Isumalluutit Uumassusillit pillugit Sermitsiami allaaserisamut tunngasoq

Isumalluutit Uumassusillit pillugit Sermitsiami allaaserisamut tunngatillugu tusagassiorfinnut nalunaarut.

Isumalluutinut uumassusilinnut atatillugu misissuinissamik akuersissutit pillugit qinnuteqaatit 50-it missaannik Naalakkersuisoqarfik upernaat tamaasa tigusaqartarpoq. Qinnuteqaatit tamarmik ullut 30-t iluini suliarineqartarput. Naak annertuumik ilisimatusarnikkut soqutiginnittoqaraluartoq inatsisip 2006-imi atuutsilerneranit taamaallaat patentimik (nioqqutissamik illersuissummik) ataasiinnarmik pilersitsisoqarsimavoq, isumalluutillu uumassusillit aningaasarsiutigalugu atugarinissaat pillugit patenti pineqartoq tunngavigalugu taamaallaat qinnuteqaat ataaseq nassiussaq tiguneqarsimalluni.

Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik suliniutinik ukiuni arlalinni Københavns Universitetimit ilisimatooqatigiit ingerlataqarsimapput, taakkulu ilisimatusarnikkut paasisaat tunngavigalugu Københavns Universitetip Ikkami sukanit enzymi piiagaasoq patenteqarfigilerpaa.

Patenti sivisuumik Københavns Universitetimit (KU-mit) pigineqarpoq, taassumalu patenti tuluit ingerlatseqatigiiffiat aqqutigalugu aningaasarsiutiginiarlugu misileraavigisimavaa. Patentip aningaasarsiutiginissaa pinngitsoorpoq, kingornatigullu KU-p maannakkut piginnittumut patentimik pisussaaffeqarfiit tunniussimavai.

Ikkami sukanit piiakkatut enzymimut patentimik maannakkut piginnittuusoq 2015-imi februaarimi enzymip aningaasarsiutiginisaa pillugu kissaatigisaqarnini Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiuppaa. Qinnuteqaammik tassanna suliamik ingerlatsisoqarpoq, qinnuteqartorlu akuersissummi piumasaqaataasunik ilisimatinneqarpoq, aammattaarlu inatsit malillugu akuersissummik nalunaaruteqarnissamut atugassanik suliap naammaginartumik qulaajaavigineqarsimanera isumannaarniarlugu patentimik piginnittorlu oqaloqatiginnittuartoqarpoq. Patentimik piginnittup atuinissamik ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsinissaanik suliamik isumaginninneq utaqqisaqarpoq.

Misissuinermik akuersissutit tunniunnerinut atatillugu inatsisaasut atuuttut atorluavissorsimapput, taamaattorli suliffeqarfiusup aningaasarsiutigilikkatut ineriartortilerlugu suliffeqarfissuit tungaannit pisarialimmik soqutiginnittoqarsimanngilaq, tamannalu atuinissamik akuersissut pillugu patentimik ataasiinnarmut atatillugu taamaallaat Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfillu oqaloqatiginnittoqarsimaneratigut takuneqarsinnaavoq.

Inatsisip siunertaa tassaavoq nunami isumalluutinik uumassusilinnik sutigulluunniit aningaasarsiutigisatut atugaqarnermut tunngatillugu Nunatta Karsiata naammaginartumik iluanaaruteqarnissaata isumannaarnissaa – ilanngullugit Ikkap kangerluanit enzyminik iluanaaruteqarneq. Tamanna Naalakkersuisunit tunniunneqartumit aningaasarsiutigalugu atuinissamik akuersissummi qulakkeerneqarumaarpoq.

Uumassusillit assigiinngisitaarneri pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa naapertorlugu (Biodiversitetskonventionen) Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerisa misissorlugillu aningaasarsiutigisatut atugarinissaasa qulakkernissaat pillugu taamanikkut Naalakkersuisut kissaatigisaannit Uumassusilinnit isumalluutit niuernermi ilisimatusarnermilu atorneri pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 20. november 2006-imeersoq aallaaveqarpoq.

Inatsit maannakkut ukiunik qulingiluanik pisoqaatigilerpoq, inatsisillu akuersissutigineqarnerata kingornatigut Danmarkip ilaatigut uumassusillit assigiinngisitaarneri pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa (2008-mi) atsiorpaa, ilaatigullu Nagoya protokoliusoq akuersissutigisimallugu.

Uumassusillit assigiinngisitaarnerinut isumaqatigiissummi angusassat pingasut tassaapput; 1) uumassusillit assigiinngisitaarnerisa attannissaat, 2) taakku ilaannik piujuartitsisumik atuineq, 3) kiisalu uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaannik atuinerup inernerisaanik iluaqutissartat naammattumik naapertuuttumillu agguataarneri.

FN-ip Biodiversitetskonventioniani immikkoortunut nunat tamalaat ataatsimeersuarnerisa qulinganni Japanimi 2010-mi oktobarimi isumaqatigiissummut protokoli, ”Nagoyaprotokolimik” taaguuserneqartumik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkat atugarinissaannut iluanaarutillu agguataarnissaannut eqqartuussisutigoortutut pituttuisunik malittarisassianik aalajangiisumik (ABS - Access and Benefit Sharing) akuersissuteqartoqarpoq.

Nagoyaprotokolikkut isumaqatigiissummi kingullertut taasatut angusassat pingajuat siuarsarneqarpoq. Tamanna uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkanik pilersuisartunut atuisartunullu annertunerusumik eqqartuussisutigoortumik isumannaarinikkut tamanillu igisinnissinnaanikkut tunngavissiinikkut pivoq. Protokolimi aaqqiissutaasoq ”uumassusilinnik akuerisaanngitsumik atuinermut” qulakkeerinnissaaq, tamaani nunami pinngorfigisaannit pisarialittut akuersissuteqarani aammalu iluanaarutinik agguataarisoqarani nunami uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkanik aallertoqarlunilu atuisoqarneq pineqarluni. Isumalluutit atorneqarfigigajuppaat nakorsaasiorneq, pinnersaasiorneq allalluunniit. Protokoli aamma uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkanut atatillugu nalinginnaasumik ilisimasanik atuinermut atuuppoq.

Illua’tungeriit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkat pissarsiariortornerinut akuersissuteqartarneq pillugu inatsisitigut malittarisassaannik naapertuutsitsinissamik illua’tungeriit pisussaaffilerneri Nagoyaprotokolip ilaatigut nassataraa. Aammattaaq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkat atugarinerini iluanaarutit agguataarnissaat pillugit illuagiilluni akuersissutigisatut piumasaqaateqarfiusuni isumaqatigiissusiortoqarnissaq, kiisalu isumaqatigiinngitsoqarneratigut misiliinissamut attaveqarnissaq protokolip aalajangersaavigai.

Protokolimi nutaatut eqqussaq tassaavoq illua’tungerisami uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttakkatut isumalluutinik pissarsisumi nunami namminermi inatsisaasunik imaluunniit inatsisitut piumasaqaataasunik naapertuutsitsinissamik siuarsaaniarluni immikkut ittunik pisussaaffiusut, kiisalu illugiilluni isumaqatigiissutigisatut piumasaqaatitut ilusilerlugit isumaqatigiissutini pisussaaffigisassat.

2014-imi maajimi Danmarkip Nagoyaprotokoli akuerisimavaa. Tassunga atatillugu Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmarki nangaanartoqartitsivoq. Protokolimut ilaanissamik kissaateqarnerluni Kalaallit Nunaat qaqugumulluunniit nalunaaruteqarsinnaavoq. Inatsisaasunik atuuttunik misissuinermut atatillugu Kalaallit Nunaata Nagoyaprotokolimi ilaassaneranik nalilersuinissamik siunertaqarluni paasiniaalluni ingerlassamik aallartisaasoqassaaq.

Naak suliffissuaqarfiit ukiut qulikkaarlugit atortussanik uumassusilinnik isumalluutit tunngavigalugit ineriartortitanik atuisimagaluartut tassani unammillerfissaq tassaavoq piviusuni nunami sumiiffiusunit uumassusilinnik isumalluutit tunngavigalugit atortussiassat inuit pilersitaannik suliarisaaneri takussusernissaat, aammalu nunat taakku iluanaarummit pissarsiassaminnik pissarsinissaannik qulakkeerinissaq. Tamanna ilaatigut Nagoyaprotokolimi, aatsaat 2014-imi Danmarkimi akuersissutaasumi inississuiffigineqarpoq.

 

Annertunerusumik paasiniaaffissaq: Camilla Bruun Djarnis, allaffimmiu, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik, email:cabd@nanoq.gl. Tlf: 345611