Ataatsimiinneq Nunatsinnut ingerlalluartoq

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Ministerit ataatsimiinnerat Kalaallit Nunnannut ingerlalluarpoq

Apriilip 24-ani 2015 Iqalunni Canadamiittumi Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Ministerit ataatsimiipput. Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu allanut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq Naalakkersuisut sinnerlugit peqataavoq.

Nunat issittumiittut arfineq pingasuusut ataatsimiissimanerminni eqqartorsimasaanni oqaloqatigiinnermi Kalaallit Nunaat peqataavoq, taamatullu qallunaat nunanut allanut ministeriat peqatigalugu Issittumi Siunnersuisoqatigiivisa Ministeriisa ataatsimiinneranni oqalugiaateqarput. Vittus Qujaukitsoq oqalugiarnermini ilaatigut ima oqaaseqarpoq:

”Silaannaap allanngoriartornerata aningaasarsiornikkut iluaqutissartarisinnaasai annertunerpaamik atorluarneqarnissaat qulakkeerniarlugit Naalakkersuisut suliniuteqarniarput, taassuma ataaniillutik; takornariaqarneq, nunalerineq, aatsitassanik uuliamillu qalluineq, erngullu nukinga iluaqutigalugu suliffissuaqarnikkut inerisaaneq. [...]

 Pisuussutsit uumassusillit tassaapput [...] kinaassutsitsinnik kulturitsinnik inuunittalu toqqammavigisaanut qulakkeerinneqataasut, taamaattumillu piujuaannartinnissai siunertaralugit piniartarnissaat maannamut atuuttuarsimalluni. [...] [I]leqquusumik nungusaataanngitsumik piniarneq [...] anguniagaq tamanna qulakkeerpaa. Avatangiisimut nalimmassaaneq pitsaasoq atatippaa taamatullu inoqarfinni mikinerusuni aningaasatigut imminut napatissinnaasumik ineriartorneq qulakkeerlugu.”

Nunat Issittumiittut ministeriisa, Issittumilu Siunnersuisoqatigiini ”peqataajuartut” ataatsimiinneranni Vittus Qujaukitsup ilaatigut oqariartuutigaa aningaasatigut ineriartorneq avatangiisillu mianerinissaat nalimmassarneqartariaqartut, Kalaallit Nunaanni Issittumilu aningaasaliinissaq annertusarnissaa pisariaqarnera taavalu pisuussutsit uumassusillit piujuaannartinnissai siunertaralugit atorneqarnissaat.

Ministerit ataatsimiinnerat naggaserlugu Canadap Avatangiisinut Ministeriata Leona Aglukkap Issittumi Siunnersuisoqatigiit siulittaasoqarfiat USA-p nunanut allanut ministerianut John Kerry-mut ukiuni marlunni tulliuttuni siulittaasuusussamut tunniuppaa.

Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu allanut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq ministerit ataatsimeereerneranni ima oqaaseqarpoq:

”Canadap siulittaasuuffeqarnerata nalaani suleqatigiissimaneq pitsaasimavoq, Kalaallillu Nunaat ukiuni taakkunani marlunni Issittumi Siunnersuisoqatigiiffiup sulinerani peqataajuarsinnaasarsimalluni.

Canadap siulittaasuutitaqarnerata nalaani inuit issittumiittut pillugit pitsaasumik angusaqartoqarsimavoq. Immikkut taarusuppara Canadap suliniuteqarluarneratigut sianissutsikkut peqqinnissamut nunap immikkoortuini suleqatigiinnerunissap annertusarneqarnissaa Kalaallit Nunaannit peqataaffigineqartoq ingerlanneqalersimasoq, qangaaniilli inooriaseq taavalu qangaaniilli ilisimasat sumiiffimmilu ilisimasat sammineqarnerat annertusarnissaat taavalu taamatullu Issittumi Aningaasaqarnikkut Siunnersuisooqatigiinnik pilersitsisimaneq (”Arctic Economic Council”).

USA-p immikkut issittoq pillugu aallartitaa Robert J. Papp siulittaasoqarfiup USA-mit tiguneqarnissaanut sulinermi qanimut oqaloqatigisarsimavara, siulittaasoqarfiullu tigunissaanut Kalaallillu Nunaata akuutinneqartarsimanera nuannaarutiginngitsuunngilara. Ukiut tulliit marluk isumalluarnartulerujussuupput. Issittumi Siunnersuisooqatigiinni USA- mik suleqateqarluarnissaq Naalakkersuisunit qilanaarineqarpoq.

Ukiuni tulliuttumi marlunni Issittumi Siunnersuisooqatigiinni sulinissami Kalaallit Nunaata immikkut suliniutissatut pingaartippaa issittumi inuussutissarsiutitigut siuarsaanissamut periarfissat eqaannerusut anguneqarnissaat, tassuunakkut nunat akimorlugit Issittumi inuussutissarsiutit ineriartortinneqarsinnaanerat periarfissaallu annertusarniarlugit. Kissaatigaarattaaq Issittumi Siunnersuisooqatigiit Issittumi inuit inooriaasiata pimoorussamik isummerfiginissaa, tassani immikkut pingaartillugu alaatsinaattutut peqataasut nutaat eqinnaatsumik peqataatinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.

Kalaallit Nunaannut tassa qulequttat pingaaruteqartut.”

USA-p siulittaasuunerata nalaani makku pingaarnerutillugit anguniarneqarput: imarsiornermut tunngassutillit, Silaannaap allanngoriartornera, ataavartumik nukissiuteqarneq peqinnissarlu.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit suleqatigiissukkaani uumassusilinnut assigiinngitsunut tunngasumi (CAFF), nungusaataanngitsumik ineriartornermi (SDWG), akuutissat mingutsitsisinnaasut avatangiiserlu (AMAP), imartallu avatangiisiinut tunngasuni (PAME) Kalaallit Nunaat sukumiisumik peqataavoq.

Vittus Qujaukitsoq Issittumi Siunnersuisooqatigiit Ministeriisa ataatsimiinnerisa saniatigut illugiilluni niueqatigiissinnaaneq pillugu Nunavumi Premier Peter Taptuna aprilip 24-ani 2015 ataatsimeeqatigaa. Ataatsimeeqatigiinnerminnilu EU-p puisit amiinik niuerneq pillugu peqqussutaata nutartigiffigineqarnissaa pillugu ataatsimoorlutik oqaaseqaateqarnissartik isumaqatigiissutigaat.

Oqaaseqaateqarnerminni Nunavup Kalaallit Nunaatalu piumasaraat peqqussutip naliliivigineqaqqinnissaa, taamaalilluni Inuit Nunavummiittut Kalaallit Nunaaniittullu ileqquusumik piniartarnerat akuereqqullugu, tamannami nungusaataanngitsumik tunngaviusumik isumaqatigiissutinut naleqqutereermat.


Annertunerusumik paasisaqarusukkussi attavigisinnaavarsi:
Pisortaq Kai Holst Andersen, Nunanut Allanut Pisortaqarfik, Mobil nr.: 55 33 31