Peqatigiilluta ikaartarfinnik ninngusuunik sanassaagut

Siunissaq pingaaruteqartoq pissanganartorlu ornipparput. Ukiuni makkunani assut eqqartortarparput nukiit qanoq ittut atorneqassanersut nunamik imminut napatittumik anguniagaqarnitsinni. Uangalu isumaga ersarippoq, nunatsinni nukiit pingaarnerpaat tassaammata nunatsinni innuttaasut, - tassalu illit uangalu taakkuuvugut inuiaqatigiinnik imminnut napatittunik pilersitsiniarnitsinni aqqutissiuisussat. Isumalluullu taanna ilisimasat ilinniartitaanerlu aqqutigalugit ineriartortissavarput.

Inuup nammineq kinaassutsini aalajangertarpaa
Oqaatsit pillugit oqallinneq misigissutsinut tunngasorujussuuvoq, amerlasuutigullu kulturitsinnut kinaassutitsinnullu tunngasuusarluni. Uanga tamakkiisumik akueraara oqaatsitta kulturitsinnut kinaassutitsinnullu pingaarutilimmik inissisimanerat. Oqaatsigummi inuunitsinni inooriaattitsinnilu pingaarutilimmik inissisimasuupput. Oqaatsigut piginngitsuugutsigit inuiaqatigiit ullumikkutut isikkoqassanngikkaluarput. Taamaattoq pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu oqaatsitta kisimiillutik uagut kalaallisut kinaassuseqarnerput aalajangertanngimmassuk. Kalaaliusinnaalluarpugummi tamakkiisumik oqaatsigut atorsinnaanngikkaluarlugit, aammalu kalaaliunerussutigilersinnaanngilarput oqaatsinik amerlasuunik atuisinnaagaluaruttaluunniit. Uagut inuiaqatigiittut imminut napatittunngorumalluta atorfissaqartippagut kikkut tamaasa nunatsinnut siunissaanullu asannittuusut, taakkualu inuiaqatigiittut ineriartortitseqataanissaat. Akissaqanngilagut immikkoortitsissalluta, kinaassusilersuinermik tunngaveqartumik. Inuup nammineq kisimi aalajangersinnaava qanoq kinaassuseqarnerluni. Tassanilu uanga isumaqarpunga inuk ikiorsissagipput nammineq kinaassutsiminik ilisarinninnissaanut, ingerlaatsimut tassunga sakkussaanik nukittuunik tunniussaqarnitsigut. Tassami oqaatsit ilisimasaapput inuuneq naallugu kinaassutsip ineriarnertortuarneranut sanarfeqataasartut.

Oqaatsini pisinnaasagut nukittorsartariaqarput
Pingaartippara oqaatitsinni pisinnaasagut nukittorsarneqarnissaat, oqaasitsinnik ineriartortitsinitsigut. Oqaluttuarisaanitsinnimi oqaatsigut ineriartortuarsimapput pinngortitamilu inuuinnarsinnaanitsinnut tunngaviliisooqataallutik. Assersuutigalugulu sikumut tunngasunik oqaaserpassuaqarpugut, taakkuami sikumiinnitsinnut tunngatillugu inuunermik ersarissumik nassuiaassisuusarput. Ilutigisaanilli nassuerutigissavarput nunarsuarmioqataanitta pisariaqartimmagu pinngortitami aniguinissarput kisiat ilungersuutigisussaajunnaaripput, kisiannili nunarsuarmioqataasutut inuuinnarsinnaanerput ilungersuutigisussaaleripput. Ullumikkummi aningaasarsiornikkut annertuunik unammilligassaqarpugut, nunarsuarmioqataasutullu niuernermi unammilligassagut iluatitsiffigissagutsigit, nunarsuatsinnut ikaartarfigut ninngusuunngorlugit ilisimasaqarluarnikkut aaqqissuuttariaqarpagut.
Oqaasitsinnik paasinninnitta oqaasitsinnillu ineriartortitsinitta pitsaanerusup aaqqissuulluagaanerusullu oqaasitsinnik innarliisinnaaneq ajornarnerulersissavaa. Uagut nammineq oqaatsigut ineriartorteqqissinnaagutsigit, oqaatsinik allanik aamma kingunerluutitaqanngitsumik atuisinnaalissaagut. Ajoraluartumik nunarsuatsinni assersuutissaqarpoq arlalissuarnik, oqaatsit nunarsuarmi tamarmi atorneqartut – soorlu tuluit oqaasiisa, nunap inoqqaavisa oqaasiinik suujunnaartitsisarnerannik. Tamanna uagut pinngitsoorsinnaavarput oqaatsivut nukittuumik inissisimatittuaannarutsigit. Tassanilu tulluusimaarutigaara uagut nunatut maligassiuisuusutut isigineqartaratta.
Takornartat oqaasiinik atuisinnaassutitsinnik nukittorsaanissamut pisariaqartitsivugut, oqaatitsinnik atuisuusugut ikittunnguugatta. Danskit tuluillu oqaasii ukiut untritilikkaat ingerlaneranni ilinniagartuut – akademikerit – akornanni atugaasutut nukittuumik inissisimaleriartorsimapput, ilisimasanillu annertuunik imaqarlutik. Siunissarpullu eqqarsaatigalugu ilisimasanut tamakkununnga attaveqaqatigiinnermullu oqaatsit atugaanerat isumannaassavarput. Taamaattumik pisussaaffigaarput isumagissallugu meeqqatta inuusuttortattalu oqaatitsigut ilisimasat sapinngisamik nukittunerpaat pissarsiarisassagaat.

Inuusuttut sinnattui pisinnaasat nukittuut atorlugit piviusunngortinneqassapput
Meeqqat inuusuttullu siunissaminnut tunngatillugu assigiinngitsunik takorluugaqartarput. Tamannalu maani nunatsinni nunarsuullu sinnerani atuuppoq. Nunarsuullu ilarujussuanut assigiinngissutigaarput imaannaanngitsunik ilinniartitaanikkut aaqqissuussinikuugatta, meerartatsinnut inuusuttuarartatsinnullu tamanut akeqanngitsumik ilinniagaqarnissamut periarfissiisuugatta, taamalu sinnattunik takorluukkanillu piviusunngortitsinissamut periarfissaqartitsilluta. Ilinniagaasinnaasut amerlasuut maani nunatsinni ingerlassinnaavagut, kisiannili inuiaqatigiit imminnut napatissinnaasut ineriartortissagutsigit pisariaqarpoq nunani avannarlerni periarfissagut killeqanngitsut iluaqutigissagigut, tassanilu minnerunngitsumik atuarfiit ilisimatusarfiillu, taakkuami ukiut ingerlaneranni nunarsuarmioqataasunit pitsaanerpaat ilaattut akuerineqartarput. Meerartagummi kalaallisut, danskisut aamma tuluttut pitsaasunik sakkussaannik tuninngikkutsigit, takorluukkaminnik piviusunngortitsinngitsoorsinnaapput. Ullumikkullu meerartatta siunissamut takorluukkaminnik piviusunngortitsinissaat uagut qulakkiissallugu akisussaaffigaarput. Tamannalu ataatsimooruttariaqarparput.

Peqatigiilluta ikaartarfinnik ninngusuunik sanassaagut
Ataatsimoorutereerparput oqaatsitta kulturitsinni kinaassutitsinnilu pingaartorujussuarmik inissisimanerat. Taamaattumik isumaqarpunga piffissanngortoq oqaatsit assigiinngitsut pitsaasumik periarfissiisarnerisa ataatsimut katersuuffiginissaat. Oqaatsimmi immitsinnut attaveqaqatigiinnitsinni nunarsuarmioqataasutullu attaveqaqatigiinnitsinni ikaartarfigaagullusooq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq oqaatsit pitsaaqutaat tamaasa isiginiassallugit. Oqaatitsigut imaannaanngitsunik piginnaaneqarnitta ilisimasassanut imaannaanngitsunut ikaartarfigut ninngusuunik sanarfissavaat.

Pingaartippara oqaatitsinnik ilinniartitsinermi piaartumik nukittuumillu ingerlatsinissarput. Taamaattumillu annertuumik pingaaruteqarpoq suliami uani susassaqartut tamarmik piumassuseqarlutik inunnguuseralugu oqaatsinik nunallu allamiut oqaasiinik atuartitsinermi peqataanissaat. Tamatumani politikkerit, ilinniartitsisut, kommunit aamma ilinniarfiit pineqarput, tamatumani soorunami aamma meeqqat atuarfiat Ilinniarfissuarlu. Ataatsimoorlutami ikaartarfiit sanassavagut meerartatta inuusuttuarartattalu siunissami aqqutigiumaagaat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Nivi Olsen

Annertunerusumik paasisaqarusuttut saaffigisinnaavaat: Naalakkersuisup allattaa Jens Frederik Nielsen, tlf: +299 34 57 02.