Nunatta Sinniisoqarfiani ukiortaarsiorneq

Kalaallit Nunaata Københavnimi Sinniisoqarfiani ukiortaami pisarnertut ilassinninneq ammarlugu qaaqqusisoq Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen oqalugiarpoq 8 januar 2015.

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalugiaataa ataani atuarneqarsinnaavoq:

Ukiortaami ilassinninneq 2015, København

Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsen-ip oqalugiaataa

(Oqalugiarnermi oqaatigineqartut atuupput)

Asasakka Ministerit, Ataqqinartut, Arnat Angutillu.

Ullumi naalakkersuisut sinnerlugit ikinngutigiinnitsinnut ukiumilu qaangiuttumi suleqatigiilluarsimanitsinnut qutsavigalusi qaaqqusisuusinnaagama nuannaarutigaara.

Siullermik Frankrigimi alianarluinnartumik ippassaq pisoqarneranut qamannga pisumik Frankrigimut innuttaasuinullu misiginneqataanera oqaatigerusuppara. Tamat isummersinnaatitaanerisa naqisimaneqannginnissaa, uagut nuani demokratii tunngavigalugu ineriartorfiusimasuniittugut illersussavarput.

----

Ukioq 2014 arlalitsigut pisoqarfiulluarpoq. Ukiorlu nutaaq aallartippoq. Naalakkersuisunngortut naalakkersuisooqatigiinnermut tunngaviusut piviusunngortinneqarnissaat annertuumik aallutissavaat. Tassani nutaanik suliniutissarpassuaqarpoq, tamarmik suliffissaqartitsiniarnerup annertunerulersinnissaanut aningaasaqarnerullu pitsaanerulersinnissaanut iluaqutaasussaallutik. Ataatsimoorneq, toqqissisimaneq ineriartortitsinerlu tassani pingaarnerpaatut tunaartarineqassapput.

Tassami Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerani, nunani allani pisut assigalugit, unammilligassaqarpoq. Taamaattumik aalajangiinissanut arlalippassuarnut pisariaqartunut pingaaruteqartunullu, Kalaallit Nunaata siunissami aningaasaqarneranik ilusilersueqataasussanut, pitsaanerpaanik tunngavissiiniarsarissaagut.

Nalunaarutigeqqammerpara Naalakkersuisunngortut attassisinnaanissamut siuariartortitsinissamullu pilersaarummik suliaqarniartut. Taassuma aningaasaqarnikkut oqimaaqatigiissumik ingerlatsisoqarnissaa qulakkiissavaa, siunissaq ungasinnerusoq aamma eqqarsaatigalugu, tamannalu namminersortuni suliffissanik amerlanerusunik pilersitsissaaq.

Aaqqissuusseqqinnerit pisariaqartut pilersaarusiorlugillu piviusunngortinnissaat Naalakkersuisut sulissutigissagaat qularutigissanngilarsi. Imminut pilersorsinnaanerup qaffassarnissaanut pissutissaqartitsilissaagut amerlanerusut suliffeqalersinniarlugit –sivisunerusumik suliffeqartarneq aamma eqqarsaatigalugu. Aaqqissuusseqqinnerit taamaattut aningaasaqarnikkut patajaatsumik ineriartortitsinissamik qulakkeerinninniarnermi pingaaruteqarluinnartuupput, siunissamilu ukiumut tapiissutinik pinngitsuuisinnaannginnitsinnik annikillisaassallutik.

Aatsitassanut suliassaqarfimmi aallussinerup ingerlaqqinnissaa Naalakkersuisut pingaartippaat. Nunani tamalaani aatsitassanut akigititat appasikkaluartut, nunatsinni kisiannili aamma nunani tamalaani aningaasaliisartut kissaataannik piumasaqaataannillu naammassinnissinnaasunik, sapinngisamik pitsaanerpaanik atugassaqartitsiniarluni, Kalaallit Nunaata aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmi inerisaaneq ineriartortitsinerlu ingerlatiinnarniarpaa. Tassani Kalaallit Nunaata uranimut tunngatillugu akuersaanngilluinnarnissamik atorunnaarsitsineq attatiinnarneqartoq erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Isumannaallisaanerup, avatangiisit peqqinnissallu iluanni nunani tamalaani pitsaassusissanut malitassat qaffasissut inissereersimappata, aatsitassarsiorluni misissuinissaq ajornassanngilaq, aamma urani saniatigut tunisassiassatut ilaagaluarpalluunniit.

Takornariartitsisarneq nunat sanilivut suleqatigalugit suli ineriartortinneqassaaq. Kisianni takornariartitsisarnermut inuussutissarsiornermik ineriartortitsiniarnermi nunatut attaveqarnermi unammilligassaqarpugut. Takornarianut amerlanerusunut, taamaalillutalu inuussutissarsiornermi ineriartortitsinissamut, nunatsinni ammaassisinnaanissatsinnut, mittarfiit marlussuit nutaat sanasariaqarpavut aammalu Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallisariaqarlutigit. Tamatumunnga aningaasaliisussat, nunatsinni periarfissarpassuaqarneranik paasinnissinnaasut pisariaqartippavut.

Silap pissusaata allanngoriartornerani imartatsinni nutaanik, soorlu avaleraasartuunik, aalisagaateqalerpugut. Tamanna aalisarnermut inuussutissarsiornerup ineriartorteqqinnissaanut Kalaallit Nunaanni periarfissatut nutaatut isigaarput, tassami nunatut aalisarnermik inuussutissarsiuteqartutut nutaanik periarfissarsiortuaannarpugut.

Uani aamma pingaaruteqarpoq, pisuussutitsinnik uumassusilinnik avammut tunisassiorneruniarluta nalitunerulersitsinissamut Kalaallit Nunaata pikkorinnerulernissaa. Avammut tunisassiornerugutta suliffissanik amerlanerusunik pilersitsissaagut, taamalu inuiaqatigiinni ineriartortitsinerussalluta.

Nunatta aningaasaqarnikkut siuariartortinnissaanik kissaateqarnitsinnut atatillugu, niueqatigiinnerup aningaasaliisarnerillu iluanni suleqateqarnerit allanngutsaaliortuarnissaat ineriartortittuarnissaallu pisariaqartipparput, tassanilu suliassaqarfippassuit iluanni – nunarsuarmi atitunerusumik isiginninnermut tunngatillugu, sumiiffiit issittumiittut imaluunniit Kalaallit Nunaat pineqaraluarpataluunniit, tamanna apeqqutaatinnagu – nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Amerlanerusut suli ilinniagaqalernissaat anguniarlugu ilinniartitaanerup qaffassartuarnissaa Naalakkersuisut suli pingaartilluinnarpaat. Ilinniartitaanermi aamma ineriartortitsisarpoq, tamannalu ilaatigut Danmarkimi nunanilu saniligisatsinni ilinniarfinnik suleqateqarnitsigut qaffassartuarsinnaavarput.

Kalaallit Nunaanni innuttaasunut nunanik tamalaanik suleqateqarneq pingaaruteqarpoq inuiaqatigiittullu iluaqutigisussaavarput. EU-mik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuterput tassunga assersuutaalluarpoq,

tamannami Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnikkut suliniuteqarnitsinnut sunniuteqartorujussuuvoq. Isumaqatigiissutit taamaattut nunatta isertitaqarnissaanut, kisiannili aamma nunarsuarmi nutaanik isumaqatigiissusiorsinnaanissatsinnut tunngaviusumik periarfissiigamik, pingaaruteqartuupput.

Danmarkip Kalaallit Nunaat peqatigalugu Qalasersuarmut tunngatillugu FN-imut piumasaqaammik tunniussinerata kingorna Naalagaaffeqatigiinnermi pissanganartorsiorpugut. Naalagaaffeqatigiit Nunani avannarlerni ministerit siunnersuisoqatigiivini ukioq siulittaasuuffik aamma akisussaaffigilerpaat, tassani ‘Siuariartorneq, Atugarissaarneq aamma Naleqartitat kiisalu Issittoq’ qulequtarineqarlutik. Kalaallit Nunaat sunniuteqarnissamut tassani periarfissaqassaaq.

Suleqatigiinneq aqqutissaavoq. Tassani nunat imminnut ataqatigiinnerat nukittorsarneqartarpoq. Kalaallit Nunaata nunanik allanik suleqateqarninni ukiuni tulliuttuni nukittorsartuassavaa.

Taamaattumik Naalagaaffeqatigiinnermi, nunani sanilitsinni nunanilu Issittup avataaniittuni suleqateqarneq Kalaallit Nunaannut pingaaruteqaqaaq.

Taamatut oqaaseqarlunga suleqatigiilluarnissatsinnut neriullunga tamassi ukiortaami pilluaqquassi.