Aqqutissaanngilaq!

Nick N 040613

AG normu 31-mi meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut pikkorluttut soraarsinneqarnissaat pillugu Michael Binzer-ip oqallisissiaanut qisuariaat.

Ilinniartitaanermut Naalakkersuisumit, Nick Nielsen-imit

90-ikkut naalerneranni meeqqat atuarfiannik iluarsaaqqinneq Atuarfitsialammik taaneqartoq aallartinneqarmat ilaatigut taamani tunngaviuvoq ukioqatigiiaani ataatsini meeqqat 20-30%-iisa missaat meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnatik uniinnartarnerat. Tamatumalu ilutigisaanik inuusuttuaqqat meeqqat atuarfianni naammassereerlutik inuutissarsiutinut ilinniartitaanerni ilinniakkamik piginnaanngorsaaviusussamik ingerlatsereerlutik ilinniakkaminnik naammassinnittartut amerlassusaat appasissorujussuuvoq, minnerunngitsumik atuartut nalinginnaasumik atuartitaanermik ingerlatsisimasut eqqarsaatigalugit inuussutissarsiutinut ilinniagaqartarneq taamani ajornartorsiutigisarmassuk.

Pissutsit taamatut inissisimanerat aamma assersuutigalugu uanga nammineq Aasianni GU-ninni ukioqatikkalu ilinniarnertuutut 50-it taamaallaat missaanniillu 1997-imi nasartaarnitsinik assersuuserneqarsinnaapput. Tamatumunngalu sanilliullugu aasaq manna inuusuttut 98-it Aasianni ilinniarnertuutut naammassipput, nunarpullu tamaat isigalugu aasaq manna inuusuttut 382-it ilinniarnertuunngorlutik. Taamaasilluni ukioqatigiiaat ukiuni makkunani 800-ut missaanniittartut affangajaat ilinniarnertuutut misilitsinnerminni angusisarput.

Meeqqat atuarfianni pissutsit oqallinnerni oqaatiginiarneqartarnermittut ajortiginnginnerannut assersuutitsialak alla tassaavoq 2005-imi nunarput tamakkerlugu ilinniakkaminnik ingerlataqartut ”taamaallaat” 2700-ut missaaniinnarput. Kisitsit taanna 2013-imi ilinniagaqartunut 3862-inut qaffassimavoq, tamannalu iluarisimaarnartuuvoq ineriartornerullunilu pitsaasoq, meeqqat atuarfiata aamma sunniuteqaqataaffigisimasaa. Taamaattumillu aamma eqqaamassavarput inuusuttorpassuit uani pineqartut nersualaartarnissaat, angajoqqaaminniit meeqqallu atuarfianni ilinniarfinnilu ilinniartitsisuusuniit pitsaasumik tapersersorneqarlutik kinguaariinni kingornunneqartartunik qaangiillutik ilinniakkamik naammassinnittarmata, immaqa ilaquttaminni siullersaallutik.

Meeqqat atuarfiat ingerlaluartoq inuiaqatigiinni ineriartornermi pissutsinut atuuttunut naleqqussartuartariaqarpoq, aamma piginnaasatigut ilinniarfinni inuussutissarsiortullu akornanni piumasaqaataasut eqqarsaatigalugit. Taamaattumillu uanga ilaatigut Michael Binzer ilumoornerartariaqarpara, oqarmat meeqqat atuarfianni inuiaqatigiinniit neriuutigisaasut naammassineqartanngitsut, aammalu naammassisat inuiaqatigiinnit meeqqat atuarfiannut aningaasaliissutaasunut naapertuutinngimmata. Naammaginanngilarmi inuusuttuaqqat amerlasuut ullumikkut efterskoleqqaartariaqartarmata imaluunniit Piareersarfeqqaartariaqartarmata, piginnaasat meeqqat atuarfianni angoreersimasassatik pissarsiariniarlugit. Taamaattumik pitsannguinissamut, ilaannilu assut pitsannguinissamut inissalerujussuuvoq.

Kisianni Michael-ip Tele-miit nalunngereerunagaatut atuisut tamarmik, - aamma nunaqarfimmiut, minnerunngitsumillu nunaqarfinni meeqqat atuarfiisa kissaatigaat sukkanerusumik, akikinnerusumik pitsaassutsimigullu allanngorannginnerusumik internet-ikkut attaveqalernissaq. Tamattami sinnattorisarparput internet-imut attaveqalernissarput 150 megabittinik sukkassusilimmik 299 kroninik qaammammut akilimmik, nunatsinni inoqarfinni tamani atuuttumik. Tamannali ullumikkut piviusorsiornerugunanngilaq teknikkikkulluunniit periarfissaqarani, - kisianni anguniakkagut kissaatigullu qaffasissuusariaqarput qaqugukkuunersoq angujumaakkagut.

Soorlu nunatsinni tamarmi akikitsumik sukkasuumillu internet-ikkut attaveqanngitsugut, suli meeqqat atuarfiini amerlasuuni ilinniartitsisunik ilinniarluarsimasunik piginnaaneqarluartunillu amigaateqarpugut. Ilutigisaanillu ilaqutariit amerlasuut suli isumaginninnikkut, inuttut aningaasaqarnikkullu ajornartorsiutinik sorsutassaqarput, tamakkualu tamarmik meerartatta ulluinnarni inuunerannut, ineriartornissaannut ilikkagaqarluarnissaannullu sunniuteqarput. Allatut oqaatigalugu meeqqat atuarfiat unammilligassaqarpoq, ilinniartitsisunik ”pikkorluttunik” soraarsitsinerinnakkut imaluunniit qarasaasiatigut ilinniartitseriaatsimik e-læring-imik eqqussinerinnatsigut aaqqissinnaanngisatsinnik.

Meeqqat atuarfiat pillugu oqallinneq amerlasuutigut ilisarnaateqartarsimavoq soqutigisaqartut assigiinngitsut – oqallittulluunniit – illuinnaasiortumik allanik sumiginnaaneraallutik naluneraallutilluunniit tikkuartuisarnerisigut. Uanga isumaqarpunga tamanna aqqutissaanngitsoq. Tatiginninnermik, sulerusussutsimik akisussaassutsimilluunniit taamatut pissuseqarneq pilersitsisinnaanngilaq, ilinniartitsisunik soraarsitsinissamik sioorasaarinikkut pitsaanerusunik naammassisaqarnissaq anguniaraanni, soorluttaaq atuartut imminnut tatigissusiat pilersinneqarsinnaanngitsoq angusalunnersuat tikkuartortuaraanni, imaluunniit angajoqqaat meeqqaminnik paarsinerlunnerat uparuartortuaannaraanni.

Tamatuma illuatungaani aqutsisuunermik akisussaassuseqartumik ineriartortitsineq qiimmassassavarput, ineriartornerup tapersersuinikkut, kaammattuinikkut, qiimmassaanikkut suleqatigiinnikkullu ineriartorfigisassaa. Meerartatta atuartitaanerannut anguniakkanik qaffasissunik naatsorsuutigisaqareerpugut, meeqqat atuarfiannut inatsisitsinni nalunaarsorneqarsimasunik. Anguniakkagullu taakkua piviusunngortissagutsigit, piumasaqaataavoq meeqqanik sullissinermi susassaqartut tamarmik akisussaaffimmik tigusinissaat, soorlu tamatumunnga suliassinneqareersimasut, suleqatigiinnikkullu suliassartik ingerlatissavaat. Kommunini politikkikkut aqutsisuusut tamatumani immikkut suliassaqarput: Siuttuusariaqarput taamalu kommuniminni meeqqat atuarfiannut tunngasumik piumasaqaatitik kissaatitsillu oqaasertalersortuarlugit. Meeqqat atuarfiini pisortaasut pisortatut sulinissaminnut atortussaminnik naammattunik tunineqartariaqarput, isumannaartariaqarlugulu atuartut atuartinneqarnissaat, piumasaqaataasunut naapertuuttumik.

Nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni meeqqat atuarfiinut pulaartarninni ilinniartitsisut atuartullu naapittarnerini maluginiartarpara ilinniartitsisut suliassaminnut tunngasumik paasinninnerat assut assigiinngissuseqartoq. Atuarfiit ilaanni suleqatigiinneq annertuvoq ilinniartitsisullu ataatsimoorussaminnik naleqartitaqarlutillu anguniagaqatarlutik, kisiannili atuarfinni allani paasisakka ilaatigut imaallutik ilinniartitsisut immikkoortitaarlutik suliaminnik ingerlatsisartut, - ilinniartitsisullu inaanni qeqertaarakkaartumillusooq immikkoortitaarluni mattusimagaanni unammilligassat ajornarnerusarput.

Naggasiullugulu Michael ilalissavara maannamiit annertuneroqisumik IKT-mik atuineq, qarasaasiatigut ilinniartitsisarneq – e-læring – aamma qarasaasiat iluaqutigalugit ungasissumiittunik atuartitsineq iluaqutiginiartariaqarigut, meeqqat atuarfianni ilinniarfinnilu. Tamatumunngalu atatillugu suliniutit pitsaasut Qeqqata Kommuniani aamma Kommune Kujallermi iPads iluaqutigalugu atuartitsinermik eqqussineq pissangalluta malinnaaffigissavarput. Kiisalu Michael Binzer isumassarsioqatigerusoqaara qanoq iliorluta teknologiimik nutaamik iluaquteqarneq perrassarsinnaaneripput pillugu, taamaaliornitsigut meerartagut inuusuttortagullu siunissami unammilligassanut piareersarluarneruniassagatsigit.


Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga


Nick Nielsen