Nunatta inuussutissarsiutinik tunisassiarisartakkaminillu Tokyomi nittarsaassinera

Billede af det Grønlandske flag

Kalaallit Nunaata inuussutissarsiutinik tunisassiarisartakkaminillu ulluni 26. – 28. marts Tokyomi nittarsaassinerani Kim Kielsen aamma Karl-Kristian Kruse qaaqqusisuupput. Inuussutissarsiutit pillugit isumasioqatigiisitsinerit annertuut pingasut aqqutigalugit aalisakkat, qaleruallit, puisit amiilu Kalaallit Nunaaneersut kiisalu takornariartitsineq ulluni makkunani nittarsaanneqarput.

Inuussutissarsiutinik nittarsaassineq Japanimi nioqqutissianik pisiortortartunit siammarterisartunillu peqataaffigineqartumik inuussutissat imarmiut pillugit isumasioqatigiisitsinermik sisamanngormat aallartinneqarpoq. Isumasioqatigiisitsineq Royal Greenland aamma Polar Seafood, Kalaallit Nunaanni inuussutissanik imarmiunik Japanimut tunisassiortartut annersaat, peqatigalugit aaqqissuunneqarpoq. Ualeq pissanganartoq qaaqqusanit 100-nit peqataaffigineqartoq Naalakkersuisuni Siulittaasup Kim Kielsenip tikilluaqqusineranik Kunngissallu Frederiup oqalugiarneranik aallarnerneqarpoq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup aalisarnermik aqutsinermut tunngatillugu Naalakkersut politikkiat tullinnguulluni oqalugiaatigaa, tamatumalu kingorna silaannaap allanngoriartorneranut pisuussutinillu uummassusilinnut tunngassuteqartut sammineqarlutik tunisassiatsinnillu Japanimi pisiortulersinnaasut nutaat ataatsimeeqatigineqarlutik.

Royal Greenlandip tunisassiaminik Japanimi igasunit tusaamasanit suliarineqarsimasunik sassaalliineranik isumasioqatigiinneq naggaserneqarpoq.

Ulloq taana ullaaralaaq aalisakkanik takuniaasoqarportaaq Kim Kielsen aamma Karl-Kristian Kruse najukkami aalisagaarniarfimmut pisortatiguunngitsumik takornarniarmata ilaatigut tunfisk-inik akitsorterussineq takuniarlugu.

Ulloq taana kingusinnerusukkut Naalakkersuisut Siulittaasuat issittoq pillugu isumasioqatigiinnermi pingaarnertut oqalugiartuuvoq. Isumasioqatigiinnermi tassani ministerit, qinikkat ilisimatuullu arlallit japanimeersut  Naalakkersuisut siulittaasunit naapinneqarput Issittumut tunngatillugu unammilligassat, periarfissat suleqatigiissutigineqarsinnaasullu eqqartorniarlugit.

Kim Kielsen tassunga tunngatillugu oqarpoq:

”Issittumut tunngatillugu ilisimatusarnerit ingerlanneqarnissaanut aningaasaliissutinik  Aningaasanut inatsisit aqqutigalugit Japanimi naalakkersuisut marloriaatinngortitsiniarnerat nutaarsiassaavoq nuannersoq. Ilisimatusarfigineqartussat pissanganartut ilagaat sermersuup siunissami aakkiartornerata nalunaarusiorniarneqarnera. Kalaallit kulturiat ulluni taakku annertuumik sammineqarportaaq”.

Tamatuma kingorna aallartitaqarfiup naatsiiviani ungalusami tikilluaqqusilluni ilasseqatigiissitsinermi tupermik nipilersorfigineqarsinnaasumik nappaasoqarsimavoq  - tassanilu kunngissaq nulialu kalaallillu aallartitaat tusarnaartoralugit Naanook aamma Nive Nielsen and the Deer Children nipilersorput.' Ilasseqatigiinnermi inissat tamakkerlugit peqataaffigineqartumi Japanimi nipilersornermik inuussutissarsiuteqartut allartitaat peqataapput – kaalaallillu appisimaagaat malunnavissumik taakkunanit tigulluarneqarlutik. 

Ullumi tallimanngornermi Kalaallit Nunaat takornariarfissatut saqqummersinneqarpoq Great Greenlandillu atisaliai nutaat saqqummersinneqarlutik. Aaqqissuussineq tusagassiortorpassuarnit angalatitsisartorpassuarnillu peqataaffigineqarpoq. Ullaap tungaani saqqummersitsisoqareernerata kingorna suliffeqarfinnit nunatsinneersunit peqataaffigineqartumik niuernerpalaartumik ataatsimeeqatigiittoqarpoq. Japanimi angalatitsisartunit soqutiginninneq annertoorujussuuvoq  – attavissallu arlalissuit pilersinneqarlutik.

Tallimanngornermi ualikkut saqqummersitsineq "Spirituel Greenland" Kim Kielsenimit, aamma Karl-Kristian Krusemit Kunngissaq Japanimiullu prinsessiat Takamado peqatigalugit ammarneqarpoq. Saqqummersitsinermi prinsesse Takamadop Prins Henriullu tupilaat kiinnarpallu nammineerlutik katersorsimasaat siornatigullu saqqummersinneqarsimanngitsut saqqummersinneqarput. Tassanittaaq Nuka Godtfredsenip titartaalluni oqaluttualiani ataatsimoortut ”Qanga – siuaasat titartaganngorlugit” saqqummersippaa titartaallaqqissutsinilu takutillugu.

Nittarsaassineq arfinngornermi puisit amiinik nittarsaassinermik Great Greenlandillu atisaliaanik nutaanik nittarsaassinermik naggaserneqarpoq.

 

Annertunerusumik paasisaqartoqarusukkuni Tusagassiivimmi pisortaq Paornánguaq Kleist oqarasuaat +299 34 51 59 imalluunniit e-mail paok@nanoq.gl aqqutigalugit attavigineqarsinnaavoq.