Saattuartassat amerlinerat pisassiissutissat iluanneereerpoq

Finn K 1

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat nittartakkakkut nutaarsiassaqartitsivik Sermitsiaq.AG aqqutigalugu saattuartassanik pisassiissutit pillugit ilanngussamut qisuariaat

GA-p nittartakkakkut nutaarsiassaqartitsivik Sermitsiaq.AG-kkut ilanngussaqarput Naalakkersuisut imartami Paamiut aamma Nuup akornanni saattuartassanik pisassanik qaffaanerat pillugu, qulequtserlugu ”Saattuartassanik qaffaaneq unioqqutitsineruvoq”.

Siullertut erseqqissarusuppara nutaamik malittarisassanik pilersitsisoqarsimanngimmat aammalu paasinnittoqarsimanngimmat. Eqqorpoq aalisarnermi inatsimmi § 32-imi aalajangersarneqarmat aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiit pillugit tassunga ilanngullugu aalajangerneqarmat ”imm. 3 Naalakkersuisut suliassani §§ 5, 7, 9, 10, 11, 13, 18, 20, 22 aamma 23-imut tunngasuni Aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiit tusarniartassavaat.”

§ 5-imi Naalakkersuisut ukiumut pisassiissutinik aalajangersaassut aalajangersarneqarpoq. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut saattuartassanik 1.200 tonsinik ukioq manna aalajangersaasimapput taannalu uumassusilerisunit innersuussutigineqartumut naapertuuttuuvoq kalaallillu aalisariutaannut aamma EU-p aalisariutaannut 950 tonsinik aamma 250 tonsinik agguagaallutik. Ukioq mannali EU-p nalunaarutigivaa namminerminnut pisassat namminneq aalisarniarnagit. Taamaammat KNAPK-p pisassiissutit pineqartut pillugu sinerissap qanittuani aalisartunut nuunneqarnissaanik qinnuteqaataa Naalakkersuisuisunit nalilerneqarpoq periarfissatut. Aalisarneq pillugu Siunnersuisooqatigiinni KNAPK siulittaasuuvoq.

Sinerissap qanittuani aamma avataani pisassiissutit pillugit apeqqut Aalisarneq pillugu Siunnersuisooqatigiinnit eqqartorneqarsimanngilaq aammalu isummerfigineqarsimanani, tassani saattussat uumassuserisunit inassutigineqartut uumasoqatigiiummata assigiinngitsut marluk. Sinerissap qanittuani aalisartut amerlanerpaartaat avataani aalisarfiusuni aalisartarput.

Naalakkersuisut isumaqarput suliap suliarineqarnerani pisassiissutit 950 tonsit tamakkerlugit pisarineqalersimasut peqqutigalugit EU-mut pisassiissutit 250 tonsit nuunneqartariaqartut, taamaasilluni inuiaqatigiinni suli suliffissaqartitsinikkut ingerlatsisoqaqqullugu aammalu aalisarneq ingerlaannarsinnaaqqullugu. Tusarniaanerup aalajangerneq allanngortissimanavianngilaa.

Saattuartassiissutit amerlineqarnissaanik suliaq, imaluunniit eqqornerusumik oqaatigalugu EU-p aalisartanngisaanik kalaallit pisassaanut ilaalersussanngorlugit pisassiissutit ilaanik nuussinissamik suliaq qinersinissaq nalunaarutigineqanngikkallarmalli aallartinneqarpoq. Qinersinissap nalunaarutigineqarnerata kingorna saattuartassiissutinut apeqqut partiit siulittaasuannut Naalakkersuisut saqqummiuppaat, suliassap pineqartup ammasumik suliarineqarnissaa anguniarlugu.

Naalakkersuisunut ilaasortatut nassuerutigisariaqarpara takorloorsinnaannginnakku sooq GA taamatut qisuariaateqarnersoq. Tassunga atatillugu kikkut sinnerlugit qisuariaqarpat aamma suna qisuariaateqarnerannut tunuliaqutaava. Matumani pisassiissutit aalisarneqartussaanngikkaluartut pineqarput aamma pisassiissutissatut innersuussutigineqartut iluini annertussuseqartuummat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Finn Karlsen