Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarneq pillugu peqatigiinnermi isumaqatigiissutaannut aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilassummi nutaami akiliutit allanngortinnagit aalisakkat ikinnerusut

Aalisarneq pillugu Peqatigiinnermut Isumaqatigiissummut aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilassut nutaaq piffissamut 2016 – 2020 EU-p Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaaneranik periarfissiisoq kiisalu EU-p tassunga akiliutissai pillugit isumaqatigiinniarnerit Kalaallit Nunaata EU-llu ulloq 20. marts 2015 naammassivaat. Nuummi, Bruxellesimi Københavnimilu pingasoriarluni septembarimiit 2014-imiilli isumaqatigiinniartoqartarpoq. Isumaqatigiinniarnerit atorfillit ingerlappaat. Kalaallit Nunaanni aalisarnermik inuussutissarsiortut KNAPK-llu sinniisaat Kalaallit Nunaata aallartitaasa ilagaat. Tamassuma saniatigut isumaqatigiinniarnermi teknikkikkut ataatsimiittoqartarluni.

Ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq aalisarneq pillugu isumaqatigiissut allanngortinneqanngitsoq, kisiannili aalisarnermi piumasaqaatit aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilassummi periarfissiisut immikkoortuni arlalinni nutarterneqarput. EU ikinnerusunik pisassaqaleraluartoq Aalisarneq pillugu Isumaqatigiissummut Ilassummi EU-p akiliutaasa allanngunnginnissaat isumaqatigiissummi qulakkeerneqarpoq. Tamassumalu kinguneraa ukiuni tallimani isumaqatigiissummut ilassutip atuunnerani Kalaallit Nunaat 89 mio.Euro.-nik akiliiffigineqartarnissaa. Akiliutit pisassiissutinut, aalisariutaatileqatigiiffiit akiliutaannut kiisalu immikkoortumut tapersiissutinut akiliutinut agguarneqarput.

”Isumaqatigiinniarnermi tassani angusat EU-p aamma Kalaallit nutaata immikkoortuni tamani suleqatigiilluarnerisa ingerlaannarnissaa qulakkeerneqarpoq aamma Nunap Karsiata pisariaqartumik isertitsisarneranut tapersiilluni.” Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl Kristian Kruse oqarpoq.

Isumaqatigiinniarnermi angusat januaarip aallaqqaataaniit 2016-imi atuutilinnginneranni Naalakkersuisunit EU-millu inaarutaasumik akuerineqassapput. Pisassiissutit il.il. pillugit ilanngussaq takujuk.

Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut EU-lu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip ilagaa. Taanna isumaqatigiissut Naalakkersuisut Siulittaasuannit EU-milu Kommissionip Siulittaasuannit kiisalu Statsministerimit marsip 19-ianni 2015 atsiorneqarpoq.

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attaveqarfigiuk:

Immikkoortortami pisortaq Emanuel Rosing, tlf. 34 50 00, e-mail emanuel@nanoq.gl

 

Ilanngussaq:

 

Isumaqatigiinniarnermi immikkoortut pingaarnerit tassaapput EU-mut siunissami pisassiissutit, pisassiissutinullu taakkununnga Kalaallit Nunaannut akiliutit. Kalaallit Nunaannut akiliutit eqqarsaatigalugit isumaqatigiissummut ilassummut maannakkut atuuttumut sanilliullugu akiliutissat amerlassusaasa allanngunnissaat qulakkeerneqarpoq.

 

EU-p akiliutai imatut takussutissinneqarsinnaapput:

 

Akiliutit ilai/mill.Euro/ukiumut

Isumaqatigiissummut ilassummi maannamut atuuttumi

Isumaqatigiissummut ilassut nutaaq 2016-2020

Pisassiissutinut akiliutit. Kommisionip tapersiissutai

13.6

13.1

Aalisariutaatileqatigiiffiit akiliutaat

1.5

  1.8

Kommissionip aalisarnermik inuussutissarsiummut tapersiissutai

2.7

  2.9

Katillugit

17.8

17.8

*Saniatigut pisassiissutinutt sillimmatit

1.5

1.7

*Sillimmatit EU aatsaat saniatigut pisassinneqassappat akilerneqassapput.

 

Kalaallit Nunaannut akiliutit allanngunngitsut aalisakkat assigiinngitsut EU-mut neqeroorutigineqartut pisassiissutillu ikilipput.

 

Piffissami 2016-2020 EU-p ukiumut aalisarsinnaasai

 

Art

Isumaqatigiissummut ilassut atuuttoq. Tons.

Isumaqatigiissummut ilaasutissaq. Tons.

Allannguutit. Tons.

Saarulliit

2.200

1.800

- 400

Suluppaakkkat(Ikerinnarsiortut)

3.000

2.200

      - 800

Suluppaakkat(Natersiortut)

2.000

2.000

-

Qalerallit, Kitaani

2.500

2.500

-

Qalerallit, Tunumi

4.315

5.200

       + 885

Raajat, Tunumi

7.500

5.100

   - 2.400

Raajat, Kitaani

3.400

2.600

      - 800

Nataarnat, Tunumi

200

0

      - 200

Nataanut, Kitaani

200

0

      - 200    

Ammassaat

60.000

20.000

- 40.000

Saattuat

250

0

      - 250

Imminnguit, Tunumi

100

100

-

Imminnguit, Kitaani

100

100

-

 

Isumaqatigiissummut ilassutissami immikkoortuni pingaarnerni (amerlassutsit akiliutillu) aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilassut aalisarneq pillugu politikkimut piviusorsiornerulersinniarlugu arlalinnik teknikikkut aaqqiisoqarpoq.