Inuussutissarsiornermut killissaliussat nutarterneqarnerat

VQ Bygde seminar 140913

Vittus Qujaukitsup inuussutissarsiornermut killissaliussat nutarterneqarnerat aallartitippaa

Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Nalakkersuisup Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut killissaliussat nutarterneqarnissaat pillugu sapaatip akunnerani matumani danskit naalakkersuisuinut oqaloqateqarnerit  annertuut  ingerlappai.

Inuussutissarsiornermut suliassaqarfinni arlalinni Kalaallit Nunaanni inatsisini malinnaatitsineq nutarterinerlu aallartinneqassasut, Vittus Qujaukitsup Inuussutissarsiornermut Siuariartortitsinermullu ministerip Henrik Sass Larsen-ip ataatsimeeqatiginerani danskit naalakkersuisui qinnuigai, taamaalilluni killissaliussani piumasaqaataasut annertunerusumik Danmarkimi aamma EU-mi atuuttunut naapertuutilersinneqassallutik.

Aktiaatileqatigiiffiit piginneqatigiiffiillu pillugit inatsisip, natsorsuutini allattuisarnermut inatsisip, ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsisip, kukkunersiuisartut naalagaaffimmit akuerisaasut nalunaarsorsimasullu pillugit inatsisip, aningaasaateqarfiit inuussutissarsiornermik ingerlatsisut pillugit inatsisip, aningaasarsiornermik suliaqarneq pillugu inatsisip aamma isumaqatigiissitsiniartarnermut inatsisip malinnaatinneqarnissaannut siunnersuutinik suliaqartoqarnissaa Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Nalakkersuisup aalajangersimasumik piumasaraa.

Siunnerfigineqarpoq nutarterinerit tamarmik tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarsinnaassasut aammalu tamatuma kingorna 2015-ip aamma 2016-ip ingerlaneranni Inatsisartunut saqqummiunneqarsinnaassasut.

"Suliffissaaleqisut malunnaatilimmik ikilisinneqarnissaat Naalakkersuisut  anguniagaannut ilaavoq pingaaruteqartoq. Tamatumunnga namminersortut suliassaqarfianni siuariartortoqarnissaa pisariaqarpoq. Taamaattumik inuussutissarsiortunut atugassarititaasunut killissaliussat Danmarkimi, EU-mi allanilu niuerfinni angisuuni ilisimaneqartunut naapertuuttuunissaat pingaaruteqarpoq, taamaalilluni aningaasaliisartut avataaneersut atugassarititaasunut sungiussisimassallutik," oqarpoq Vittus Qujaukitsoq nangillunilu:

"Taamaattumik ilaatigut inuussutissarsiornermut suliassaqarfiup iluani, minnerunngitsumillu aningaasaqarnermut suliassaqarfimmi, danskit maleruagassaasa taamatullu EU-mi maleruagassat pisariitsumik, tulleriissaartumik sukkasuumillu siunissami atuutsitsisinnaalernissatsinnut ataatsimorluta ilusiliamik ineriartortitsissasugut aamma Inuussutissarsiornermut ministeri Henrik Sass Larsen piumaffigaara."

2015-imi upernaakkut ataatsimiinnermi aalajangiiffigisassatut siunnersuutit ataatsimoortukkaartut, Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnermut maleruagassanik Danmarkimi aamma EU-mi atuuttunut naapertuuttunik atuutsitsilernissamik qulakkeerisussat saqqummiunneqarnissaat Naalakkersuisut pilersaarutigereerpaat.

"Aningaaserivinnut aningaasaatinut piumasaqaateqarneq pillugu EU-p maleruagassaasa nutaat aamma Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalernissaat aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq, taamaalilluta assersuutigalugu pisortat Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiinut taarsigassarsinermi qaffasissunik erniaqartitsinissaq pinngitsoortissinnaassagatsigu," oqarpoq Vittus Qujaukitsoq.

Tamatuma saniatigut Vittus Qujaukitsup suliffeqarnermut suliassaqarfimmi suleqatigiinneq pillugu Suliffissaqartitsiniarnermut ministeri Henrik Dam Kristensen ataatsimeeqatigaa. Qulaajaanermik suliaqarneq sulinermi avatangiisinut suliassaqarfiup Kalaallit Nunaannit akisussaaffigilerlugu tiguneqarsinnaanerani iluaqutissartaasunik, ajoqutissartaasunik sunniutaasussanillu paasinarsisitsiviusussaq aallartinneqassasoq illuatungeriit isumaqatigiissutigaat.

 

Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi attaveqarfissaq naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørn Skov Nielsen, oqarasuaat 34 56 34.

Paasissutissat

EU-mi peqqussutit nutaat malitsigisaannik aningaasaqarnermi suliassaqarfimmi il.il. Kalaallit Nunaannut inatsisinik nutarterinissamut eqaatsumik sukkasuumillu suliap ingerlanissaanut misileraatitut ilusiliaq.

Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni inatsisit inuussutissarsiornermut tunngasut ilai nunani tamalaani maleruagassiinernik aallaaveqarput, ilanngullugu EU-mi maleruagassat. Ukiuni kingulliunerusuni pingaartumik aningaasarsiornermut suliassaqarfimmi maleruagassiinerup EU-mi ilusilersorneqartarnera nalinginnaanerulersimavoq aammalu peqqussutini pisarluni.

Taakkua ingerlaannaq Danmarkimi atuupput, taamaattumik aallaaviatigut danskit inatsisaanni piviusunngortinneqartussaanatik. Kalaallit Nunaat EU-mi ilaasortaanngimmat, taamaalilluni Kalaallit Nunaat ingerlaannaq maleruagassani nutaani pineqartunut ilaasanngilaq.

Naalagaaffeqatigiinnermi assigiiaartumik maleruagassiiniarnerup kingunerisaanik, peqqussutit imarisaat siullermik Kalaallit Nunaannut danskit inatsisaanni akuerineqartussaapput, tamannalu peqqussutip annertussusaa pisariussusaalu apeqqutaalluni piffissamik isumalluutinillu atuiffiusariaqartarpoq.

Kalaallit Nunaannut inatsisini tamatigut EU-mi pitsaassusissanut malitassat atuuttut malinneqartannginnerat, taamatullu Kalaallit Nunaannut aningaasaliisarnermut inuussutissarsiornerullu ineriartortinneqarneranut maleruagassat suut atuunnersut nalornissutaalertarnera, amerlanertigut tamatuma kingunerisarpaa, tamannalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi suliniutini akuulernissamut nunani tamalaani aningaasaliisartut tunuarsimaarnerannut pisooqataasinnaavoq.

Inuussutissarsiornermut Siuariartortitsinermullu ministereqarfiup Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu, aammalu Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik akuutillugu, Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnermut maleruagassat, EU-mi peqqussummi maleruagassanut naapertuuttut, eqaannerusumik atuutsinneqalernissaannut periarfissat misissorpai. Maleruagassat tekniskiusut aammalu innuttaasunut sammitinneqanngitsut tassani pineqassasut tassani pisariaqarpoq.

Aaqqiissutissaq aallaqqaammut CRR-mut peqqussummut atorniarneqarpoq. Kalaallit Nunaannut danskit inatsisaannut siunnersuut suliarineqarpoq, tassani allassimalluni peqqussummi aalajangersakkat Kalaallit Nunaannut atuuttut.

Maannamuugallartoq misileraatitut ilusiliaq pineqarpoq, tamatuma kingorna nalilersorneqartussaassalluni.

Inassutigineqarpoq suliassaqarfinni allani EU-mi peqqussummi maleruagassanut naapertuuttumik, maleruagassanik atuutsitsilerniarnermut tunngatillugu taamaaqataanik pisariilisaaneq pisinnaassanersoq paasinarsisinniarneqassasoq, taamaaliornikkut inatsisit Kalaallit Nunaannut atuutsinneqartussat EU-mi nutaamik maleruagassiinermut atatillugu sukkanerusumik eqaannerusumillu nutarterneqarsinnaassallutik