Kalaallit Nunap Inoqqaavi pillugit Nunarsuarmioqatigiit Ataatsimeersuarneranni

Kalaallit Nunap Inoqqaavi pillugit Nunarsuarmioqatigiit Ataatsimeersuarnerannut ulluni 22. aamma 23. september 2014-imi peqataanerat.

Ulloq 22. september Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap Inoqqaavi pillugit Nunarsuarmioqatigiit New Yorkimi ataatsimeersuarneranni peqataavoq.

Ataatsimeersuarnerup ammarnersiorneqarneranut atatillugu oqalugiartut pingaarnerit tassaapput Naalagaaffiit Peqatigiit Allattaanerat Ban Ki-moon, Naalagaaffiit Peqatigiit 69-issaannik Ataatsimeersuarneranni Siulittaasoq Sam Kutesa, Naalagaaffiit Peqatigiit Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Højkommissæriat Zeid Ra’ad Al Hussein, Naalagaaffiit Peqatigiinni nunap inoqqaavi pillugit atajuartumi oqalliffimmi siulittaasoq Dalee Sambo Dorough, Finlandip Præsidentia Sauli Niinistö aamma Norgemi Saamit inatsisartuisa præsidentiat Aili Kestitalo.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond aamma danskit nunanut allanut ministeriat Martin Lidegaard peqatigiillutik ”nunap inoqqaavisa nuna tamakkerlugu najukkanilu atuutsinneqarnissaat” pillugu saqqummiussipput. Qulequttat Aleqa Hammondip saqqummiussinermini erseqqissuliuutigisai tassaapput Nunatsinni inatsisitigut ataataqanngitsut inissisisimanerat pillugu saqqummiussineq kiisalu Nunatsinni Saamaateqatigiinnissamut Ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsisimanerup tunngavigisaa.

Naalakkersuisut Siulittaasuat oqalugiarnermini ilaatigut ima oqarpoq:

”Inuiaqatigiit kalaallit – inuiaqatigiit nunasiaataasimasut allat assigalugit – suli inuuniarnikkut ajornartorsiutinik annertuunik, nunasiaataasimanermut atuumassuteqartunik kiisalu inuuniarnikkut akornusersuutaasunik naleqartitanillu ileqqutoqqanik sukkasuumik ineriartupiloornermik pissuteqartumik annaasaqarnermik suli sorsuuteqarput.

Qularinngivippara, nammineerluta suliarisinnaasavut kalaallit siunissarput pillugu nammineerluta akisussaaffitsinnik tigusisinnaasugut.

Tamanna Naalakkersuisut ukioq manna Saammaateqatigiinnermut Ataatsimiititaliasualiorsimanerannut tunngaviuvoq, taamaasilluni Nunatsinni partiit akimorlugit inuiaqatigiit ammasumik oqallissinnaanissat anguneqarniassamat, taamaasilluta Nunatsinni aalajangiinerit siusinnerusukkut pisimasut, taakkualu kingunerisaat paasilluarnerulerniassagatsigit oqaloqatigiissutiginerulluarnerussagatsigillu.

Saammaateqatigiinnissamut Ataatsimiititaliarsuup sulinera inuiaqatigiit ineriartorsinnaaqqullugit sakkutut pisariaqartutut isigaara, kiisalu inuit aalajangikkat siusinnerusukkut aalajangerneqarsimasut tunngavigalugit immikkoortitaasutut ikilerneqarsimasutullu misigisimasut siunissamik pitsaanerusumik inuuneqaqqullugit pereersimasunit aninguisimasutut misigisimalernissaannik kiisami ikiorneqarsinnaaqqullugit.

Kisianni suut tamaasa kisimiilluta allanngortissinnaanngilavut.

Ukioq manna tikillugu, danskit Folketinngianni inatsit nutaaq akuersissutigineqarmat, meeqqat Kitaani 1963 tikillugu inunngorsimasut Nunattalu Avannaanni Tunumilu 1974 tikillugu inunngorsimasut inatsisitigut ataataqarnertik pillugu akuerineqarnissaminnut periarfissaqarsimanngillat. Tamanna tunngavigalugu meeqqat taakkua nalinginnaasumik kingornussisinnaasimanngillat, ”inatsisitigullu ataataqanngitsutut” ilaqutaqarnerminnillu akuerineqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqaratik immikkoortitaasimapput.

Meeqqanut aappariinnit katissimanngitsunit meerartaarineqarsimasunut Danmarkimi

Inunngorsimasunut tunngatillugu pisinnaatitaaffiit taama ittut inatsisigut 1938-mi akuerineqarput. Inatsisikkut tassuuna ukioq manna danskit Folketingiannit akuerineqartukkut meeqqanut ataataat suli inuusunut pisinnaatitaaffeqarnermik taamaallaat akuersineruvoq.

Kalaalerpassuarnut suli ullumi inuusunut ataataat toqoreersimasunut naapertuilluannginneq misigisimasaat pillugu suli pisortatigoortumik akuersisoqarnikuunngilaq, taakkualu suli ullumikkut ”inatsisigut ataataqanngillat”.

1953-imiit angusarpassuaqarpugut, taamani nunasiaatitut inissisimanerput allanngortinneqarmat Nunarpullu Danmarkimut ilaatinneqalermat – kinguaariit ataatsit matuma siorna sinnilaarlugit – kisianni suli unammilligassaqarpugut. Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaafiinik qulakkeerinerup piumasaqaatigivaa, pisinnaatitaaffiit eqqartuinnarnagit nunat tamalaat akornanni akuerinissaat. Tamanna aalajangersimasunik iliuuseqarnissamik nunani tamani najukkanilu akisussaassuseqartumik iliuuseqarnissamik piumasaqaatitaqarpoq.”

Naalakkersuisut Siulittaasuat oqalugiareernermi kingorna ima oqarpoq:

”Kunngeqarfik Danmarki nunap inoqqaavinit nunarsuarmit tamaneersunit suliassaqarfiup tamatuma tungaatigut maligassiuisutut akuerisaavoq, Danmarkilu aamma 2007-imi Nunap Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutip akuerineqarneranut atatillugu pingaarutilimmik iliuuseqarpoq.

 

Danskit nunanut allanut ministeriata anersaaq taanna anersaaralugu Kunngeqarfiup Danmarkip Nunap Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nunarsuarmioqatigiit Ataatsimeersuarnerannut peqataanissamut qanimut suleqatigaluta piareersarsimanera nuannaarutigaara.”

Aleqa Hammond aamma ataasinngornermi Nunarsuarmioqatigiit Ataatsimeersuarnerisa saniatigut UNESCO-p aaqqissugaanik ”Silaannaap allanngornera tulluussarnerlu pillugit nalilersuinermi inuit ilisimasaasa ilaatinneqarnissaat” pillugu pingaarnertut oqalugiartuuvoq. Tassani Aleqa Hammondip nunani tamalaani Issittumilu ilisimatuussutsikkut naliliinerit najukkami aammalu ilisimasatoqqani atorneqarnissaasa pingaaruteqarnerat qitiutillugu sammivai.

 

Aleqa Hammondip oqalugiaataata kalaallisuunngortinnera.

 

Aleqa Hammondip UNESCO-mi oqalugiaataa tuluttooq. 

 

Paasissutissat sukumiinerusut uunga saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput: Uiloq Mulvad Jessen, Nunanut Allanut Pisortaqarfik, oqarasuaat angallattagaq nr.: +45 51 25 15 98