Danmarkimi ilinniagaqartut pillugit isumaqatigiissut

Danmark-imi ilinniagaqartunut atatillugu immikkut ittumik isumaqatigiissut

Danskit Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu ministeriat Sofie Carsten Nielsen sapaatip akunnerata matuma siuliani siullermeerluni nunatsinnut tikeraarpoq. Tikeraarnermut atatillugu Nuummi Sisimiunilu ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu suliffiit pulaarneqarput, soorluttaaq aamma Sisimiut kujataanni Assaquttamut sivisunngitsumik umiatsiamik angalasoqartoq.

Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Nick Nielsen aamma ilisimatusarnermut tunngasumik akisussaaffimmik tigummiaqarpoq, tikeraarnermut atatillugu oqaaseqarluni:

”Ilinniartitaanerni sulianut atatillugu annertuumik naleqartumik Danmark-ilu suleqatigiiffeqarpugut, kalaallit ilinniagaqartut ukiumut 500 missaanniittut danskit ilinniartitaanernut ingerlatsiviini ilinniarnerminnik ingerlatsimmata. Taamaattumik nuannaarutigaara Sofie Carsten Nielsen-ip tikeraarnerani ”immikkut ittumik isumaqatigiissut” pisortatigoortumik atsioqatigiissutigisinnaagatsigu, taamalu aalajangersagaq taanna danskit ilinniagaqar-nermut nalunaarutaanni namminerisamik paragraffilerlugu allassimasunngortissinnaagatsigu ”kalaallit qaffasinnerusumik ilinniagaqartutut tiguneqartarnerannut immikkut ittumik aaqqissuussinertut” taaguuserlugu. Immikkut ittumik isumaqatigiissut isumaqarpoq kalaallit ilinniagaqartut ilinniarnertuutut misilitsinnerminni agguaqatigiissillugu karakterimik 6-imik angusaqarsimasut suli danskit ilinniartitaanerini ilinniagassaminnik toqqaasinnaasut, ilinniagaqalernissamut fagitigut piumasaqaataasunik naammassinnissimagunik.” 

Kalaallit ilinniagaqartut suli amerlanerusut Danmark-imi ilinniakkamik naammassinnissinnaalernissaat aqqutissiuukkumallugu suleqatigiissitamik pilersitsisoqarpoq, iliuusissanik inassuteqaateqartussamik, nunagisaq qimallugu ungasissumi ilinniagaqartarnerup ajornannginnerulersinneqarnissaanut aqqutissiuussinissamik siunertaqartumik. Suliaq taanna pillugu Nick Nielsen oqaaseqarpoq:

”Uanga – soorlu amerlanerit ilisimareerunagaattut – ukiuni amerlasuuni Danmark-imi atuarsimavunga ilinniagaqarninnut atatillugu, uangalu taamani Kalaallit Illuisa aaqqissuussaannik attaveqaqatigiiffiit piusut iluaqutigilluarsimavakka. Tamaattumillu naalakkersuisoqarfitta marluusut Kalaallit Illui aamma ilinniagaqartut peqatigiiffiat AVALAK qinnuigisimavagut suliniutissatut siunnersuutissanik pitsaasunik suliaqaqqullugit. Kiisalu Danmarks Tekniske Universitet (DTU) suleqatigiissitami peqataaqqullugu qaaqquneqarpoq, ukiut amerlasuut ingerlaneranni diplomingeniøritut ilinniartitaanermik ARTEK-ip ataani misilittagaqarmat, ilinniartitaanermi taanna semesterini pingasuni siullerni ARTEK-imi Kalaallit Teknikkimut Ilinniarfianni Sisimiuniittumi atuarneqartarmat, ilinniarnerullu taassuma sinnera ARTEK-imi Lyngby-mi Danmarkimiittumi DTU-mi atuarneqartarluni”.

Suleqatigiissitap ataatsimiinneq siulleq ingerlatereerpaa, naatsorsuutigineqarporlu ingerlaavartumik iliuusissanik saqqummiussaqartassasoq. 

 

 

 

Annertunerusunik paasissutissanik piniaraanni pisortat allattaat Adolfine Christensen oqarasuaammut 345711 attavigineqarsinnaavoq.