Issittumi nannut pillugit iliuusissaq

Assiliisoq: Ania Olsvig Drechsel.

 

Nunat nanoqarfiusut, nunarput, Norge, Canada, USA  Ruslandilu Ilulissani 1.- 3. september 2015 ataatsimiissapput issittumi nannut pillugit iliuusissiaq oqaluttuarissaarnermi siullerpaaq isumaqatigiissutigineqartussaammat.  Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmi allaffimmiu nannut pillugit iliuusissiassamut suleqataasoq Heidi Mary Hansen Ilulissani ataatsimeeqatigiinnissaq pillugu paasiniaaffigaarput.

Heidi Mary Hansen:- Nannut pillugit iliuusissiap tunuliaqutaa tassaavoq;  1973-imi isumaqatigiittoqarpoq nunat issittumiittut ataatsimoorlutik nannut pillugit iliuuseqartariaqartut. Tamatuma kingunerisaanik nunat nanoqarfiusut tamarmik nannut pillugit aqutsinissamut illersuinissamullu isumaqatigiissummik  taamani atsiugaqarput. Taamanikkut Danmarki Kalaallit Nunaat sinnerlugu atsioqataasuuvoq.

Nunat suut nanoqarfiusutut taaneqartarpat?

Heidi Mary Hansen:- Nunat nanoqarfiusut tassaapput, Canada, USA, Rusland, Norge aamma Kalaallit Nunaat.

Nunat nanoqarfiusut Ilulissani suut eqqartussavaat?

Heidi Mary Hansen:- Nannut pillugit ”Circumpolar Action Plan”, tassa nannut pillugit issittoq kaajallallugu iliuusissiaq, taanna ukiuni kingullerni marlunni suliaasoq inaarsarneqassaaq akuersissutigineqarlunilu.

Nunat nanoqarfiusut taamatut isumaqatigiissuteqarnissaat sooq pingaaruteqarpa?

Heidi Mary Hansen:- Nunat suleqatigiinnerisa  nannunillu piujuaannartitsilluni ingerlatsinerup nukittorsarnissaat kiisalu nannunik aqutsinerup, ilisimatusarnerup nakkutilliinerullu ataqatigiissaagaanerusumik ingerlalernissaat anguniagaapput.

Nannut ikiliartornerat imaluunniit suna  iliuusissiornermut peqqutaava?

Heidi Mary Hansen:- Issittumi nanoqatigiaat sumiiffinni assigiinngitsuniittut tamakkivillugit suli misissorneqarnikuunnngillat. Kisianni nanoqatigiit misissuiffigineqarsimasut amerlanersaat ikiliartortuusut paasineqarnikuuvoq. Silap pissusaata allanngoriartornera  issittumilu sikkorluttalernera nannunut siunissami eqquinerlorujussuarumaartut aamma ilimagineqarpoq.

Issittumi nanoqarfiusut ataatsimoortumik nannunut iliuusisssiaqalerpata taava qanoq pisoqassava?

Heidi Mary Hansen:- Nannut pillugit piumasaqaatitta suleqatigiillutalu ilulisilersukkatta eqquutsinnissaanut, naammassinissaanut kiisalu ilisimatusarnerup pitsaanerusumillu aqutsinerup qulakkeernissaannut tamatta immitsinnut pisussaaffilissaagut. Nannunut iliuusissiap pitsaaqutigaa nunat pisuut nukittuullu, soorlu Canada USA-lu nannut pillugit ilisimasaqarluartut misilittagaqarluartut aningaasaateqartullu nunatsinnut nannut pillugit ilisimatusarnerunissanut akissaqarpianngitsunut tunniussaqarsinnaammata. Tamatuma saniatigut nannuttassiisarpugut, ataatsimoortumik aqutsinikkut tunaartaqalernerup nunani ataasiakkaani nannunik aqutsinerit ersarinnerulersissavai tatiginassuserlu annerulersillugu.

Ilulissani ataatsimiinnermi tigussaasumik isumaqatigiissuteqartoqassava?

Heidi Mary Hansen:- Issittoq kaajallallugu nannunik aqutsinermut iliuusissiap akuersissutigineqarnissaa naatsorsuutigaarput, pituttuutaasumilli atsioqatigiittoqassanngilaq. Iliuusissiaq saqqummiunneqassaaq, tassaniipput ukiuni tulliuttuni marlunni suliassat iliuuseqarnermi aallarniutaasussat. Imaassinnaavoq Ilulissani akuersissutigineqanngitsoortoq, taamaattorli nanoqarfiusunit tamanit akuerineqarnissaa naatsorsuutigaarput. Ukiuni tulliuttuni marlunni suliassat sukumiinerusut saniatigut ukiuni tulliuttuni qulini nalinginnaanerusumik suliassat aamma iliuusissiamiipput. Nannut pillugit iliuusissiap ukiuni qulini atuunnissaa siunertaavoq, ukiuni taakkunani suliassat anguniagassallu nalinginnaanerusut suliarineqassapput. Nunat nanoqarfiusut ukiut tamaasa ukiumut ataasiarlutik naapittassapput ataatsimeeqatigiinnernilu suliassat killiffiillu eqqartoneqartassapput.

Ukioq 1973-imiit massakkumut ukiorpaalussuit ingerlareersullu iliuusissiaq kiisami piviusunngortussanngorpoq, suliarujussuusimassaarlu?

Heidi Mary Hansen:- Taamaappoq 1973-imi siullerpaamik ataatsimiittoqarpoq tullianillu 2007-mi ataatsimiittoqaqqilluni. 2007-miit ukiut aappaa avittarlugu massakkumut nunat nanoqarfiusut ataatsimeeqatigiittarput. 2013-imi nannut pillugit issittoq kaajallallugu iliuusissiortoqarnissaata piviusunngortinniarneqarnissaa qaqinneqarpoq, tassaavorlu Ilulissani ataatsimiissutigineqartussaq.

Kalaallit Nunaannit qanoq neriuuteqarpisi?

Heidi Mary Hansen:- Soorunami ingerlalluarnissaa neriuutigaarput, iliuusissiap saqqummiunneqareeruni peqataasunit akuersissutigineqarnissaa neriuutigaarput taamaalilluni ukiuni tulliuttuni marlunni suliassat siulliit akuersissutigineqarniassammata aallartillutillu.

Ilulissani ataatsimiinnissami nunat nanoqarfiusut tamarmik immikkut iliuusissamut ilanngutassatik saqqummiutissavaat?

Heidi Mary Hansen:- Naagga, nunat nanoqarfiusut tamarmik peqataaffigisaannik suleqatigiissitaqareerpoq suleqatigiissitarlu iliuusissialiortuuvoq. Tassa iliuusissiassaq piareeqqavoq akuerineqaannartussaallunilu.

Nunat nanoqarfiusut saniatigut kikkut Ilulissani ataatsimeeqatigiinnermut peqataassappat?

Heidi Mary Hansen:- Ilisimatuut nunanit tamalaaneersut, Polarbear specialist Group, qallunaatut  -isbjørnspecialistgruppen – kalaallisut; nannut pillugit suleqatigiissitaq nunanut nanoqarfiusunut atasuusoq, KNAPK, suliniaqatigiiffiit naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsut kiisalu Inuit Canadamiit Alaskamiillu aallartitaat. Ataatsimiinneq pisortatigoortumik marlunngornermi septembarip 1-anni aallartissaaq sisamanngornermi septembarip 3-anni naammassissalluni.

Ataatsimiinneq piareerpat nunatsinni taava susoqassava?

Heidi Mary Hansen:- Ataatsimiinnermi aalajangiinerit suliassanngussapput taavalu ukiuni tulliuttuni marlunni siullerni suliassagut ataatsimiinnermi isumaqatigiissutaasut aallartittussaassavagut.

Taamalilluni nannut pillugit iliuusissaq nunatsinni atuuttussaq aamma suliarineqassaaq?

Heidi Mary Hansen:- Aap, tassa nunat nanoqarfiusut tamarmik immikkut nannunut iliuusissiaqarnissaat siunertaavoq, nunat ilaasa iliuusissiatik piareernikuuaat ilaasali suliaq suli ingerlallugu. Nunani ataasiakkaani iliuusissat nunat namminneq inatsisaannik aamma issittoq kaajallallugu iliuusissiami anguniakkanik tunngaveqartussaassapput.

Ilulissani nunat nanoqarfiusut ataatsimiinnissaat nannunik uumaffiinillu aqutsineq pillugu isumaqatigiissummut 1973-imeersumut ilaavoq. Isumaqatigiissummut maajimi 1976 atsioqataapput Danmark/ Kalaallit Nunaat, Canada/Nunavut, Norge, Rusland aamma USA. Isumaqatigiissut nunani atsioqataasuni 1978-imi atuutilersinneqarpoq, atuutsitsinerlu 1981-imi akuersissutigeqqinneqarluni. Tusagassiivimmit Else Olsvig apersuisuuvoq.