Inaarutaasumik EU-mik isumaqatiginninniartoqarpoq

Nunarput sinnerlugu EU-mik isumaqatiginniartitat, tassaasut GA, KNAPK, Pinngortitaleriffik, Nunatta EU-mi sinniisoqarfia, nunanut allanut pisortaqarfik, Aningaasanut Naalakkersuisoqarfik aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, EU-mik 2016-imit 2020-mut aalisarneq pillugu suleqatigiinnissamik tassungalu tapiliussamik suleqatigiinnissamut  isumaqatigiissutissamik naggataarutaasumik pingajussaannik isumaqatiginninniarnerit Københavnimi aqagu marsip 17-iannit 2015-imi aallartissavaat.

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaat ukiumut 133 million koruuninik  EU-mit pisarpoq. EU raajanik, qaleralinnik, suluppaakkanik aalisakkanillu pisaqarsinnaatitaanini naapertorlugu aalisarsinnaasarpoq. 

Nunarput sinnerlugu isumaqatiginniartitaasa pilersaarutigaat isumaqatigiissutip atuuffiani 2016-imit 2010-mut EU-p ukiumut katillugit 133 million koruuninik akiliuteqartarnissaa isumaqatiginninniarnerni anguniarneqassasoq. Biologilli innersuussutigisartagaat tunngavigineqarmata, tamanna unammillernartuusussaassaaq.

Aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissummut tapiliussaq naapertorlugu isumaqatigiissut ukiumut 133 million koruuninik nunatta landskarsianut aningaasarsissutaasartussaavoq, ukiuni pingasuni katillugit 399 million koruuniullutik.

Nunattali aalisakkanik aalajangersimasunik pisassiissuteqarnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu neqeroorutigisinnaanngimmagit, biologit innersuussuteqartarneri pissutaallutik, ukiumut agguaqatigiissillugu akiliutigineqartartut 128 million koruuniusimapput. 

Naatsorsuutigineqarpoq isumaqatigiissummut tapiliussaq 2015-ip naalernerani akuersissutigineqarsimassasoq.

Inaarutaasumik isumaqatiginninniarnerit tallimanngorpat marsip 20-anni 2015-imi naammassissapput.

Attavigineqarsinnaavoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortaqarfimmi pisortaq Emanuel Rosing. E-mail: emanuel@nanoq.gl