Puisit pillugit EU-p inerteqqutaa nutarsarneqarpoq

Tunisassianik puisineersunit eqqussisinnaanermut EU-p peqqussutaanik nutarsaaneq

Ippassaq EU-mi Ministerit Siunnersuisoqatigiivi 23-it tapersiillutik, ataaseq akerliulluni aamma 4-t taaseqataanatik europami niuerfinnut tunisassianit puisineersunit niuernerup eqqussuinerullu inerteqquteqarneranut iluarsiisoqarnissaa taasissutigaa.

Naalakkersuisuni ilaasortap Karl-Kristian Kruse-p piumanerusimagaluarpaa, EU-p tunisassianit puisineersunit eqqusseqqusiunnaarnera pilersinneqanngisaannarsimanissaanik, aalajangiinermi misigissutsinik aamma eqqortuunngitsunik tunngaveqarluni aalajangiinerumammat.

EU-mi Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa 1. oktober 2015 taasissutigaa tunisassianik puisineersunit tunisassianit nioqquteqartarnermi inerteqqussummut peqqussutip iluarsaanneqarnissaa. Inuiaqatigiit Inuit puisinniartarnerisa ilaatinneqannginnissaat pigiinnarneqarsimavoq, taamaasillutik tunisassiat inuiaqatigiinnit inunneersut suli EU-mut EU-milu tuniniarneqarsinnaassallutik. Tamakku saniatigut puisit amiinik nammineq atugassatut pigisaqarneq nassataqarnerlu ilaatinneqanngillat. Siunissami imaani pisuussutit illersorniarlugit iluarsiiniarluni piniarnermit tunisassianik puisineersunit niuerneq EU-mi inerteqqutaalerpoq.

WTO

2009-mi EU-mit tunisassiat puisineersut nioqqutigineqartarnerat inerteqqutigaa, atuisut europameersut puisinniartarnermut ernumanerat pissutigalugu. Peqqussummili marlussunnik ilaatitsinnginneq akuersaarneqarpoq, ataaseq tunisassianut puisineersunut inuiaqatigiit inunnit aamma nunap inoqqaavinit allanit pisarineqarsimasunut, aappaalu imaani pisuussutinik piujuartitsineq tunngavigalugu aqutsinerup qularnaarniarlugu iluarsiiniarluni annikitsumik piniartarnermut tunngasoq. Juni 2014-imi Nunarsuaq tamakkerlugu niuernermut kattuffissuup (WTO-p) ilaatitsinnginnernik aalajangiineq unammillerpaa imatut pissuteqarluni, taakku assigiinngissitsinernik kinguneqarsinnaammata. Taamaannerata EU pisussaaffilerpaa tunisassianit puisineersunit niuernermut malittarisassanik nutartereqqullugu.

Inuit ilaatinneqannginnerinit sukaterineq

Inaarutaasumik oqaasertani piumasaqaatit nutaat arlallit ilaatinneqarput, tassunga ilanngullugit tunisassiat puisineersut Inunnit aamma nunap inoqqaavinit allanit pisarineqarsimasut ussassaarutigineqarsinnaanerat: piniarnermi periutsinit uumasut atugarissaarnissaanut naammaginartumik mianerinnittoqarnissaa, piniarnerlu inuiaqatigiit ileqqutoqaasa ilagissagaat taakkulu inuuniarnerinut tapertaassasoq. Taamaasilluni Inuit ilaatinneqanngillat inuiaqatigiinni taamaattuni nerisaqarnissamut, isertitaqarnissamut pisariaqartitsinerat erseqqissumik innersuussutigalugit aamma piujuartitsineq tunngavigalugu inuuniuteqarnermut tapersersuisuussallutik. Kommissionimit taamatut piniartarnermit tunisassiat puisineersut ussassaarutigineqarnerat killilersimaarneqarsinnaavoq inerteqqutigineqarsinnaalluniluunniit, uppernarsarneqarsinnaappat, aningaasannanniutigalugu siunertaqarluni pingaarnerusumik piniarneq ingerlanneqartoq.

Inerteqqutiliornermit kingunerisassanik paasissutissiineq misissueqqissaarnerlu.

Ilanngullugu paragrafimik ikkussisoqarsimavoq, innersuussisuusoq eqqortumik ukuninnga paasissutissiisoq tamanut ammasumik aamma akitsuuserivinnut oqartussaasunut, tunisassiat puisineersut Inunnit aamma nunap inoqqaavinit allanit pinngortunit pisarineqarsimasut unioqqutitsinerunngitsut. Paasissutissiisussaatitaanerup ukiorpassuarni akerlilersorneqarsimanermit puisinniartarnerup pitsaanngitsumik tusaamanerlunneqarnera akerlilersorniartussaavaa. 2020 nallertinnagu kommissioni nalunaarusiussaaq nunat ilaasortat malittarisassanik inaarinerat aamma taakku inuiaqatigiit inunnut sunniutaat pillugit.

Inerteqquteqarneq, naak inuiaqatigiit inuit ajortumik sunnerneqarnissaat anguniarneqanngikkaluartoq, Kalaallit Nunaannut ilungersunartunik kinguneqarsimavoq, tassami Great Greenland A/S-imit tunisinermit paasissutissatigut takutippaat, Inuit ilaatinneqannginnerat ilumoortumik ingerlanngitsoq. Ilaatigut EU-mi atuisut tatiginnittuunngillat tunisassianik puisineersunit.

Peqqussutip nalilerpaa niuernermut suliniutit aammalu puisip amianik sanaanik nioqqutissat pitsaanngitsutut inerneqarniinnartoq, aammalu inerteqqutigineqartut pisuussutinit pineqartunit atuinermi piujuaannartitsisoqarnera isiginiarneqarani. Tamanna ernumanartumik ineriartorneruvoq.

Aqutsinermut naleqqussaanermut allanngortitsineq tunisassianit tuniniaaneq peqqussummiit peerneqarpoq. Tamatumani takutinneqarpoq politikkikkut akuersaarinninneq, tassalu pisuussutinit iluaqutiginninnermit eqqaaneq piumaneqarnerusoq qanorluunniit ittumik tuniniaanerminngarnit. Naak EU-mi aamma Nunani Avannarlerni politikkikkut ingerlatsinermi nallerneqarsimagaluartoq uumasunit aningaasaqarniarnerup pingaartumillu imaanit uumasunit aningaasaqarniarnerup sammineqarluarnerat. Tamanna aamma ineriartorneruvoq ernumanartoq.

Inaarutaasumik peqqussut Europa Parlamentip, EU Kommissionip kiisalu EU-mi ministerrådip akornanni isumaqatiginninniutigineqarsimavoq, tassani EU-mi naalagaaffiit ilaasortat sinniisuutitaqartut. Februar 2015-imi EU Kommissionimiilli tunisassiat puisineersut niuerutigineqarnerisa inerteqqutigineqarnerat pillugu peqqussummit iluarsiiniarluni missingiut saqqummiunneqarmat Namminersorlutik Oqartussat aamma Nunanut allanut Ministereqarfiup akornanni peqqussutissatut siunnersuut pillugu qanimut suleqatigiittoqarsimavoq. Peqqussummit suli sukateriniarnermut Naalakkersuisut akerlilersuiniarlutik suliniutaat saqqummiunneqarpoq Bruxelles-imi naalakkersuinermit tikeraartoqarnikkut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisunut ilaasortamit, ataatsimiititaliami ilaasortanit aamma folketingimut ilaasortanit kiisalu parlamentimi ilaasortanit taamatut isumaqartunit.

Puisit pillugit peqqussut pissutigalugu Issittumi EU-mut tatiginninneq sanngiillinikuuvoq aammalu EU-p Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut ilaasortanngortinneqarnissaanik sulineq sunnerneqarsimalluni.

Tamatuma kingorna peqqussut  Europæiske Lovtidende-mi saqqummiunneqareernerani (”Official Journal of the European Union”) oktobarip 18-iani 2015-mi atuutilissaaq.

Europa parlamentip peqqussutissamut oqaasertanik akuersissutiginninneranut attavik 18. oktober 2015:

http://ec.europa.eu/environment/biodiversity/animal_welfare/seals/seal_hunting.htm

 

 

Paasissutissat annertunerusunik Immikkoortortami pisortamut Amalie Jessen, Amalie@nanoq.gl – oqarasuaat 34 53 04-imut saaffiginnissutigisinnaavai.