Asiamik siunissami ilisimatusarnikkut suleqateqarnissaq

Nick Nielsen sapaatip akunnera kingulleq Japanimut Kinamullu tikeraarpoq.

Sapaatip akunnerani uani siusinnerusukkut Osaka-mi eqqumiitsulianik saqqummersitsinerup ammarneqarnera eqqartorneqarpoq – kulturikkut aaqqissuussineq Japanimi kultureqarnermut ministeeriaqarfimmik ataatsimeeqateqarnernik malitseqartinneqartoq.

Osakamiinnerup kingorna sammineqartut kulturimiit ilisimatusarnermut nuutinneqarput tamannalu pillugu Nick Nielsen oqarpoq:

”Nunatsinni innutakitsumi ikittuinnarnillu ilisimatuulimmi ilisimatusarfissat pissanganartut annertunerpaamik pissarsiffigalugillu paasisaqarfigissagutsigit, pingaaruteqarluinnarpoq, nunanik allanik suleqatigiinnissamik pitsaasunik isumaqatigiissuteqarnissarput, ilisimalikkanillu ilisimatuut avitseqatigiillutillu inuiaqatigiinnut ingerlatiseqqittarnissaat. Ilisimasanik avitseqatigiinnikkut nutaaliortuarneq pilersitsisinnaassuserlu pilersinneqartarput, taakkulu ineriartornermut pingaaruteqarluinnarput.”

Tokyo-mi Nick Nielsenip pulaarpaa Issittoq pillugu ilisimatusarfik, National Institute of Polar Research (NIPR), Nunatsinni maanna ilisimatusarnermik ingerlataqareersoq – annermik sermip pissusaanut tunngasunik aamma sermimi sikumilu uumassuseqartoqarneranik ilisimatusarnermik ingerlatsisoq. Taamaalilluni Nick Nielsenip Nunatsinni ilisimatuut kaammattorumavai Issittumi ilisimatusarneq pillugu sapaatip-akunnerani isumasioqatigiinnissamut - Arctic Science Summit Week (ASSW)-mut - peqataaqqullugit, taanna ingerlanneqassaaq Japanimi Tokyo-mi 23. – 30. april 2015.

Pingasunngormat naalakkersuisup Beijingimi ataatsimeeqatigivaa Kinami naalagaaffiup immanut tunngasunik aqutsinermut ministeria, Liu Cigui. Sisamanngormat Kinami Issittumik ilisimatusarnermut Instituti (PRIC) Shanghaimiittoq pulaarneqarpoq, tigussaanerusutigut malitseqartitsinissaq siunertaralugu. Ataatsimiinnerni tamani siunissami Nunatta Kinallu ilisimatusarnikkut suleqatigiinnissamut periarfissaat sammineqarput. Tamannalu pillugu Naalakkersuisoq oqarpoq:

”Nuannaarutigivara Kinamut tikeraarninni siullermiilli siunissami suleqatigiinnissamut pilersaarutinik erseqqissunik nassarlunga angerlarama. Taakku nunatta akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummi allaaserineqassapput, taannalu 2015-imi piareerluni atsiorneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattoq maanna oqaatigereersinnaavara Kinap tungaaniit Issittumi peqataanerunissaq kissaatigineqarmat. Aammattaaq 2015-imi imaluunniit 2016-imi Kinamiut umiarsuaat ilisimatusarnermut atorneqartoq, sikusiut Xue Long/Snowdragon Nunatsinnut tikeraassasoq ilimagisinnaavarput, Kinamiut siulliullutik Qalasersuarmut umiarsuarmik anngunniarlutik misiliilerunik, Kitaaniit Kangimut Nunarput kujaqqullugu angalaniarmata.”

Oktoberi naalerpat Snowdragon-ip Nunatsinnukarnissaanut atatillugu aallarnisaasoqaleriissaaq, tassami Nunatta imartai pillugit ilisimasalinnit ikiorserneqarnissartik PRIC-p kissaatigaa, angalanissap oqaluttuarisaanermi pingaarutillip piareersarneranut atatillugu. Taamaammat angalanerup malitseqartinnera siulleq tassaassaaq, immikkut ilisimasalinnik eqqortunik Shanghai-liarlutik ilisimatitsisinnaasunik nassaarnissaq.