Puisit amii pillugit EU-mi qaammarsaaneq iluatsilluartoq

Puisit amiinit tunisassiat

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Karl-Kristian Kruse, aamma KNAPK-ip siulittaasua Henrik Sandgreen Bruxellesimi puisit amii pillugit qaammarsaallutik apriilip 14-iannit 16-iannut angalapput.

Angalanerminni EU-p ataatsimiitsitaliaanni nalunaarusiortartut, EU-p siulittaasoqarfia, Letlandimik maannakkut siulittaasuuffigineqartoq, Danmarkip EU-p parlamentiani ilaasortaatitai EU-llu puisit amiinik eqqusseqqusinnginnermik suliaqartitaa ataatsimeeqatigaat.

Angalaninni tikilluaqqusaanerujussuara nuannaarutigeqaara qujamasuutigeqalugulu. Puisit amii pillugit saqqummiussaqartarninni paasinnittumik naalaarneqartarnera aamma nuannaarutigeqaara, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Karl-Kristian Kruse erseqqissaavoq.

Naalakkersuisuni ilaasortap Danmarkimik EU-llu siulittaasoqarfianik suleqateqarneq naammagisimaarluinnarpaa.

EU-p siulittaasoqarfiata ilisimaarilluarpaa Danmarkip nunattalu puisit amii pillugit suliniuteqarnera, tamatumani EU-p Kommissioniata puisit amiinut peqqussutip allanngortinniarneranut attuumassuteqarmat, Østersømi killilimmik puisinniartarneq, EU-p Kommissioniata allannguutissatut siunnersuutaatigut attorneqartussaammata.

EU-p siulittaasoqarfiata allannguutissatut siunnersuutissani Kommissionip saqqummiussaanut tulluarsarsimavaa, Danmarkip nunattalu kissaataannut naapertuutilerluni.

Nunatta Danmarkillu artikel 3.1-mut siunnersuutaat immikkut maluginiagassaavoq. Artikel 3.1 tassaavoq europami puisit amiinit tunisassianut piumasaqaatit, tamatumani puisinniariaatsit uumasunillu naalliutsitsisannginneq tunngavigineqarluni.

Ajoraluartumilli Kommissionip artikel 3.5-mut siunnersuutaa allanngortinneqarsimanngilaq. Allanngortinneqanngimmat EU Kommissioni pisinnaatitaasinnaavoq puisit amiinit tunisassianik EU-mi tuniniaqqusaatitsisinnaanani, ilimagineqarpat puisit niuernerpalaartumik piniarneqarsimappata.

Tamatumalu aaqqiivigineqarnissaa sulissuteqarpugut, Karl-Kristian Kruse oqarpoq.

Ataatsimiittarnerni erseqqissaatigiuarpara pisuussutit uumassusillit pitsaasumik illersorneqarsinnaasumillu aqunneqarnissaasa pingaaruteqarluinnarnerat, Karl-Kristian Kruse erseqqissaavoq.

EU-p puisit amiinik eqqussisannginnissaq aalajangiusimajuarpaa, naggueqatigiillu Inuit puisinit tunisassianik EU-mut immikkut tuniniaasinnaaneri allanngortinniarneqarluni.

Naalakkersuisut pingaarnerpaatut anguniagaat tassaavoq immikkut akuersissuteqarnerup puisit amiinik tuniniaanermut annertunerusumik ajoqusiinnginnissaa, piniartullu atugaat allanngortinneqannginnissaat, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Karl-Kristian Kruse oqarpoq.

Naalakkersuisuni ilaasortap EU-mi puisit amii pillugit sulineq malinnaavigeqqissaarpaa, Danmark nunarpullu pitsaanerpaamik angusaqaqqullugit paasissutissanik pingaaruteqarluinnartunik, tunngavilersuutissanik  pissaqartitsiuarluni.

Erseqqissarusuppara misigissutsit tunngavigalugit puisinniarnermut ukiorpassuarni akerliusut sunnerniarlugillu paasititsiniaaffigisussaagatsigit. Taamaattumik EU-mi aalajangiisartut nunatsinnut tikeraarsarpakka, taamaalillutik nunatsinni pissutsit qanimut ilisimaarinerulissavaat, Karl-Kristian Kruse oqarpoq. 

Puisit amii pillugit suliamut paasissutissaq:

Puisit amii pillugit suliaq Ministerrådemi Europa Parlamentimilu assigiimmik ingerlanneqarpoq, ataatsimoorluni aalajangiiffiusussaammat pineqartuni suliarineqarluni. Ministerrådep Europa Parlementillu siunnersuutitik saqqummiuteriarunikkit, juunimi isumaqatiginninniutigalugit aallartissavaat.

1) Ataatsimiititaliami EU-p siulittaasoqarfiata allannguutissatut siunnersuutaa apriilip 23-anni oqaluuserineqassaaq

2) Ataatsimiititaliaq apriilip 28-anni maajillu 6-anni ataatsimiissaaq

3) Avatangiisit pillugit suleqatigiissitaq aamma EU-mi niuerneq pillugu komitee kiisalu atuisartut illersorneqarnissaannut suleqatigiissitaq maajip 28-anni 2015 ataatsimiissapput

4) Ataatsimiititaliaq Europapalementemi juunip sisamaanni taasitinneqassaaq

5) COREPER-mi (ministerrådemi) siunnersuutip oqaasertai pillugit juunimi 2015 aalajangiisoqassaaq

6) WTO-p kingusinnerpaamik oktobarip 18-ianni 2015 allannguititsiniarnera, EU-mi peqqussut WTO-p malittarisassaannut naapertuuttunngortinneqarluni.

Attavigineqarsinnaavoq Amalie Jessen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi Immikkoortortami pisortaq. E-mail: amalie@nanoq.gl.