Meeqqatta akiuussutissinneqarnissaat pingaaruteqarpoq!

Naalakkersuisut Nunatsinnilu Nakorsaaneqarfiup meeqqanik akiuussutissiisarnermut maleruagassiaq naapertorlugu akiuussutissiinissaq, angajoqqaanut tamanut kajumissaatigaa.

Naalakkersuisut meeqqat tamarmik nappaatinut tuniluuttunut aalajangersimasunut akeqanngitsumik akiuussutissiisoqartarnissaanik neqerooruteqarput.

Meeqqanik akiuussutissiinermut maleruagassiaq ilinniagaqassutsikkut qaffasissumik pitsaassuseqarpoq nunarsuarlu tamakkerlugu inassuteqaatinik eqquutitsilluni, akiuussutissinissamullu maleruagassimaik malinninneq pillugu naatsorsukkat naapertorlugit, angajoqqaat ikinnerusut meeqqamik akiuussutissinneqarnissaat isumagisarpaat, meeqqallu ikinnerusut akiuussutissat innersuussutaasut tamakkertarlugit. Tamanna pingaartumik meeqqani annerumaani atuuppoq.

Meeqqanik akiuussutissiinissamut maleruagassiamik paasiniaanissaq meeqqanillu akiuussutissiivissatut piffissat innersuussutaasut naapertorlugit akiuussutissinneqarnissamik qulakkeerinissaq angajoqqaat akisussaaffigaat.

Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup nalunaarsugai naapertorlugit nuna tamakkerlugu malittarinninneq malunnaateqangaatsiartumik assigiinngissuteqarpoq. Illoqarfiit amerlanersaanni peqqinnissaqarfik akisussaaqataalluni meeqqat akiuussutissinneqarfissaannik angajoqqaanut eqqaasitsisarpoq kajumissaarisarlunilu. Taamaaliorneq akiuussutissiinissamut maleruagassianik malinnaanerup qulakkerneqarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq.

Akiuussutissiinissamut maleruagassiap sunniuteqarluarnissaa meeqqat tamangajammik akiuussutissinneqarnissaannik piumasaqaatitaqarpoq. Taamaattoqanngippat, meeqqat/inuusuttut akiuussutissinneqanngitsut imal. akiuussutissat ilaannik amigaateqartut akornanni, nappaatit tuniluuttuarsinnassapput.

Nappaatit meeqqanut akiuussutissiissutaasartut qaqutiguinnaq takkuttarput, tamannali akiuussutissiinnginnissamut tunngavissaanngilaq. 2014-mi Qallunaat Nunaanni Europamilu nunani allani- akiuussutissinneqanngitsut imal. akiuussutissanik tamakkiisimanngitsut akornanni- mæslingertoqalerpoq, 2014-imilu decembari qaammat aallarnerfigalugu Californiami mæslingi navianaatilimmik nappaalassutaalerpoq, tuniluunnerlu Disney-p nuannaariartarfissuanut attuumassuteqarluni. Mæslingit tuniluutiasorujussuupput meeqqanullu puatsigut -, siutitigut -, uummatip nukiisigut - qaratsakkullu aseruuttoornikkut kingunerlutitsisinnaasutut immikkut navianaateqarlutik. Nappaat toqussutaasinnaasarpoq.

Akiuussutissiineq pinaveersaartitsinerni sunniuteqarnerpaanut ilaavoq, nappaatinullu meeqqamut ulorianaateqarsinnaasunut illersuutaalluni. Sivisuumik sunniusimasarpoq, akiuussutissiinermilu nappaatit inunni ataasiakkaani atuunnissaat tuniluunnissaallu pinaveeersimatinneqartarpoq. Akiuussutissat amerlanersaat sivisunerpaamik sunniusimasinnaaqqullugit arlaleriagassaasarput.

Meeraq akiuussutissiinissamut maleruagassiamik malinnittoq nappaatinut pineqartunut illersuutissaqarluarpoq. Kalaallit Nunaanni akiuussutissiinissamut maleruagassiami nukappiaqqat nappaatinut aqqanilinnut, niviarsiaqqalllu nappaatinut aqqaneq marlunnut illersuutaasussanik akiuussutissinneqarnissaat neqeroorutaavoq.

Nappaatinut ukununnga akiuussutisiisoqartarpoq: sakialluut tuberkulose (TB), tingulluut/tingukkut aseruuttoorneq (hepatitis B), toqqusaarlorujussuarneq (difteri), noqarneq (tetanus), ilummoorneq, nukillaarneq (polio), qaratsap ameraasaagut aseruuttoorneq (Hib), tappiorannartut pneumokokkit, mæslingi, savarneq, aappaluararneq (røde hunde) niviarsiaqqanullu aseruuttoorneq tappiorannartumik humant papillomvirus-imik patsiseqartoq illissap paavagut kræfteqalissutaasinnaasoq.

Ajornanngippat meeqqat akiuussutissinnearfissaannik angajoqqaanik eqqaasitsinissaq peqqinnissaqarfiup isumagisarpaa, angajoqqaalli akisussaaffik tigummivaat, aatsaallu ataatsimoornikkut meeqqanut ataasiakkaanut iluaqutaasoq aammali kalaallini inuiaqatigiinni nappaatinik tuniluuttunik aalajangersimasunik pinaveersaartitsineq angussavarput.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Med venlig hilsen

Flemming Stenz

Toqq/direkte 345191

flst@nanoq.gl