Aleqa Hammond FN-imi ataatsimeersuartuni

Aleqa Hammond ataatsimeersuarnermi oqarpoq:”Silap allanngornera unitsinniarlugu Nunarsuarmioqatigiit ataatsimoortariaqarput”

Naalakkersuisut Siulittaasuat, Aleqa Hammond, marlunngornermi 23. september Naalagaaffiit Peqatigiit illorsuanni New Yorkimiittumi oqalugiarpoq. Ataatsimeersuarnermut qaaqqusisup, Naalagaaffiit Peqatigiit Allattaanerata Ban Ki-moonip Aleqa Hammond oqallittuni oqalugiaqqullugu qinnuigisimavaa. Oqallinnermi qitiutinneqarpoq, sila pillugu ilisimasat inuup piliaanik silap kisakkiartornerata akiorniarnissaanut atorneqarsinnaanerat.

Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussinermini qiutitai tassaapput, silap allanngorerata Nunatsinnut kiisalu Issittumi naalagaaffiit allat pinngortitaannik uumasuinillu sunniuteqarnera, tamannalu pinngortitamut silamullu kisimi sunniuteqarani, inuiaqatigiinnut, aningaasaqarnermut kulturimullu sunniuteqarpoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat saqqummiussinermini ilaatigut ima oqarpoq:

”Inuit pinngortitami inuupput pinngortitarlu inuussutigalugu, kinguaariippassuarnilu tulluussarsimavugut. Aalisartut piniartullu ukiorpassuarni isigiuagaat ukiuni makkunani ilisimatuussutsikkut misissuinernit uppernarsarneqarput. Issittumi sila allanngoriartorpoq, allanngoriartornerlu aatsaat taama sukkatigaaq. Nunatsinni allanngoriartorneq ima sukkatigaaq, uumasut inuillu tulluussarsinnaassusaat malinnaasinnaanani.

Silap allanngornerata Issittumi periarfissanik nutaanik ammaassinera oqaatigissallugu naammanngilaq. Silap allanngornerata inuussutissarsiutitta, kulturitta inooriaasittalu attatiinnarnissaat unammillerpaa. Unammillerniarluta inuiaqatigiit immikkut allanngornermut tulluussarniarlugit immikkut ittumik iliuuseqarpugut, kisianni inuiaqatigiit nunarsuarmioqataasut ataatsimoortariaqarput ineriartornerlu taama ittoq iluarsineqarsinnaanngitsumik ajoqusiitinnagu unitsittariaqarlugu.”

Sila pillugu ataatsimeersuarnermi Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalagaaffiit Peqatigiit Allattaanerat ataatsimeeqatigaa eqqartorlugulu, nunarsuarmi aqutsisut periarfissaqarallartilluni iliuuseqaqqullugit qanoq iliorfigineqarsinnaanersut, kiisalu Nunatta tamatuma anguniarnerani qanoq iliuuseqarsinnaanera.

Naalagaaffiit Peqatigiti Allattaanerata Nunarput silap allanngorneranik killiliiniarluni erngup nukinganik innaallagissamik pilersuinikkut assorooruteqarnera akuersaarlugu nersualaarpaa.

Ullumikkut kallerup innerata atorneqartartup 70%-ia erngup nukinganik nukissiorfinnit pisarparput. Tamanna nunat tamalaat akornannit isigalugu malugniarneqaqaaq, nukiullu taassuma nunarsuarmi nunani allani aaqqiissuteqarnissami uuliamut taarsiullugu atorneqarsinnaanera tassaasinnaavoq aaqqiissutissap ilassaa.

Naalagaaffinni siuttuusut aqutsisullu qulliunerpaat inuussutissarsiortunit namminersortuneersut Ataatsimeersuarnerup immikkoortuani ”Global Compact”-imik taasami qulequttat periarfissallu eqqartorneqarneranni Naalakkersuisut Siulittaasuat peqataavoq.

Nunarsuarmioqatigiit oqaluttuarisaanermi aatsaat taama annertutigisumik unammilligassaqarput. Nunarsuarmiut silap kissakkiartornera unitsissappassuk, kikkut tamarmik iliuuseqartariaqarput, Nunarpullu iliuuseqarnissamut peqataarusuppoq.

Ban Ki-moonip ataatsimeersuartitsinerata siunertarivaa nunat tamalaat akornanni silamut tunngatillugu iliuuseqarnissamik piumasaqarneq. Allattaaneruup siunertaraa, nunarsuarmi siuttuusut 2015-imi decemberimi 2020-mi atuutilersussamik nunarsuaq tamakkerlugu sila pillugu isumaqatigiissuteqarnissaat, tamatumuunakkut qulakkeerniarlugu, nunarsuarmi silap kissassusaata gradit marluk qaangerlugit kissannginnissaa. Ilisimatuut nalunaarusiaasa nutaajunerpaat uppernarsarpaat, Nunarusarmioqatigiit anguniakkamik tamatuminnga timitalersuissagunik, nunarsuarmi anguniagaqartumik killilersuisoqartariaqartoq.

Attavissaq: Kai Holst Andersen, Udenrigsdirektoratet, kaoa@nanoq.gl, Tel: +45 40 17 82 93