Aleqa Hammond-ip John Baird ataatsimeeqatigaa

Naalakkersuisut Siulittaasuata danskit nunanut allanut ministeriat Martin Lidegaard peqatigalugu Canadami nunanut allanut ministeri John Baird ataatsimeeqatigaat taassuma Danmarkimut tikeraarneranut atatillugu.

Ataatsimiinnermi immikkut sammineqarput Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiinneq, Kunngeqarfiup Danmark-ip Canada-llu akornanni killeqarfeqarfiup aalajangiunniarlugu isumaqatigiinniarnerit, EU-p puisit amiinik eqqussinissamut inerteqquteqartitsinera aammalu Canadap Kalaalliillu Nunaata akornanni sulisinnaasut nuuttarsinnaanerisa pitsanngorsaavigineqarnissaat.

Danmarkip, Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq siunissaq isigalugu killeqarfiup aalajangiunneqarnissaa pillugu isumaqatigiinniarnerit aallunneqarnerulernissaat qulakkeerneqassasoq, taamaalilluni sapinngisamik piaartumik Canadap Kunngeqarfiullu Danmarkip akornanni apeqqutit suli isummerfigineqanngitsut pillugit isumaqatigiittoqarniassammat, matumunnga ilanngullugu Tartupaluk/Hans Island pillugu apeqqut.

Aammattaaq Nuup Iqaluillu akornanni timmisartukkut attaveqarneq oqaluuserineqarpoq, Naalakkesuisullu ataatsimiinnermik malitseqartitsinerminni Canadap naalagaaffiani naalakkersuisunik Nunavummilu naalakkersuisunik timmisartukkut attaveqarneq pillugu oqaloqatigiittarnerit nanginniarpaat.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Aleqa Hammond ataatsimiinnerup kingorna ima oqaaseqarpoq:

”Canadap nunanut allanut ministerianik ullumi danskit nunanut allanut ministeriat peqatigalugu ataatsimeeqateqarsinnaanerput nuannaarutigaara. Danmark aamma Kalaallit Nunaat assigiinngitsorpassuartigut qanimut suleqatigiipput, nukittuujuvugut – aamma nunani allani suleqatitsinnut tunngatillugu – ataatsimoorluta tamatta immikkut piginnaasavut atorlugit tunniussaqaraangatta.

Canada aamma Kalaallit Nunaat amerlasuunik ataatsimut soqutigisaqarput, tamannalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni immikkut ersarippoq tassani ataatsimoorluta Issittumi imminut attanneqarsinnaasumik aningaasaqarnerup ineriartortinnissaanut sinaakkusiinissaq sulissutigaarput avatangiisinut imaluunniit inuit peqqinnerinut tunngassutillit ajornerulersinngikkaluarlugit.

Nunavumi naalakkersuisut siulittaasuannik Peter Taptunamik, Nunavut Tunngavik Inc.-p præsidentianik Cathe Towtongie-mik, aammalu Canada-p naalagaaffiani avatangiisinut Issittumullu ministerimik Leona Aglukkaq-mik oqaloqateqarninnut nangitsisumik aammalu periarfissinneqarpunga aatsitassarsiornerup iluani ukiuni makkunani ineriartorneq pillugu oqaloqateqarnissamut, aammalu sulisinnaasut nuuttarnerisa pitsanngorsarneqarnissaannut periarfissanik ilisimatusarnissamut pisariaqartitsineq pillugu – aammattaaq Canadap Kalaallillu Nunaata akornanni.

Immikkut piginnaasavut atorfissaqartippavut, aammalu annertuumik periarfissaqarpoq ineriartornermik pilersitsinissamut, taamaaliornikkut tamatta immikkut inuttut isumalluutivut pitsaanerusumik atorniassagatsigik. Issittumi pitsaasumik aningaasaqarnikkut ineriartorneq aammattaaq Issittumi inuiaqatigiit imminnut qaninnerulernissaannik kinguneqatariaqarpoq.

EU-p puisit amiinik eqqussinissamut inerteqquteqartitsineranut tunngatillugu, puisit amiinik eqqussinissamut inerteqquteqartitsineq pillugu Canada-p EU-llu akornanni isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqartut oqaloqatigiissutigaavut, naqissuserparpullu Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni Inuit piniartarnerat pillugu soqutigisat assingunerat.

WTO-mi aalajangiinerup kingorna pingaaruteqarpoq EU iliuuseqartariaqartoq Inuit eqqussisinnaatitaanerisa atortussanngortinnissaa pillugu taamaalilluni Issittumi inuiaqatigiinnut iluaqutaalivinniassammat, maannakkutullu, Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni pisariaqanngitsumik akerleriissutinik pilersitsisartutut pinani.

Immikkut uannut pingaaruteqarpoq, killeqarfiup aalajangersarneqarnissaa pillugu oqaloqatigiinneq nunat pingasut akornanni ingerlanneqarmat, tassani Danmark, Kalaallit Nunaat aamma Canada tamarmik immikkut piginnaasaminnik tunniussaqarmata, aammalu paasilluarneqarpoq Kalaallit Nunaata isumaqatigiinniarnerit pilertortinnissaannik kissaataa pillugu, taamaalilluni piaartumik apeqqutit suli isummerfigineqarsimanngitsut pillugit isumaqatigiittoqarniassammat, matumunnga ilanngullugu Canada-p Kunngeqarfiullu Danmarkip akornanni Tartupaluk/Hans Island pillugu apeqqut.