Amerlanerussuteqartut 2015-imut Aningaasanut inatsisimmut akuersipput

Suliffissaaleqinermik akiuiniarneq, nutarterineq, siuariartuutaasinnaasut aaqqissuusseqqinnerillu

Inatsisartuni partiit tamarmik isumaqatigiinniarsimavagut Aningaasanut inatsisip amerlanerusut isumaqataaffigisaat anguniarlugu. Isumaqatigiinniarnerit 9. Marts-miilli ingerlanneqarsimapput – partiillu tamaasa pingasoriarluta sisamariarlutaluunniit naapittarsimavagut. Aallaqqaataaniilli Naalakkersuisunit anguniagaasimavoq, amerlanerussuteqarluartut Aningaasanut inatsimmut sapinngisamik isumaqataallutik peqataanissaat – anguniagarpullu 50 mio.kr.-nik sipaarutaasinnaasunik nassaarnissaq.

Illuatungiliuttut marluk amerlasuutigut ataatsimeeqatigereeraluarlugit isumaqatigiissinnaaneq iluatsissimanngilaq. Tamanna Naalakkersuisut ajuusaarutigaat. Partiit kissaataat anguniarlugit tamaviaarsimagaluarpugut, kisiannili illuatungiliuttut tunngaviatigut isumaqatigiissuteqarusussimanngillat.

”Matumuuna naammagisimaarinnillunga oqaatigissavara, illuatungiliuttut partiit isumaqatigiissummik angusaqarniarlutik takutitsisimammata. Isumaqatiginninniarnermut amerlanerusut kinguneqartitserusullutik ersersinniarsimanngitsuuppassuk, ullumikkut aningaasanut inatsimmik saqqummiussinavianngikkaluarpugut, inuussutissarsiutitigut siuarsaaniarnikkut aningaasaliinerunermik imalimmik, inuusuttut suliffissaarunnerisa akiorniarnissaannut kiisalu inuiaqatgiinnii aaqqissuusseqqinnissat aallartinnissaannik imalimmut ilisimaneqartutuut sulissutiginiarneqartoq”, oqarpoq Anda Uldum, Aningaasanut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq.

Isumaqatigiissutip imarivaattaaq inuussutissarsiutigalugu aalisarnerup inerikkiartortinneqarnissaa. Siumut-mi naammagisimaarparput misileraalluni aalisarnerup sulissutiginiarneqarnerunissaa, taamaasilluta aalisakkat allat tunisassiarineqartalernissaat anguniarlugu pisassaqartalernissaq, kiisalu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup nassatarissammagu nutarsaaneq taamaasilluta aalisagaq tamarmiusoq atorluarneqarsinnaaniassammat.

Tamatuma saniatigut Siumup pingaartissimavaa sinerissami inissialiortitsinissaq inissianillu nutarsaanissaq. Tamanna ineriartortitsinermik suliffissaqartitsinissamillu nassataqassaaq. Tullissaattut naalakkersuisooqatigiinni partiit annersaata naammagisimaarpaa aaqqissuusseqqinnissamik suliassap aallartinneqareersimanera, aallaqqaasiullugu siusinaartumik soraarnerussutisialinnut aaqqissuusseqqinneq, suliffinnik nutaanik pilersitsinermik kinguneqartussaq.

”Inuiaqatigiittut pisariaqartippagut assaat tamarmik atorneqarnissaat, pimoorussamik anguniakkagut angussagutsigit. Taamaattumik akissaqanngilagut inuit taama amerlatigisut suliunnaarsittassallugit soorlu ullumikkut taama iliortartugut”, oqarpoq Jens Immanuelsen, Siumut, Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliami siulittaasoq, naammagisimaarinnittoq pissakinnerusunik ikiuinissatsinnut pimoorussissalluta, soraarnerussutisialillu sulisinnaassusilik suliffissaqartitsinermut appakaatsissinnaassallugu.

Visit Greenland-imut sipaarniutaasut tunuartinneqarput, unammillersinnaasumillu takornariartaatinut akileraarutissanik atuutilersitsivugut. Suliniutit pingaarutillit marluk Demokraatinut.

”Demokraatit kissaatigaat takornariaqarnermut unammillersinnaanerunissamut pitsanngorsaateqarnissaq, taamaasilluta nunatsinnut takornarissanut amerlanerusunik tikisitsisalernissaq anguniarlugu. Pitsanngoriaatit taakku marluk eqqortumik ingerlaarfimmut alloriarnerupput pitsaasut”, oqarpoq Tillie Martinussen, Demokraatit Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliami ilaasortaatitaat, taamatuttaarlu nuannaarutigalugu Siumoortumik missingersuusiornermut inatsisip nutarterneqarnera. Sinaakkutissanik pitsaanerulersitsissaaq aningaasaqarnikkullu aqutsinermut pitsanngoriaataassalluni pisortat ingerlataanni tamani, tamannalu pitsaanerusumik pingaarnersiuinermi Namminersorlutik Oqartussanut Kommuninullu iluaqutaassaaq.

Atassutip ilisarnaatigaa pisortat namminersortunik unammillinnginnissaat. Aningaasanut inatsimmi nutaajusumi Kalaallit Nunaata Radioa ussassaaruteqarluni tuniniaasarnera unitsinneqassaaq.

”Atassummi qineqqusaarutigisimasarput aningaasanut inatsisip isumaqatigiissummut ilaatinneqalernera. KNR Namminersorlutik Oqartussanit aningaasalersugaasoq ussassaarutit atorlugit aningaasanik iluanaaruteqartassanngilaq. Tamanna namminersortutut inuussutissarsiuteqartunut kisimi atuuppoq. Taamaasillutalu qulakkeerparput namminersortut ussassaarinermut isertitaqartarnissaat”, isumaqarpoq Steen Lynge, Atassut sinnerlugu Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliami ilaasortaasoq.

Tamatuma saniatigut Atassutip naammagisimaarlugu ersersippaa, Nunalerirnermut ataatsimiisitaliap isumaliutissiissutaata malitseqartinneqarnissaanut ukiumut 6 mio.kr.-nik immikkoortinneqarnerat. Tapiissutit sumut agguataarneqarnissaat pitinnagu, ersarissumik pilersaarusiortoqassaaq qanoq nunalerinermut ataatsimiisitaliap isumaliutissiissutaa pitsaanerusumik suliniuteqarnissamik suliniuteqarnersoq, naak landskarsi pisariaqanngitsumik artukkinngikkaluarlugu.

Aningaasanut inatsisip isumaqatigiinniutigineqarnerani Atassutip pingaarnersiuinermi pingaartitarimmagu suliffissaaleqinerujussuup akiorniarneqarnissaa. Isumaqatigiissummi aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq inuusuttut suliffissaarusimanerat akiorniarneqarnissaanut, tamannalu nunamut tamarmut nuannaarutaassaaq.

Naak Aningaasanut inatsisip ukioq 2015 iluatsikkaluartoq, sullisigut piinngilagut. Aallartereerpugut Aningaasanut inatsisip 2016-imoortumut pitsanngoriaatissanik suliaqarluta, taannalu matumunnga Aningaasanut inatsimmut ataqatigiippoq.

”Matumuuna neriuutigivara partiit amerlanerusut akisussaaqataanissartik kissaatigissagaat. Uagut inuiaqatigiittut pisariaqartipparput”, Anda Uldum, Aningaasaqarnermut- Aatsitassanullu Naalakkersuisoq naggasiivoq.

Anda Uldum, Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq

Jens Immanuelsen, Siumut, Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliap siulittaasua

Tillie Martinussen, Demokraatit sinnerlugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliami ilaasortaq

Steen Lynge, Atassut sinnerlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliami ilaasortaq

Aningaasanut inatsit 2015 pillugu isumaqatigiissut


Paasissutissanik pissarsiniarneq: Nutaarsiassatigut Ataqatigiissaarisoq Martin Christiansen, mobil: 221533