Sioqqutsisumik soraarnerussutisiallit

Sioqqutsisumik soraarnerussutisiaqarnerup aaqqussuussaaqqinnera sanngiinnerpaanut iluaqutaassaaq

Kingullermik 2015-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneranut atatillugu sioqqutsisumik soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussaaqqinnissaanut siunnersuuterput pillugu oqallinneq aaqqissuusseqqinnerup isumaginninnikkut isikkua pillugu oqallinnerulersimavoq. Tassaavoq oqallinneq Naalakkersuisut assorsuaq peqataaffigerusutaat. Sioqqutsisumik soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuusseqqinneq ilusilersoratsigu aaqqissuusseqqinnerup eqqortumik isumaginninnikkut oqimaaqatigiissitsinermik imaqarnissaa Naalakkersuisunut assut pingaaruteqarluinnarsimavoq.

Isumaginninnermi oqimaaqatigiissakkatut aaqqissuussineq anigaasaatitta inuiaqatigiinni sanngiinnerpaanut ilaatigut tunngasuutinnissaat Naalakkersuisunut isumaqarpoq. Ilaatigut sioqqutsisumik soraarnerussutisiallit sulisinnaassutsimik peqartut suliffeqarfimmut attaveqarnerminnik attassiuarnissaat kaammattorneqassaaq. Taakku tamarmik sioqqutsisumik soraarnerussutisiaqarnermik nassuiaammut atatillugu 2008-miilli aallartittumik sukumiisumik aaqqissuusseqqinnermut suliarilluagaasumi takuneqarsinnaapput.

Piviusuunerusutigut ataatsimoorfiusumit arlaannaalluunniit peersitaasimasutut imaluunniit imminiigaasimasutut misigissannginnerannik tamanna isumaqarpoq. Inuiaqatigiinni peqataanissamut kikkut tamarmik periarfissaqarlutillu allaassutsimik iliuuseqarsinnaassapput. Inuit ilapittuisinnaasut inuiaqatigiittut annaanissaat akissaqartinngilarput. Paarlattuanittaaq aamma sioqqutsisumik soraarnerussutisialinni sanngiinnerpaartaat immikkut ittumik isumassortariaqassagigut erseqqissaavigissallugu pingaartuuvoq.

Allatulluunniit oqaatigalugu: Tamakkiisumik sioqqutsisumik soraarnerussuteqalerneq inuiaqatigiinni sanngiinnerpaanut tunngasuussasoq, aammalu sioqqutsisumik soraarnerussutisialinni aalajangersimasumik sulisinnaassusillit ataatsimoorfimmi suliffimmi piffissap ilaannaani suliffiusartumi imaluunniit piginnaanngorsaqqinnermi ilusilimmi ilaatilernissaasa sorsuutiginissaat Naalakkersuisut isumagaat.
Taamaaliortoqarsinnaavorlu. Aallaammi ullumikkut sioqqutsisumik soraarnerussutisiallit akornanni suliffeqarfimmi inissarsisinnaanerat misigaarput – taamaalillutillu isertitassamik imminnut qulakkeerlutik, allaallumi sioqqutsisumik soraarnerussutisiallit ilaannut tamakkiisumik isertitaqalerlutik. Tamanna ilorraap tungaanoorpoq, tamannalu Naalakkersuisut nuannaarutigaat.

Aaqqissuusseqqinneq uterfigeqqillugu. Aaqqissuusseqqinnermit sioqqutsisumik soraarnerussutisialinni sanngiinnerpaat aningaasaqarnikkut eqqorneqassannginnerat erseqqissaavigissallugu pingaartuuvoq. Maannakkut aaqqiissutaasumut naleqqiullugu sanngiinnerpaat pitsaanerusumik atugaqalersitaanngikkuni siulianut naleqqiullugu assigiinnik atugassaqassapput. Tamatuma tikkuaaviginissaa uagutsinnut pingaartuuvoq. Marlunnik assersuutissaqarpugut: Kisermaaq sulisinnaassuseqanngitsoq aaqqissuusseqqinnerup siornatigut kingornatigullu assigiimmik pissarsisassaaq, tassaassallutik koruunit 106.000-it (2013). Aappariillu tamarmik sioqqutsisumik soraarnerussutisiallit ullumikkut koruuninik 159.000-inik pissarsisassapput – aaqqissuusseqqinnikkullu tamakkiisumik koruuninik 212.000-inik (2013) pissarsisalissallutik – ilanngaateqareerlunik koruunik 53.000-inik qaffariarneq.

Aalajangersimasumik sulisinnaassusilittut sioqqutsisumik soraarnerussutisialinnut. Taakku piginnaanngorsaqqinnissaat, aammalu sulisinnaassusaannik takussutissiisumik suliffeqarfimmut attaveqartinneqalernissaat isumaavoq. Tassunga patsisissaqarluarpoq.

Naalakkersuisummi tunngaviusutut isumaa tassaavoq kikkut tamarmik ataatsimoorfimmut periarfissaqarfiatigut ilapittuuteqartarnissaat. Piginnaasaqaraanni aamma pisussaaffeqartoqarpoq. Tassaavoq nippoqqut inuiaqatigiinnik attassisoq. Tulliatigullu kikkunnut tamanut aallutaqartarnissaq peqqinnartuuvoq, suleqatigisanit takkunnissaq naatsorsuutigineqarluni, ataatsimoorfiusumullu ilapittuuteqarnissaq.
Taamatut kisitta isumaqanngilagut. Inernerisamut tassungapiaq ilisimatusarnikkut misissueqqissaarinerpassuit tikitaqarput. Misilittakkammi tamarmik takutitaat tassaavoq suliffeqarfiusup piffissami sivisuumi avataaniissimagaanni inuit ataasiakkaat inuunerannut qaqutiguunngitsukkut ilungersornartunik killup tungaanut sunniuteqartartoq, tamakkulu suusupaginngilluinnartariaqarput. Paarlattuanik. Taamatut misissueqqissaarinerit Naalakkersuisut tusaanngitsoorsinnaanngilaat. Taamaattumik taama iliornitsitut iliuuseqarpugut.

Piffissamut ungasissumut suliassaqarfimmi sipaaruteqassaneq Naalakkersuisut naastorsuutigippassuk ilorraap tungaanut kingunerisassamik tamanna patsiseqarpoq – sioqqutsisumillu soraarnerussutisiallit isertitaasa appariarneranik pisuunngitsumik. Siunissami sioqqutsisumik soraanerussutisialinni amerlanerusut, aalajangersimasumik sulisinnaassusillit, aalajangersimasumik annertussusilimmik suliffeqarfimmiilernissaat naatsorsuutigaarput. Taamaalillutik ataatsimoorfiusut aningaasanik sipaaruteqassapput – sioqqutsisumillu soraarnerussutisiallit amerlanerit suliffeqarfimmut attaveqalissallutik. Tamanna kikkut tamarmik iluanaarfissaattut Naalakkersuisut isigaat.

Tamanna patsisigerpiarlugu aaqqissuussinerup killup tungaanut Robin Hoodip politikkiatut isiginninnermut Naalakkersuisut paatsuungapput, taannami sanngiinnerpaanik isumassuimmat, tamannalu ilutigalugu sioqqutsisumik soraarnerussutisialinni aalajangersimasumik sulisinnaassusillit suliffeqarfimmut attaveqartuarnissaat qulakkeerlugu.
Piffissap ilaani suliffinnik piginnaanngorsaqqinnermillu neqeroorutinik amerlanernik pissarsisinnaanermut tunngatillugu oqallinnermi aarleqquteqarneq oqaatigineqarsimavoq. Aappilu, sioqqutsisumik soraarnerussutisiallit ilaanni isumalluutigisanik sapinngisamik annertunerpaamik alloriarfissaq annertuumut inississimanera Naalakkersuisut nassuerutigaat.
Tamannali tulluusimaarutigaarput. Ilassutaasumik iliuuseqassanerput sioqqutsisumik soraarnerussutisialinnut tulluarpoq – suliassamillu isumaginninnissamut piareersimavugut. Angusassaq anguniarlugu innuttaasunut annikillisamik sulisinnaassusilinnut suliffinnik nutaanik pissarsiniarluta periarfissarisat tamaasa iliuuseqarfiginiarpagut.

Matumani nutaanik eqqarsarnissaq pisariaqarpoq, tassalu piginnaanngorsaaqqinnermik neqeroorutinut suliffinnullu pissarsiariniagassatsinnut tunngatillugu. Taamaattumik inuiaqatigiit akuuffigisatta assorsuaq pisariaqartitaanik suliffeqarfimmik inissaqartitsinerusumik pilersitsiniarlutik partiinik pingaarutilinnik suleqatiginninniarnissamik Naalakkersuisut pilersitsiniarniarput. Suliffeqarfiup inissaqarnerusup ineriartortinnissaa pillugu anguniagarput tikinniarlugu kikkut tamarmik suliassamik kivitseqataasariaqarnerat erseqqissarusupparput. Tamanna taamaallaat Namminersorlutik Oqartussat suliassarinngilaat – inuiaqatigiilli tamarmik. Uagut saniatigut aamma pineqartut tassaapput kommunit, suliffeqarfiit namminersorlutik oqartussat pigisaat, suliffeqarfiillu namminersortuusut sinneri, taakkunanit arlalippassuit inuiaqatigiinni akisussaaffimmik, aamma CRS-imik taaneqartartumik aallussaqarnissaq pillugu isumamik tapersersuinerminnik oqariartuuteqarlutik.

Allattut    Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoq, Martha Lund Olsen 
              Aningaasaqarnermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisoq, Anda Uldum