Nerisassat listearillit igissigit

Danmarkimi nioqquteqarnermut aqutsisoqarfiup Fødevarestyrelsenip bakteria nerisassaniittartoq listeria suminngaanneernersoq maanna paasisimalerpaa.

Bakteria listeria nerisassatigut tunillaassuititsisuusoq nerisassiorfimmit Jørn A. Rullepølser A/S-imeersoq paasineqarpoq, illoqarfimmi Hedehuseneerluni.

Suliffeqarfik matuneqarpoq tunisassiaalu tamakkerlugit utertinneqaleruttorlutik.

Nerisassat nioqqutissiorfimmit tunisassiarineqartut nunatsinni pisiassaqalersimapput.

Pisisartut Pilersuisumi rullepølsinik allanillu Jørn A. Rullepølser A/S-ineersunit pisisimasut kajumissaarneqarput pisiatik igissagaat pisiniarfinnulluunniit utertissagaat.

Nunatsinni uumasut nakorsaasa pisortaat, Asbjørn Brandt, erseqqissaavoq suliassap ingerlanera Kalaallit Nunaanni Uumasut Nakorsaqarfia Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfiup sukumiisumik malinnaaffigigaa paasissutissanillu katersuilluni suliffeqarfimmit nioqqutissat nunatsinni atuisartunit pisiarineqartarsimanersut.

KNI nunatsinnut nioqqutissanik eqquisuusoq aalajangersimavoq rullepølsiliorfimmit nerisassiat pisiassaajunnaartissallugit. Rullepølsiliorfik Kangerlussuarmi pisiniarfinnut, hotelimut, mittarfiullu nerisarfianut nassiussisimavoq.

Kalaallit Nunaanni Uumasut Nakorsaqarfia Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfik innuttaasunut Danmarkimi qanittukkut angalasimasunut kajumissaarivoq nioqqutissanik Jørn A Rullepølse A/S-imeersunit pisiaqarsimagunik pisiarisimasatik igissagaat.

Listeriose pillugu paasissutissat

Listeriose nerisassani aseruutitsisartuuvoq bakteriamit listeria monocytogenes pisuulluni. L. monocytogenes issumi, naasuni, imermi errortuutikumiittarluni, uumasut inuillu inalugaanniittarluni, aamma tunisassiorfinniittarluni. Nunatsinni aalisakkerivinni aamma siumorneqartarsimavoq.

Bakteria nerisassarpassuarni pingaartumik uunneqanngitsuni nassaassaasinnaavoq, nerisassanili kissanneqareersuni, kissannerisa kingorna mingutsinneqartuni pisinnaalluni.

Bakteria nillataartitsivimmi siammartersinnaavoq nerisassallu aarlerinaatilimmik bakteriaqalersinnaasut tassaapput neqinik qallersuusiat, aalisakkat pujuukkat kiisalu immussuarni.

Inuit tamarmik bakteria taanna arlaanni nerisarpaat, inuilli sanngeereersut kisimik napparsimassutigilersinnaavaat. Napparsimalerlutik unitsinneqartut kissarneqartarput, nukillaangasarlutik timmisinnaasarlutillu meriarlutillu. 25 procentit missaasa toqqutigisarpaat. Naartusut naartuuminnik katatsisinnaasarput toqungasumilluunniit meerartaarsinnaasarlutik.

Ilitsersuut

Nunatsinni oqartussat igaffimmiunut utoqqarnut inunnullu sanngiillisimasunut nerisassiortartunut inassutigiumavaat, nerisassat ullussaminnik qaangiisimasut igittassagaat, nillataartitsivik 5 gradi celsiusinik aamma kissarnerutittassanngikkaat. Nerisassat puiarneqarsimasut sivikinnerusumik piusartut aamma eqqaassissutigalugu.

Ilitsersuut angerlarsimaffinni aamma atuuttussatut inassutigineqarpoq.

Attavigineqarsinnaavoq: Nunatsinni uumasut nakorsaasa pisortaat, Asbjørn Brandt. E-mail: asbr@nanoq.gl