Karl-Kristian Kruse EU-mut: Peqqussut allanngortinnasiuk

- Ajuusaarutigeqissannik Europami, Ruslandimi, Belarusimi aamma Kazakhstanimi puisit amiisa eqqunneqartarnerisa killilersorneqarnerinut misigissutsit tunngavigineqartut maluginiarpakka. Naak puisit amiinik eqqussuineq Inuit eqqorneqaatigisussaanngikkaluaraat, taamaattoq pissusiviusut tunngaviginagit pisoqartoq maluginiarpara.

- Tamanna nunatta inuisa ilaasa aningaasaqarniarnerinut atugaannullu sakkortuumik eqquivoq.

Taama Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Karl-Kristian Kruse, EU-parlamentiani ilaasortanut pingasunngornermi apriilip 15-ianni oqarpoq, piujuaannartitsineq tunngavigalugu puisinik atuinermut puisinillu nioqqutit pillugit paasiniaatitsiaarnermini.

Naalakkersuisuni ilaasortap ernumassutigaa Tunumi Avannaanilu piniartukkormiorpassuit sakkortuumik eqqugaanissaat, qaammaterpassuarni kaperlammi inuusartuni.

- Nunatta kujataani aamma piniartoqarpoq annerusumik piniarnermik inuussutissarsiuteqartunik. Ernummatigeqaakka taakku meeraqartuummata inuuniutaallu akisoreeqimmata. Imaaliallaannaq allamik inuussutissarsiuteqalersinnaanngillat. Taamaattumik uummammit pisumit kaammattorusuppassi allannguinissamik sulissuteqaqqunasi, Karl-Kristian Kruse oqarpoq.

Karl-Kristian Kruse oqalugiarnermini kaammattuivoq taama pingaaruteqartigisumik aalajangiisoqalersinnagu qaninnerusumik suleqatigiittoqarnissaanik.

- Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisuullunga pingaartippara nunatsinni piujuartitsineq tunngavigalugu pisuussutitsinnik annerusumik atuinerulernissarput, biologinit inassutigineqartut tunngavigalugit piniartoqartassalluni, Karl-Kristian Kruse erseqqissaavoq.

Peqqussutip allannguutissaa

EU-p kommissioniata tunisassiat puisineersut eqquteqqusaannginnerinut allannguutissatut siunnersuutaa 2009-meersoq aamma atortussanngortinneqarneranut peqqussutaa 2010-meersoq allanngortinniarneqarpoq. Allannguutissatut siunnersuut oktobarip 18-ianni saqqummiunneqassalluni.

EU siunnersuummini allappoq inuiaqatigiit inuit allallu nunat inuiisa qangali piniartarneranneersunik puisinit tunisassiat ilaatinneqannginnerat piniarnernut inuiaqatigiit taakku pilersornerinut iluaqutaasunut killeqartinneqartariaqartoq, taamaattumillu inuussutissarsiorneq siunertaralugu annerusumik ingerlatsisoqarnani.

- Nunarput EU-p aalajangersagaanik eqqornerlunneqartartorujussuuvoq, nunallu allat aamma aalajangersagaannik eqqornerlunneqartarluni, Karl-Kristian Kruse oqarpoq, erseqqissallunilu tamatumunnga puisinit pisunik tunisassianik EU-mut nunanullu allanut eqqusseqqusiunnaarnerit assersuutitut taaneqarsinnaasoq.

- Inuit immikkut eqqussinissaannut akuersisoqaraluartoq taamaattoq EU-mut puisit amiinik eqqussisinnaaneq ajorsilluinnarsimavoq. Puisit amiisa nunani tamalaani tuniniartarneri ajorsisimangaarmat, puisit amii 150.000-it missaanniittut tunineqarsinnaanatik quersuarmiitsinneqarput, Naalakkersuisuni ilaasortaq oqarpoq.

Piumasaqaatit
EU makkuninnga ilaatigut piumasaqaateqarpoq:
”1.Puisinit tunisassianik tuniniaaneq taamaallaat akuerisaavoq puisinit tunisassiaq inuiaqatigiit inuit imaluunniit nunat inuiini inuiaqatigiit allat piniarneranneerpat, piumasaqaatillu uku tamarmik naammassineqarsimassallutik:
(a) piniarneq qangaaniilli inuiaqatigiinnit ingerlanneqarsimappat

(b) piniarneq inuiaqatigiit pilersornerannut tapertaappat aamma inuussutissarsiorneq annerusumik siunertarinagu ingerlanneqarluni

(c) piniarneq uumasumut pisarineqartumut sapinngisamik anniarneq, annilaanganeq, ersineq, ersiorneq allatigullu anniaatinik kinguneqartut sapinngisamik anneroqqunagit, inuiaqatigiit inuit allallu nunat inuiisa qangali inuusaasiat pilersornissamullu pisariaqartitsinerat eqqarsaatigineqarluni."

Qulaani taaneqartut saniatigut "nioqqutissanik angalasut inuttut atugassaattut imaluunniit taakku ilaqutaasa atugassaattut aalajangerneqarsimasunik sukkut tamaana eqqussuinerit" pillugit EU siunnersuuteqarniarpoq.

Pingaarnertut inuussutissarsiutaavoq

- Pinngortitap pissarititaanik pinngitsoorsinnaanngisatsinnik inuussutissarsiuteqarpugut pingaartilluinnakkatsinnik, tamatumani aamma immap pisuussutai ilaalluinnartuupput, Karl-Kristian Kruse oqarpoq.

- Kinguaavut pinngortitap pissarititaanik siunissami piniarsinnaaqqullugit, piujuaannartitsineq tunngavigalugu piniarniarneq ingerlanneqartuartariaqarpoq, pinngortitap pisuussutai aamma mianerineqartuartariaqarlutik, Naalakkersuisuni ilaasortaq erseqqissaavoq.

Nunatsinni kalaalimerngit nerisarineqartarneri peqqinnassusaallu ilisimatuussutsikkut nalilersorneqarsimapput. Inassutigineqarlunilu Inuit nerisatoqqatik unitsissanngikkaat annikillissanngikkaallu tunisassiallu mingutsitsinermik eqqorneqarsimasut mianersuunneqassasut.

- Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit 2007-mi Isumaqatigiissutaa innersuussutigissavara, ingammillu immikkoortut nunap inoqqaavisa kinaassutsimut, nammineq aalajangiisinnaanerat sumullu attuumassuteqarnissaq kiisalu namminneq inuussutissarsiutitigut aningaasaqarniarnikkut isumaginninnikkullu ineriartornissamut aalajangiisinnaanerat aamma, Karl-Kristian Kruse oqarpoq. Attavigineqarsinnaavoq Amalie Jessen, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik. E-mail: amalie@nanoq.gl