Vittus Qujaukitsup oqalugiaataa

Savalimmiuni Torshavnimi Vestnorden Travel Martimi Vittus Qujaukitsup oqalugiaataa

Asasakka tamassi,

Maani Torshavnimi Vestnorden Travel Martip 30-ssaannik ingerlanneqarnerani takornariartitsinermik suliaqarfiusup iluani inuussutissarsiutitut suliaqartunut tamanut tikilluaqqusisinnaanera uannut assut nuannaarutaavoq.

Nunatsinni pingasuni takornariartitsinermik ineriartortitsinerup oqaluuserinissaanut, isumassarsianik tunisillunilu pissarsinissamut, pingaarnerpaatullu – ukiumi pisoqarfissatut takkuttussanut niuernermik isumaqatigiissutissanik atsiuinissanut Vestnorden Travel Mart tassaavoq periarfissaq assissaqanngitsoq.

Naalakkersuisut akuersissutiginerat sioqqullugu ukiami tusarniaassutaasussamik nunami namminermi takornariartitsinermik periusissiamik, 2016-imit 2020-mut atuuttussamik suliaqarneq Naalakkersuisut aallartisarsimavaat. Maannakkut naalakkersuisoqarfigisama suliarisaani pingaarnertut ilaatinneqartut ilaasa saqqummiunnissaannut periarfissaq manna atorniarpara.

Takornariartitsinermi siuarsarnissamut neriunartuutit annertuut sapinngisamik pitsaanerpaamik tapersersugaqarnissaq Naalakkersuisut politikkeraat. Inuussutissarsiorfimmi sinaakkutitut piumasaqaataasut pitsanngorsarnissaannut sammisaqalernikkut tamatuma iliuuseqarfiginissaa isumaqarfigaara, aammalu attaveqarfinni pisariaqartuni anignaasaliinerit siuarsarnissaannik, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata siunissaanut sulissuteqarnikkut.

Nunatsinni takornariartitsinermi ilisarnaataasuni ukiumi pisoqarfinni sivikillutik ulapaarfioqisuni tamassi ulaperujussuartartusi nalunngilara. Ukiumi pisukinnerpaamut akiliuteqartussamik isertitarisassat anguniarlugit ilungersortoqartariaqarpoq. 2014-imi nunami takornariartut 37.000-it sinnersimatsiarput, umiarsuakkullu takornariat 20.000-iupput – ukiup ataatsip ingerlanerani tikiffissarpassuillu isigalugit niuerfigisat ikingaatsiartuuneri oqaatigisariaqarlutik. Tamanna aamma ilissi niuerfissi aamma Kalaallit Nunaanni takornariartitsinerup ineriartortinnissaannut tunngaviulluinnartutut unammillerfissatut isigaaraa.

2010-miilli umiarsuarlutik takornariartoqarfimmi tikeraat 67 %-inik ikileriarsimanerat Kalaallit Nunaata misigisimavaa. Ilaasunut akitsuutinut qaffasissunut patsisaasut ilaat tassaasimavoq Islandimut naleqqiullutik 17-eriaammik qaffasinnerusimanerat. Taamaattumik Islandimi akitsuummut maannakkut assingulersillugu akitsuutit appartinnissaat Naalakkersuisut upernaami akuersissutigisimavaat, ukiunilu tulliuttuni umiarsuarnut takornariartaatinut ikaarfissani atugassiat pitsanngorsarnissaannik aningaasaliiniarput, taamaaliornikkut umiarsualivinni toqqartukkani tikeraartunut nunamut ikaarnissaq pisariunnginnerulissalluni, piaarnerusumik pisalissalluni, aammalu ilorrisimaarnarnerulissalluni. Takornariartitsinermik inuussutissarsiorfiusumit umiarsualivinni atugassiat pitsaanerusut aningaasaliiffiunissaat sivisuumik piumasarineqarsimasoq ilisimavara. Taamatut iliuuseqarnermikkut Kalaallit Nunaata unammillersinnaanerulernissaat, taamaalillunilu ukiuni takkuttussani umiarsuarnik umiarsuartigullu takornariartunik amerlanernik aggersaalernissaat Naalakkersuisut neriuutigaat.

Aasami ukiup pisoqarnerpaaffiani timmisartorlutik takkuttut takornariat amerlassutsimikkut siuariarsimanerat nuannaarutigisinnaagipput tusarpara. Nutaarsiassaq nuannaarutissaavoq. Nunami attaveqarfiit – akunnilluni mittariaqartarneq, timmisartunik mikisunik nunap iluani timmisartuussisarneq, aammalu mittarfippassuit ingerlanneqarneri tassaavoq attaveqarfik akisullunilu oqimaatsoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni mittarfiit ilusaannut nutaamik ilusiliaq Naalakkersuisut maannakkut misissorpaat. Billettit akii tulluartut, nunap immikkoortuinut amerlanernut pitsaanernik toqqaannarnerusunillu timmisartuussisinnaanerit piffissamut ungasissumut inuussutissarsiorfimmut attaveqarfitsigut sinaakkutissamik inissiissaaq, ineriartornerlu suli annerusumik ingerlataqarfigilersissallugu.

Tikinneqarsinnaassusermi iluarsiissutit suliaqartuusut niuerfigisallu piumasarigaat takuarput, takornariartitsinerlu sammillugu siunniussatut periarfissanik sammisaqarluta mittarfiit ilusaannik misissueqqissaarineq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmi aallartisarparput.

Assersuutigalugit Ilulissani Nuummilu mittarfiit tallinerisigut Københavnimit billettini akit allaat 30 %-it tikillugit annikillissinneqarsinnaanerat misissueqqissaarinerup takutissimavaa. Tamanna ilutigalugu akit appartinnerat 2040-p tungaanut takornarianik marloriaataat tikillugit aggersarsinnaavoq. Taamaattorli takornariartitsinermik inuussutissarsiorfiup iluani nunap isertitaasa suliffinnillu pilersitsinerup annertunerpaanngortinnissaat iluatsitsinissamut najoqqutarisariaqarpoq.

Taamaalilluni attaveqarfinnik sanaartueqqillunilu nutarsaaneq takornariartitsinermik inuussutissarsiorfimmit inuiaqatigiinni iluanaarutinik annertusaasussatut periusissiatut pilersaarummi qularutissaanngitsutut pingaarnerpaartat ilagaat. Tassunga atatillugu sanaartugassat ineriartortinnissaannut pisortat-namminersortut suleqatigiinnissaannut qaaqqusinissaq Naalakkersuisut siunertaraat.

Taamaattorli ineriartortitsinermut misigisassanik neqeroorutaasut malinnaanissaat pingaartuuvoq. Taamaalilluni iluatsitsinissamut takornarianut tikiffissani kajungernartuni tunngavigisassat arlallit ingiaqatigiissapput. Tikikkuminartuussaaq, unnuisarfinni atugassat pitsaasuussapput, nerisatigut misigisassaqassaaq, minnerunngitsumillu tikiffigisami suliarisassatut migisassatullu neqerooruteqassaaq. Tassaarpiarpullu ilissit tunngaviatigut kiffartuussissutigisasi.

Tamakkut tapersersorniarlugit Naalakkersuisut takornariartitsinermi akuersissutinut atatillugu inatsisiliorneq naammassisimavaat. Nunami pigisaqarnissamik pisussaaffeqanngitsumi nunami sumiiffiup aalajangersimasup iluani takornariartitsinermik suliamik tunisaqarnissamut kisermaassisinnaassutsip pissarsiarinissaanut akuersissutit periarfissiipput.

Tamatumunnga tunngatillugu ukiup tulliata ingerlanerani uumasumik pisaqarsimanermut uppernarsaatinut eqalunniarnernullu akuersissutissat neqeroorutigineqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaasut ilisimatitsissutigissavara, taakku piumasaqassutsimik pilersitseqataassallutik, aammalu namminersortutut suliallit tikeraartunut pitsaanerusunik misigisassatut periarfissanik aningaasaliinissamut pisariaqartutut qularnaveeqqusiissallutik, tamaalillutillu imminnut aamma nunatsinni inuiaqatigiinnut annertunerusumik kaaviiaartitsinermik pilersitsillutik.

Aammattaaq Ilulissani UNESCO’p Nunarsuarmi kingornussassaqarfiani kangerlummi Kangiani Ingerlatsiviliorneq pillugu Realdaniap, Qaasuitsup Kommuniata aamma Namminersorlutik Oqartussallu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip erseqqissarnissaa uannut nuannaarutaavoq.

Tassaassaaq Kalaallit Nunaanni Tikeraarnut ingerlatsivik siulleq. Ingerlatsivik UNESCO’p Nunarsuarmi kingornussaqarfiup aamma silap pissusaata allanngornerisa saqqummiunnerisa saniatigut nerisassanik migisisassanik neqerooruteqarlunilu tammajuitsussanik tuniniaasassaaq. Tikeraartunut asseqanngitsumik misigisaallunilu suli pingaarnerpaatut najukkami suliffinnik nutaanik isertitanillu kaaviiaartitsinissamut periarfissanik pilersitsissaaq. Aappaagu sanaartornerup nalaa aallartissasoq naatsorsuutigineqarpoq, missingersuut tamarmiusoq koruunit 108 millionit missaanniissallutik, ingerlatsivillu naammassisaq 2018-ip ingerlanerani tikeraanut ammarsinnaanissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Kangiani ingerlatsivik Kalaallit Nunaanni siunissami tikeraartunut ingerlatsivinnut allanut malitassaassaaq. Nunap immikkoortuini sumiiffiup neriunartortaqarfia suliaqarfigisatut atorneranut attaveqartillugu misigisassaqarnermi neriunartortaqarfiup annertusarnissaa pingaartuuvoq. Nunami nunap immikkoortuini assigiinngitsuni annertunerusumik sammisaqarneq tamakkuninnga tunngavilersuisinnaasoq, tamannalu ilutigalugu avataanit takuneqarsinnaassutsimik annertusaasinnaasoq takuarput. Taamaalillutik ukiuni takkuttussani nunami nunap immikkoortuini allani siunissami suliniutit ineriartortinnissaannut Naalakkersuisut aningaasat immikkoortillugillu aningaasaateqarfinnit anigaasaliiffigitinniarpaat.

Takornariartitsinerup ineriartortinnissaanut Naalakkersuisut anguniagaanni qitiutitaq alla tassaavoq ilinniarnissamut periarfissat eqqortumik atorneqarnissaannik suli annertunerusumik sammisaqarnissaq, taamaalilluta kiffartuussisoqarfiit iluini tamani, soorlu akunnittarfinni, neriniartarfinni angalatitsisutullu suliaqartuni, najukkamit kiffartuussisarneq sapinngisamik pitsaanerpaaq qulakkeersinnaaniassagatsigu.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni takornariartitsinerup ineriartortinnissaanut Naalakkersuisut takkuttussatut takorluugarisaat naatsumik oqaatigaakka. Umiarsuakkut takornariartaatinut akitsuutit appartippagut, nunamullu ikaarnermut atugassaasut pitsanngorsarniarlutigit. Billettit akiisa piffissarlu angalaffiusoq annikillisissinnaaniarlugit mittarfiit ilusaannik annertusaanissamut periarfissat misissornissaat sulissutigeqqinniarpagut. Realdaniamit ikiorserneqarluta Ilulissani Kalaallit Nunaannit tikeraanut ingerlatsiviliaq siulleq aallartisarparput, namminersortutullu suliaqartut tunisassiamik ineriartortinnissaannut sinaakkutaasut pitsanngorsaaviginissaat suliaqarfigeqqillugu.

Kalaallit Nunaata annertuumik atugarineqanngitsuusumik neriunartortaqarfiusoq aalajangiusimallugu upperaarput, siunissamilu ineriartornissap tapersersornissaanut sinaakkutissat pisariaqartut pilersinnissaat kissaatigaarput.

Naggasiullugu maani Torshavnimi tamassi ullut nuannersut atussagisi kissaappassi, qujanarlu tusarnaarassinga.