Arctic Technologic Conferencemi Anda Uldumip kaammattuutaa

“2014-imit 2018-imut sumiiffinni makkunani ujaasinissamut akuersissutissamik qinnuteqartoqarsinnaalerpoq: Baffinip Kangerliumarnga, Davisstræde, Jameson Land, Qeqertarsuaq (Disko), aamma Nuussuaq, Kujataa aamma Kitaata kujataa”.

Tassaavoq piffissami 23.-25. martsimi Københavnimi Bella Centerimi uuliasiornermik suliaqartut Arctic Technologic Conferencemi (ATC-mi) katersuussimasunut Aatsitassarsiornermut Naalakkersuisup Anda Uldumip kaammattuutigisaa. Ammaanersiornermi oqalugiartussatut ataatsimeersuarnermut qaaqqusaasimavoq.

Oqalugiarnermini aamma uuliasiornermik suliat suulluunniit peqqissutsimut avatangiisinullu piumasaqaatinik annertuunik atassuteqartuunissaata pingaaruteqarnera erseqqissarpaa:

”Issittumi uuliasiornermik suliani aarlerinartortat akueraagut, akisussaaffigisarpullu ilisimavarput. Taamaattumik peqqissutsip, isumannaallisaarnerup avatangiisillu iluini najoqqutarisat qaffasinnerpaat malitaraagut.”

Tassunga ilaliullugu ukiormanna sinerissap avataani ujartuilluni qillerinernut malittarisassatta nutarsarneri tamanut saqqummiullugillu teknikkikkut ingerlatsinermullu tunngasutut piumasaqaatit aalajangersassavagut. Issittoqarfimmi periusaasartunut tamakku naleqquttuussapput, Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq oqarpoq.

”Issittoqarfiit inunnit najugaqarfigineqarneri eqqaamassavarput. Taamaattumik ineriartortitsineq piujuartitsisutut pissanera pingaartuuvoq”, Anda Uldum naggasiivoq.

Sisamassaannik ATC ingerlanneqarpoq, siullerpaamillu ataatsimeersuarneq Europami pivoq. Peqataaniarlutik nalunaartut 800-uupput, takkuttullu amerlanersaat USA-mit Canadamillu aggersuupput.

 

Anda Uldum, Aatsitassaqarnemrut Naalakkersuisoq (Demokraatit)

 

Ilassutissatut paasissutissat:  Tusagassiornermut ataqatigiissaarisoq Martin Christiansen, oqarasuaat angallattagaq: 221533

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaagallartoq, Jørgen Hammeken-Holm, oqarasuaat angallattagaq: 552466