Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaataa

Pisortat suliassaqarfiisa ineriartortinneqarnerat pillugu ataatsimeersuarnermut Hotel Hans Egedemi ulluni 4.-5. Juni 2015-imut ingerlanneqartumut tikilluaqqusilluni Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsenip oqalugiaataa.

(Oqalugiarnermi oqaatigineqartut atuupput).

 

Asasakka tamassi,

Pisortat suliassaqarfiinik ineriartortitsineq pillugu ataatsimeersuarnermut tikilluaqqusinnaagassi nuannaarutigaara.  Ulluni marlunni tulliuttuni sammisarpassuit pingaaruteqartut oqallisigisussaavagut ataatsimeersuarnerullu pissarsiviulluarnissaa qilanaaraara.

2009-mi Aaqqissuusseqqinnikkut pisortat suliassaqarfiisa pisariillisarneqarnissaannut siullermik alloriartoqarpoq, aaqqiivinnissarli suli ungaseqaaq. Aaqqissuusseqqinneq ataatsimeersuarnermi uani nalilersussavarput. Aaqqissuusseqqinneq siunertaq malillugu ingerlasimava innuttaasullu pisortat ingerlatsinerannut ilimagisaat piumasaqaataallu aaqqissuusseqqinnermi qulakkeerneqarpat? Kommunit eqqortumik angissuseqarpat?  Aningaasat silatusaartumik atorneqarpat?  Pitsaanerusumik iliuuseqarsinnaavugut?

Pisortat ingerlatsinerisa aaqqissuunneqarnerat allanngortissagutsigu innuttaasunik sullissinerup pitsaassusia pingaaruteqarluinnarpoq. Namminersorlutik Oqartussat kommunilluunniit suliassanik suliarinnittuunersut innuttaasunut aallaaviusumik pingaaruteqanngilaq – pingaartoq tassaavoq innuttaasut aki appasinnerpaaq atorlugu pitsaanerpaamik sullinneqarnissaat.

Sianiginiartuartariaqarparput pisortat suliassaqarfiinik siunertamut naleqquttumik aaqqiinitsigut suut sipaarutigisinnaasagut taarsiullugu suliassaqarfinnut allanut atorsinnaassagatsigit. Pisortat allaffissornerat imatut aaqqissuunneqartariaqarpoq aningaasartuutit minnerpaaffissaanniitillugit, sullissinissaq isiginiarneqassalluni nunatsinnilu pissusiviusunut naleqqutissalluni.

Qularutissaanngilaq pisortat suliassaqarfiini sulisut annertuumik suliaqartarmata, kisiannili suli pitsaaninngortitsisinnaavugut. Pisortat suliassaqarfiini sulisut ullumikkut taarseraattorujussuupput. Sulisut suliffinnut allanut akulikitsumik nuuttarput ilaasalu ukiut ikittut sulereerlutik nunarput ajoraluartumik qimattarlugu.  Sulisut annertuumik taarseraannerat aningaasarpassuarnik akeqarpoq ilisimasallu annaaneqartarlutik.  Taamaammat sulisunik ilinniartitsinerup ukiuni aggersuni annertusarnissaa, sulisut sulisoriinnarnissaat piginnaasaasalu qaffassarnissaat isiginiartariaqarpagut.  Suliassaqarfinni toqqakkani piginnaasanik paasiniaaneq aallartinnikuuarput, tassungalu ilanngullugu aningaasanik aqutsineq, sulinerpullu ingerlateqqissavarput.

Malittarisassanik annertunerusumik paasiuminarsaaneq Naalakkersuisut kommunit suleqatigalugit sulissutiginiarpaat, taamaalilluni innuttaasunik ulluinnarni sullissineq eqaannerulersinneqarniassammat ingerlatsinerullu allaffinni pissutsinik tunngaveqarpallaarnera pisariaqanngitsoq akisuujusorlu atorunnaarsinneqarniassammat.

Nalilersuinerup takutippaa aaqqissuusseqqinnerup pitsaasunik sunniuteqarnera takuneqarsinnaasoq. Sunniutaasut assigiinngitsut kaammattuutillu maannakkut naliliisarluni misissuinerni ersittut ataatsimeersuarnermi nassuiartinniarpagut.

Aaqqissuusseqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani pisariaqartutut taakkartorneqartut amerlasuut piviusunngortinniarlugit kommunit kattussuunnerup kingorna annertuumik suliaqarput. Sulianut aalajangersimasunut tunngatillugu atugassarititaasut pitsanngorsarneqarput, inuiaqatigiinni amerlasuunut iluaqutaasumik sullissinerit ataqatigiissarneqarput kommunillu sullissivinnik pilersitsinermikkut innuttaasunik sullissinerup pitsanngortinneqarnissaa pimoorullugu suliniutigalugu. Allaffissornermi aningaasartuutit kommunit aningaasaqarnerannut tamarmiusumut sanilliullugu aamma ikileriarnikuupput, qinikkanullu aningaasartuutit aamma ikileriarnikuullutik.

Inuit ataasiakkaat sunniuteqarsinnaanerat

Qularutissaanngilarli inuit ataasiakkaat sunniuteqarsinnaanerat kommunit kattussuunnerannut atatillugu ajorseriarsimammat. Nalilersuigallarnerni ilaatigut malunnarpoq illoqarfiit pingaarnerit avataanni innuttaasut najukkani oqartussaaqataanerup ajornerulersimaneranik misigisaqarsimasut. Tamanna 2013-imi Qaasuitsup Kommuniani innuttaasut tikkuussisumik taasisinneqarneranni ilaatigut takuneqarsinnaavoq.

Taamaammat unammilligassat tassaapput illuatungaani aaqqissuusseqqinnerup pitsaasumik sunniutaasa qulakkeerneqarnissaat pitsanngorsarneqarnissaallu tassungalu peqatigitillugu illuatungaani innuttaasut ataasiakkaat sunniuteqarsinnaanerata annertusarnissaa. Kommunit maannakkut agguataarnerat aaqqiissutaasinnaanersoq imaluunniit aaqqiissutissanik allanik nassaarsinnaanersugut oqallisigisariaqarparput.  Naluneqanngilarmi kommunit mikinerujartortillugit kommunit maannakkut siunissamilu suliassaasa suliarineqartarnissaat innuttaasunillu sullissinerup naammattumik qaffasissuseqaannarnissaa ajornartorsiutigineqartartut.

Kommunit agguarnerat aningaasartuuteqarnerulernermik aaqqissuussaanermilu unammilligassaqarnissamik kinguneqassasoq qularutissaanngilaq. Kommunit agguarnerat taannaannaalluni innuttaasut ataasiakkaat pitsaanerusumik sunniuteqarsinnaanerannik qulakkeerinnitsitsinavianngilaq.

Kommunit kissaateqarnerisigut kommunit aqunneqarnerat pillugu inatsisartut inatsisaannut allannguutissatut siunnersuut Naalakkersuisut 2013-imi saqqummiuppaat. Tamassuma kingorna kommunit najukkani ataatsimiititalianik pilersitsisinnaalerput ilaasortallu akissarsiaqartissinnaalerlugit.

Soorlu nunaqarfinni aqutsisuni ilaasortat akisussaaffii pisinnaatitaaffiilu pillugit Inatsisartut sapaatit akunnialui matuma siornatigut oqallinneranni oqaatigigiga nunaqarfinni aqutsisoqarnissaamik inatsimmi ullumikkutut aalajangersagaqarneratulli illoqarfinni siornatigut kommuniusimasuni illoqarfinni aqutsisunik pilersitsisoqassanersoq oqallisigissallugu tulluarsinnaavoq. Tamanna inuit ataasiakkaat sunniuteqarsinnaanerannut pitsanngorsaataasinnaavoq. Kisiannili aammattaaq siusinnerusukkut kommunalbestyrelsiusimasunut eqqaanartumik allanngortitsinerusinnaalluni.

Kommunit aqunneqarnerat pillugu inatsimmi kommunalbestyrelsit missingersuutini assersuutigalugu kulturimik ingerlatsinernut innuttaasunillu qaammarsaanernut, timersornernut, teknikikkut ingerlatsinernut pilersuinernullu, sumiiffinni inuussutissarsiornermi suliniutinut inuillu attaveqaqatigiittarneranni aaqqissuussinernut nammineq aalajangiinikkut atorneqarsinnaasunik nunaqarfinni aqutsisunut aningaasanik immikkoortitsisinnaanerat periarfissaqarpoq. Kommunit suliassaqarfinnik allanik namminneq nalilersuisinnaapput, assersuutigalugu sumiiffinni paaqqinnittarfinni il.il. atorfinnik inuttaliinerit sumiiffinni aqutsisunut aamma suliakkiissutigineqarsinnaapput. "Illoqarfinni aqutsisut" atuutilissagaluarpata naatsorsuutigisariaqarpoq nunaqarfinni aqutsisutulli akisussaaffeqassasut piginnaatitaaffeqarlutillu.

Suliassanik suliarinnittarneq

Najukkamili aqutsisut akisussaaffinnik piginnaatitaaffinnillu isumaginninnerat eqqartortillugu aamma najukkami piginnaaneqarfiit eqqartorneqartariaqarput. Akisussaaffinnik piginnaatitaaffinnillu isumaginninnermi naapertuuttunik piginnaasaqarnissaq pisariaqarpoq. Aamma pisortat suliassanik isumaginnittarnerat pillugu eqqartuinitsinni taakku piginnaasaqassusii naapertuutissapput.

Pisortat suliassaannik isumaginninneq suliassat pitsaanerpaamik isumagineqarfissaanni pissaaq, inuttut aningaasaqarnikkullu pitsaanerpaamik nukissanik atuinikkut, suliatigut piginnaasaqarluarneq tunuliaqutaralugu, kiisalu innuttaasunik sullissineq inatsisitigullu illersugaaneq pingaarnerpaatillugit, oqartussat inuilluunniit sorliit suliassanik isumaginninnerat pingaarnerpaatinnagu.

Naalakkersuisulli ajoraluartumik paasivaat suliassat inissinneqarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni isumaqatigiissuteqarnissaq ajornakusoornikuusoq. Taamaammat Naalakkersuisut marsip qaammataani aalajangiipput Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuisoqarfiit suliassanik nuussinissaq pillugu KANUKOKA-mut qaammatikkaartumik isumaqatigiinniartarnerit aallartissagaat.

Pisortat suliassaataannik suliarinnittarneq pillugu aalajangersimanerusunik malittarisassaqarnissamik pisariaqartitsisoqarnersoq Naalakkersuisut aamma isumaliutigaat. Assersuutigalugu suliassanik nuussisarnermi tunngaviit suleriaatsillu aalajangersarlugit pisortat suliassanik suliarinnittarnerat suliassanillu nuussisarneq pillugu inatsisissatut naleqquttumik siunnersuusiortoqassanersoq Naalakkersuisut aamma oqallisigerusuppaat.

Aningaasaqarnermi kisitsisit pingaarnerit kingulliit takutippaat pisortat aningaasaqarnerat siuariartorfiusoq. Suliffissaaleqisut nuna tamakkerlugu aamma ikiliartorput.  Tamanna nuannaarutissarujussuuvoq, takutillugulu suliniuteqarnigut sunniuteqartut, tamannali tuppallersaatigiinnassanngilarput. Suli annertuunik unammilligassaqarpugut attanneqarsinnaasumillu ineriartortitsinissaq qulakkeerniarlugu suliassaqarfinni arlalissuarni aaqqissuusseqqinnissaq aamma pisariaqarpoq – aamma pisortat suliassaqarfiisa aaqqissuunneqarneranni.

Annertunerusumik nalilersuinissaq pisariaqartinneqartoq aalajangiinernullu innuttaasut peqataatinneqarnissaasa pingaaruteqassusiat kommunit tusarniaanermut akissutiminni oqaatigaat. Apeqqut tamanna ataatsimeersuarnermi suliareqqissavarput, tamassumalu kingorna Naalakkersuinikkut Ataqatigiissaarisoqatigiinni Namminersorlutik Oqartussat, kommunit KANUKOKA-llu akornanni pitsaasumik suleqatigiinnermik pilersitsilluta.

Taamaammat periarfissanik unammilligassanillu ataatsimut oqallinnissarput ataatsimullu aaqqiissutissanik pisortallu ingerlatsinerisa ineriartortinneqarnera pillugu qanoq suliareqqiinissamik  atorneqarsinnaasunik nassaarnissarput qilanaaraara.

Ataatsimeersuarluarnissassinnik oqallilluarnissassinnillu kissaappassi!

Ataatsimeersuarneq pillugu paasissutissat.