Andreas Uldumip Jess G. Berthelsenimut oqalugiaataa

Billede af det Grønlandske flag

Andreas Uldumip Jess G. Berthelsenip SIK-mi siulittaasutut ukiunik 25-nngortorsiorluni nalliuttorsiorneranut oqalugiaataa

Asasara Jess G. Berthelsen,

Nunatsinni sulisartut kattuffiisa anginersaanni ukiuni 25-ini siulittaasuullutit nalliuttorsior­ninni pilluarit. Kingumut qiviassagaanni oqartoqarsinnaavoq ukiunik 25-ersuarnik nalliuttor­siornerit qaqutigoorluinnartuusoq. Ukiut 25-t siulittaasuuffitit siulerisimasavit pingasut siu­littaasutut atuuffigisimasaannut nallersuukkutsigik, taava taakku pingasut tamarmik siulit­taasutut atuuffigisimasaasa quleriaataat sinnerlugu atuussimavutit. Tamanna imaannaanngeqaaq. Nu­natsinnilu pissutsit eqqarsaatigalugit inum­mik siulittaasutut ukiuni taama amerlatigisuni atuussimasumik eqqaasassaqanngilanga. Inummi alla, illit siulittaasutut atuussimaninnit sivi­sunerusumik siulittaasuusimasoq eqqaasassatuara Kinamiippoq, tassalu formand Mao.

SIK-mik oqartoqarpat, taava eqqarsaatigineqartarpoq ateq Jess G. Berthelsen. Ilinniarsiman­ngitsunut ilinniarsimasunullu siulittaasutut sulininni ilaasortavit soqutigisaat pimoorulluin­narlugit illersorniartuartarpatit, aammali illua´tungeriit naammagisimaarsinnaasaannik aaq­qiissuteqarnissaq tamatigut soqutigisarlugu. Taassuma saniatigut pikkoriffigiuakkavit ilagaat isumaqatigiinniarnerni kanngittuuittoqartillugu, sulinerup ingerlaqqinnissaa pisinnaaqqullu­gu aaqqiissutissanik ujartuillaqqissuunerit. Aamma siunissami unammillerniagassanut aaq­qiissutissat minnerunngitsumik siunnersuuteqarfigisinnaasarpatit. Tamanna pitsaasumik ingerlattarsimagit Naalakkersuisut sinnerlugit uppernarsarusuppara. Qujanaq.

Inuiaqatigiinni uagutsitut ittuni illua´tungeriit ersarissunik isummersortartut, aammali naa­periaanissamut piumassusillit pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Suliassat tungaasigut taama­tut pitsaasumik peqataanngikkutta inuiaqatigiit akuuffigisavut pitsaanerulersinnavianngila­gut.

Ilaasortavit soqutigisaannavii soqutigisarinngilatit. Inuiaqatigiittulli aaqqissuussaanitsinni so­qutiginnilluinnarlutit peqataajuartarputit, soorunami ilaasortavit soqutigisaat pingaartillugit, aammali inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit isummersoriaaseqarlutit. Tassa isumaginninner­mut tunngasuniit aalisarneq, oqaatsit ilinniartitaanerillu pillugit. Aamma susassaqarfik alla susassaqarfiilluunniit allat arlaqartut inuiaqatigiinni oqallinnermi akuuffigilluarsimasatit mi­nissimassagukkit tamanna tupigissanngilara.

Allatut oqaatigalugu: SIK-p avammut kiinnertinnissaa pikkoriffigisimavat, ullutsinniluunniit mutiunerusumik taaguuseeriaaseq atussagutsigu: SIK ima naqissuserluinnarsimatigivat, al­laat SIK inuiaqatigiiusugut uagut politikkitsinnik aalajangersaasoqarnerani avaqqunneqarsin­naajunnaarluinnarsimalluni.

Piffissami nuimasut inuinnaallu imminnut ungasippallaalersimanerannik oqaluffiusumi illit taamaattunut ilaanngilatit. Oqaaseqaraangavit arlaannaataluunniit oqaatsitit paasinngit­soorsinnaaneq ajorpai. Tamanna toqqissisimanartuuvoq. Pingaartumik isummat inuiaqati­giinni uagutsinni avissaartuussutaasut pillugit isummersussallutit sapiiseraangavit. Matuma­ni ilaatigut eqqarsaatigaakka Narsap eqqaani Kuannersuarni uran pillugu isummatit. Taman­na pitsaasuuvoq. Inuiaqatigiimmi ineriartussappata nutaaliornermik eqqarsarnissaq – taak­kuninngalu aalajangiusimanninnissaq - pisariaqarput.

Uanga nammineq politikkimik soqutiginnikkiartulerninniilli kalaallit inuiaqatigiit ineriartorne­rannut akuulluinnartunut ilaajuarsimavutit. Ukiumi Namminersornerulernerup atuutilerfiani inunngorsimasuullunga aqqanilinnik ukioqartungali siulittaasuulerputit. Sulilu nukissaqaqi­gavit ukiuni 25-ni tulliuttuni suleqqissinnaanerit naatsorsuutigaara. Taamaalioruillumi uanga panimma marluk nunatsinni politikkimut ilaalluinnartutut isigilerumaarpaatsit.

Isummatittaaq saqqummiunniartillugit imminut pilliutiginissarnik qunugisaqannginnerit na­luneqanngilaq. Kiami eqqaamanngilaa, ataatsimoortumik tapiissutinik Danmarkimit tunine­qartuarnissaminngarnit ”siparnimut aquittarusunneruninnik” oqarnikuunerit. Taanna eq­qaallugu maanna oqalugiarninni uniffeeruteqqanera ajuusaarutigaara. Naammiuna taanna ”siparni”?

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Anda Uldum