Suleqatigiinnermi pitsaasumi assammeqatigiinneq

Naalakkersuisut Siulittaasuata Aleqa Hammondip danskit Nunanut Allanut Ministeriat Martin Lidegaard Danmarkip Nunattalu akornanni qulequttat pingaarutillit pingaarnerit pillugit ippassaq ataasimeeqatigaa. Nunanut Allanut Miniteri sulinngiffeqarluni Nunatsinni tikeraarpoq.

Isittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq, Kunngeqarfiup IWC-mi peqataanera, EU-mut attaveqarneq kiisalu danskit-kalaallit Naalagaaffiit Peqatigiit septemberimi ataatsimeersuarnerata ammaanersiorneqarnissaanut pilersaarutit oqaluuserineqartunut ilaatigut ilaapput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Danmarkip Nunattalu Arctic Economic Councilimi Canadap Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuunerata nalaani pilersinneqartumi aningaasaqarnikkut suleqatigiinneq pingaartippaat. Danmarkip Nunattalu maannangaaq Canadap Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuunerani suleqatigiinnerup pitsaasup USA-p 2015-imiit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuulernissaani ingerlateqqiinnarneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa pingaartutut isigaat.

EU-mut tunngatillugu, Nunarput EU-mut ilaasortaanngimmat, Ruslandip niuernikkut killilersuilluni iliuusaasa Nunatta soqutigisai eqqortariaqanngikkai isumaqatigiissutigineqarpoq. Danmarkip Nunatta nunanit tamalaanit paasineqarnissaata qulakkeerneqarnissaa pillugu iliuuserisinnaasani iliuuserissavai.

Naalakkersuisut Siulittaasuat septemberimi Nunarsuarmioqatigiit Nunap Inoqqaaviisa Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimeersuarnermut kiisalu Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnerannut peqataassaaq. Nunanut Allanut Ministerip Naalakkersuisullu Siulittaasuata Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarnerat ammaanersiorlugu Ministerinut Sapaatip Akunneqartitsinermi peqataanissartik qanoq pitsaanerpaamik ataqatigiissaarsinnaanerlugu eqqartorpaat.

 

Aleqa Hammond oqarpoq:

“Issittumi Siunnersuisoqatigiit tassaapput Nunatta nunani tamalaani suleqatigiinnermi attaveqateqartarfia pingaarnerpaaq, tassanilu suleqatigiilluarneq taamaattussaannartut isigineqassanngilaq. Danmarkip Nunatta tamakkiisumik peqataanissaata qulakkeerneqarnissaa pillugu angisuumik suliaqarpoq.

Puisinniarneq arfanniarnerlu Nunatsinnut aningaasaqarnikkut kulturitsinnullu pingaaruteqarpoq, tamatumalu paasineqarnissaata qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarpoq, aamma EU-mi. Qulequttat taakkua pillugit soqutigisatta nassuiarneranni Danmarkimit ikorfartorneqarluta angusimasarpassuavut nuannaarutigaakka.
Arfanniarnermut tunngatillugu IWC-p tullissaanik ukiumoortumik ataatsimiinnissaani septemberip qaammataani pisussami Nunatta arfattassinneqarnissaata ilisimatuut siunnersuinerannit tunngaveqarnissaata qulakkeerneqarnissa pingaaruteqassaaq.

Ataatsimiinneq ullormi nunani tamalaani nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa ulluanni pivoq, tamatumanilu uannut pingaaruteqarpoq, New Yorkimi septemberimi Nunap Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nunarsuarmioqatigiit Ataatsimeersuarnissaanni nukittuumik oqariartuuteqarnissap qanoq pitsaanerpaamik qulakkeerneqarnissaata oqaluuserineqarnissaa”.

Danskit Nunanut Allanut Ministeriat Martin Lidegaard oqarpoq:

”Oqaloqatigiinneq manna pitsaasoq nuannaarutigaara. Suleqatigiinnerup qanittup angusaqarluarnissatsinnik pitsaasunik tunngavissippaatigut. Suleqatigiinnerup ingerlaqqinnissaa pingaaruteqarpoq, ingerlaqqinnissaanullu pitsaanerpaamik iliuuseqassaanga.”


 

Paasissutissanik sukumiinerusunik pissarsiniarfigineqarsinnaasoq/ Kontakt for yderligere oplysninger: Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi pisortaq / Direktør ved Udenrigsdirektoratet, Kai Holst Andersen, mobil: +299 55 33 31.