsiorniarluni nutaanik aqqutissarsiorusussuseqarneq minnerunngitsumillu sulerusussuseqarneq naggataatigut piviusunngortitsinermik kinguneqassapput.

Pisanik suliareqqiinermut atatillugu pitsaassutsimik eqqiluisaarnermillu annerusumik isiginninniarnermi inuussutissarsiummi isertitat amerlineqarsinnaapput. Tassunga assersuutissaavoq nunatsinni tunisassiat pitsaasorujussooreersut pitsaanerulernissaat siunertaralugu pikkorissarnermi ”tunisassiortut pingaarnerit” inuussutissarsiutigalugu piniartut peqataanissamut periarfissaqarnerat.

Taamaaliornikkut tunisassiat akii qaffatsinneqarsinnaapput imaluunniit aalaakkaasunngortinneqarsinnaallutik, tassungalu peqatigitillugu kaaviiaartitat amerlineqarsinnaapput inuussutissarsiutigalugulu piniartut isertitaqarnissamut periarfissarissaarnerulissallutik.

Qeqqussat nerisanut akugitinneqarnissaannik Kalaallit Nunaanni nunanilu avannarlerni allani soqutigineqaleriartortorujussuupput. Issittumit qeqqussanik tunisassiorneq periarfissatsialaavoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermullu ilassutissatut nunatsinni ineriartortinneqarsinnaasoq, aamma nunatsinni igafinni neriniartarfinnilu.
Qeqqussanik atuinermik ineriartortitsineq nunatsinni aallarnisarneqalerpoq. Qeqqussat nerisassanut akutigitinneqarnissaat innuttaasunut ajornannginnerulersinniarlugu qeqqussanik katersuisarnermut, uninngatitsisarnermut suliareqqiisarnermullu ilitsersuut Naalakkersuisut suliaritippaat, taamaalillunilu suliffeqarfeeqqani inuussutissarsiornermi suliniutitut isumassarsiffigineqarsinnaalluni.
Naalakkersuisoqarfimma qeqqussanik katersisinnaanermut akuersissutit arfinillit tunniussimalerpaat, taakkunannga ataaseq tunisassiornissaminut akuersissuteqarpoq. Naalakkersuisut qeqqussanik katersisarneq qanimut malinnaaffigissavaat, tassami annerusumik misilittagaqartoqanngimmat. Matumani nunani avannarlerni misilittagarineqartut isiginiartorujussuuvagut.

Pisuussut taanna atorluarneqanngitsoq paasissutissiissutiginiarlugu Nuummi qeqqussat pillugit kingullermik septembarimi isumasioqatigiissitsivugut. Saqqummiisunit qeqqussat pillugit ullumikkut annertunerusumik tusagaqarnissara qilanaaraara.

Nunami tunisassiorfiit
Nunami suliffissaqartitsinissap qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqartutut Naalakkersuisut isigaat.

Tunisassiorfiit nunaqarfinni isertitaqarnissamut pingaaruteqartumik periarfissaapput, taamaammallu tunisassiorfiit ammatinneqartariaqarput amerlanerpaamillu imminnut akilersinnaasunngortinneqartariaqarlutik.

Aalisarneq pillugu inatsimmik nutarterineq, Naalakkersuisut suliaralugu ingerlataat, sinerissap qanittuani aalisarnerup aaqqissuussaanerata naleqqussarnissaanik imaqarpoq, tassaniilluni aamma tunisisinnaanermut periarfissaqarnissap isiginiarneqarnissaa.

Sinerissap qanittuani aaqqissuussaanermik naleqqussaaneq aamma aalisarsinnaassutsimut tunisassiorsinnaassutsimullu aningaasaliissutit namminersortunit sapinngisamik aningaasaliissutaassapput.

Pisortat aalisarnerup ineriartortinneqarneranut aningaasaliissutigisinnaasaat sinerissap qanittuani aalisarnermut nunamilu tunisassiorfinnut atorneqassapput, taamaalilluni namminersortut aningaasalersuinerat ajoquserneqassanani kisiannili inuussutissarsiutip aaqqissuussaanerata nalinginnaasumik naleqqussarnera taperserneqassalluni.

Aalisarnermi sinaakkutaasumik atugassaritinneqartut taassuminngalu aqutsineq tunisassiorfinnut tunisassiassanik ataavartumik allanngoranngitsumillu pilersuinissap qulakkeerneqarnissaanut tapersiissapput. Aalisarnermi suliffissaqartitsinerup allanngorarnerata annikillisinneqarnissaanut aamma tapersiissapput.

Assersuutigalugu avataasiorluni qaleralinniarnermut 1500 tonsinik 2014-imi immikkut pisassiisoqarpoq, pisassiissutigineqarlutillu tunisisarneq nunamilu suliffissaqartitsineq annertusarniarlugit Maniitsumi tamakkerlugit tulaanneqarnissaat piumasaqaatigalugu.

Tunisassiorneq atortullu ullutsinnut naleqquttunngortinniarlugit nunami tunisassiorfiup annertuumik nutarterneqarneranik qalerallit Maniitsumi tulaanneqartussaatitaanerat kinguneqarpoq. Tunisassiornermi tassani Maniitsumi sulisut 60-it missaat sulisorineqarput.

Tassunga ilanngunneqassapput qaleralinnik tunisassiornermut toqqaannanngitsumik suliaqartut, kisiannili ingerlatsinermut pisariaqartut, tassaallutik laborantit, misissuisartut teknikkimillu suliaqartut.

Qaleralinnik tulaanneqartussaatitaasunik tunisassiorneq Maniitsumi sulisunut pingaaruteqartorujussuuvoq.

Pitsaanerusumik atuineq
Kalaallit Nunaanni aalisarneq tunisassiatsinnik nunarsuarmi tamani atuisartut pisisarnerannik tunngaveqarpoq. Taamaammat atuisartut sunik ujartuinersut tamatigut isiginiartassavarput.

Aalisakkanik tunisassiat qaffasissumik pitsaassuseqartut Europami, Asiami nunarsuarmilu allarpassuarni nerineqartarnissaat qulakkeerniarlugu aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut ullumikkut annertuumik suliaqartarput. Kalaallit aalisakkanik qalerualinnillu tunisassiaasa tusaamaneqarluarnerat illersussavarput. Aamma tusaamaneqarnerput annertusassavarput tamannalu pitsanngorsarniarlugu suliniuteqartuassalluta.

Saarulliit uumasut uumatitsivinniitillugit nutaajutillugillu tunisassiaralugit Royal Greenland Maniitsumi ukiuni kingullerni marlunni misileraavoq. Misileraanerit takutippaat saarulliit Kalaallit Nunaanni bundgarninik pisat qaffasissumik pitsaassuseqartillugit tisaatut tunisassiarineqarsinnaasut, iluamik passukkaanni sukkasuumillu tunisassiarigaanni. Tamanna pisuussutitsinnik pitsaanerusumik atuisinnaanermut assersuutissaavoq.

Aalisarnerup anginerusumik imminut akilersinnaanissaa tunisassiassallu tamarmik tunisassiareqqinneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaat Naalakkersuisut suliniutigaat. Nunatsinni tunisisoqartarnissaata qulakkeerneqarnissaa Naalakkersuisut suliniutigaat. Nunatsinni naleqartitsilertarnerup ineriartortinnissaanut assigiinngitsunik akitsuusiisarnissaq suliniutigaarput.

Ilaatigut tulaassisussaatitaanermik piumasaqaateqarluni aalisakkanik suliarinnittarneq tunisassiareqqiisarnerlu amerlassusaat qulakkiissavarput.

Aalisakkanik tunisassiornermi tunisassiassat sinnikui atorluarneqarnissaannut tunngavissaqarnersoq Naalakkersuisut aamma soqutigisorujussuuaat. Taamaammat naalakkersuisoqarfinniit suliamut attuumassuteqartunit aalisarnermillu inuussutissarsiortunit ilaasortaaffigineqartumik maannakkut suleqatigiissitaliulerpugut.

Nunatsinni aalisarnermi tunisassiat sinneruttartut annertussusaat suleqatigiissitaliap misissussavai, tunisassiornermi sunik nutaaliortoqarsinnaanersoq qanorlu inatsisitigut pitsaanerusunik atugassaqartitsisoqarsinnaanersoq misissussallugit.

Tunisassiassat sinneruttut atorluarneqarsinnaanerannik periarfissaqarnersoq inuussutissarsiortut ersarissumik paasisaqarnissaat tassani siunertaavoq.

Nunami tunisassiortoqarsinnaassappat imminullu akilersinnaassappat tunisassiat sinnikuinik nunami tunisassiorsinnaanermut periarfissarissaartoqarnissaa pisariaqarpoq. Naleqalersitsisarnerup ineriartortinnissaanut nunatsinnilu bioteknologimut tunngatillugu unammilligassat angisuut ilaat tassaavoq atassuteqaatit amigaataanerat. Sineriapput isorartoorujussuuvoq umiarsuarnik angalaneq aningaasartuutaasorujussuusarluni.
Sanaartugassat eqqarsaatigalugit teknologimik qaffasissumik ineriartortitsiviusumit sanaartornermut iliuuseqarnermullu aningaasaliissuteqartoqassappat amerlasuusariaqartorujussuusariaqassapput. Tunisassiassat ungasissumut aningaasartuuteqartorujussuulluni assartorneqassappata ajornartorsiutaasinnaavoq.
Aalisakkat pitsaanerusumik atorluarneqarnerunissaannut suliniutit iliuutsillu Naalakkersuisut tapersersorpaat, assersuutigalugu tunisassiassat sinnikuinik atorluaaneq tamannalu sammillugu nunani avannarlerni suleqatigiinnerni arlalinni peqataallutik.

Nunaqarfinni suliffissaqartitsineq
Nunaqarfinni amerlanerusumik suliffissaqartitsilernissaq siunertaralugu inuussutissanik tunisassiortut amerlanerusunik ingerlataqalersinnaanerannut periarfissat Naalakkersuisut misissorniarpaat.

Nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaannut pilersaarut ingerlatiinnarneqassaaq, tassani pingaartumik immikkoortunut pilersaarusiornermi nunaqarfinni tunngaviusumik pisariaqartitat isiginiarneqassallutik.
Aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiorneq nunaqarfinni suliffissaqartitsinermut pingaaruteqarpoq. Taamaammat Naalakkersuisut isumaqarput inuussutissarsiutip illersorneqarnissaa pingaaruteqartorujussuusoq, tassunga ilanngullugu inuussutissarsiummik tapersiisunik iliuutsit ineriartortinneqarneranni peqataaneq ineriartortitsinissamullu periarfissiineq – aamma nunaqarfinni.

Sulisut sulisoriinnarnissaat ineriartortinneqarnissaallu suliffissaqarnissamillu neqeroorfigineqarnissaat pingaaruteqarpoq, taamaanngippat suliffissanik allanik nassaassapput, aamma naammassisaqarsinnaassutsimut pitsaassutsimullu pingaaruteqartumik pisariaqartumillu atajuartumik tunisassiornissaq ajornakusuussalluni.

Assersuutigalugu aalisakkanik tisaneq piginnaasaqarfiusariaqarpoq sulisunillu misilittagalinnik pisariaqartitsiviusarluni.

Taamaammat nunami tunisassiorfinni ukioq tamaat suliffissaqartitsinissamut aaqqiissutit pitsaanerpaajusariaqarput.

Inuussutissarsiutip nunaqarfiullu Kangaamiut ineriartortinneqarani iluatsitsilluarnissassinnik kissaappassi, neriuutigaaralu Naalakkersuisut anguniagaat ikiuutaalluassasut.
Ullumikkut najuunnissamut periarfissaqarama qujaqqippunga. Neriuppunga sapaatip akunnera naanersiulluassagipput ilikkagaqarfigalugulu.