Finn Karlsenip qalerallit milligaluttuinnarneri aarleqqutigaa

- Qalerallit Ilulissat eqqaanni aalisarneqartartut milliartuinnarneri assut eqqarsarnartoqartitsivoq, taama Aalisarnermut, Piniarnermut Naalakkersuisoq, Finn Karlsen oqarpoq.

Naalakkersuisuni ilaasortaq, Finn Karlsen, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliami ilaasortat peqatigalugit Ilulissani Royal Greenlandip tunitsiveqartitsinera, Qasigiannguani qaleralinnik tunisassiornera sapaatip akunnerani kingullermi paasisassarsiorfigalugit tikippaat. Royal Greenlandimit qaaqquneqarlutik angalallutik.

Royal Greenlandillu Polenimi tunisassiorfia Koszalinimiittoq aamma tikippaat, tassani saarulliit qalerallillu nunatsinneersut tunisassiarineqartarput.

- Uissuummeqaagut qalerallit taama mikitigisut Ilulissat saannguanni aalisarneqarlutillu tunineqarsinnaammata. Tunisassiorfimmiillu ilisimatinneqarpugut qalerallit tunineqartartut amerlanerpaartaat mikisuararsuusut, Finn Karlsen oqarpoq.

Naalakkersuisuni ilaasortap Finn Karlsenip qaleralinnik tunisassiortut oqaatigisaannut isumaqataavoq, taakku oqartarmata qalerallit Ilulissat eqqannguanni ukiuni kingullerni pisarineqartartut milliartuinnarmata.

- Aalisartoqarpoq oqaluttuartunik qalerallit milliartunnginnerarlugit, tamatumunngalu ernumassutissaqartoqassanngitsoq, qaleralittassiissutinillu suli amerlanernik piumasaqartarlutik, Finn Karlsen, Royal Greenlandip Ilulissani qaleralinnik mikeqisunik tunisanik takunnittoq oqarpoq.

Pinngortitaleriffimmi biologit misissuinerisa takutippaat Qeqertarsuup Tunuani qalerallit agguaqatigiissillugu 62 centimeterinit 53 centimeterinut ukiuni kingullerni mikinerulertut.

Mikineruleramik 40 procentinik oqinnerulerlutik. Qaleralik 53 centimeterinik angitigisoq 1,4 kiilup missaanni oqimaassuseqartarpoq, 62 centimeterinik angitigisoq 2,3 kiilut missaanni oqimaassuseqartarluni.

Naatsorsuinerit takutippaat qaleralik aningaasarsiffigilluarneqartartoq tassaasoq aqqanillit missaannik ukioqartoq, 65 centimeterinit 70 centimeterinut angitigisoq.

Naalakkersuisuni ilaasortaq oqarpoq politikereqartoq oqaluttuartunik nunatsinni kinaluunniit aalisartunngorsinnaasoq, aalisarsinnaanermullu taakku akuersissummik qinnuteqarsinnaanerarlugit.

Politikerillu taakkuupput amerlanernik pisassiisoqartarnissamik aamma noqqaassuteqartartut.

- Tamanna ussernarsinnaagaluartoq, taamaattoq isumaqarpunga tamanna aaqqiissutissatut toqqassallugu pitsaanerpaanngitsoq, Finn Karlsen erseqqissaavoq.

Nunatta kitaani raajat pisarineqarsimasut MSC-mik siorna nalunaaqutserneqartalerput.

Nalunaaqutsiussap ilisarnaatigalu raajat piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarneqarsimasut, pitsaasumillu allaffissornikkut aqunneqartut.

Qalerallit siunissami MSC-mik nalunaaqutserneqartalernissaat siunnerfiuvoq.

Angalasut Polenimiinnerminni oqaluttuunneqarput aalisakkat tunineqartartut MSC-mik nalunaaqutserneqanngitsut affaannanngorsimasut, tunisassiat MSC-mik nalunaaqutserneqanngitsut pisisartunit pisiariumaneerussimammata.

- Taamaattumik aalisakkat MSC-mik nalunaaqutserneqartarnissaat pingaarutilerujussuuvoq. Raajat ullumikkut MSC-mik nalunaaqutserlugit tuniniarneqartarput, tullinnguuttullu tassaapput arnarluit suaasa nalunaaqutserneqartalernissat, tamannalu upernaaru pissaaq. Qalerallit MSC-mik siunissami nalunaaqutserneqartalernissaat piujuaannartitsinermik tunngaveqartumik Kalaallit Nunaanni aalisarnissamut peqatigiiffiup maannakkut siunnerfiisa ilagaat, Finn Karlsen erseqqissaavoq.

- Qalerallit mikisut aalisarneqartuartillugit MSC-ip nalunaaqutaanik nalunaaqutserneqartalernissaat ajornakusuulersinnaavoq. Taamaattumik mikisunik qaleralinniartitsiinnarnissaq ingerlatiinnassallugu isumaliutiginarsisorinalerpoq, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Finn Karlsen oqarpoq.
Aqutsiveqarfiup Qeqertarsuup Tunuanut qalerallit ukioq manna pisassiissutigineqartut 9.000 tonsiupput, biologit innersuussutaat 8.000 tonsiullutik.

 

 

Attavigineqarsinnaavoq: Ludvig Siegstad, paasissisutissiisartoq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik. E-mail: lusi@nanoq.gl